-
Palvelumme
-
-
Ajankohtaista
Suomalainen metsäteollisuus on isossa murroksessa, kun mm. tutun pääjalosteen, paperin kysyntä on lähtenyt laskuun. Tilalle kehitetään erilaisia, vähintään saman jalostusarvon omaavia biotalouden tuotteita.
Vauhtia kehitystyöhön antavat myös muut globaalit megatrendit. Teollisuus ja kuluttajat haluavat vähentää riippuvuutta fossiilisista raaka-aineista ja siirtyä tuotteisiin, jotka valmistetaan uusiutuvista ja ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavista materiaaleista.
Myös digitaalisuus etenee vauhdilla metsäbiotalouden arvoketjun eri osissa.
Suomessa uuden ajan edelläkävijöihin kuuluu Metsä Groupin pääomasijoitusyhtiö Metsä Spring. Keväällä 2018 perustetun yhtiön tehtävänä on etsiä ja kehittää uusia liiketoimintaideoita, jotka pohjautuvat metsäbiotalouden osaamiseen ja innovaatioihin.
”Metsä Group investoi sijoitusyhtiön kautta osaamista ja varoja konsernin ekosysteemiä pitkällä aikavälillä uudistaviin liiketoimintaideoihin”, Metsä Springin toimitusjohtaja Niklas von Weymarn tiivistää.
Metsä Group seuraa kansainvälistä trendiä, jossa isot yhtiöt perustavat ketteriä sijoitusyhtiöitä. Niitä on lääke- ja kemianteollisuudessa, mutta enenevässä määrin muillakin toimialoilla.
”Toimintamalli sopii hyvin etenkin kiinnostavien startupien löytämiseen. Emme auta aloittavia yrityksiä pelkästään rahalla, vaan tarjoamme niiden käyttöön myös osaamisemme ja verkostomme”, von Weymarn toteaa.
Sana uudesta toimijasta on levinnyt von Weymarnin mukaan odotettuakin paremmin. Puolentoista vuoden aikana Metsä Spring on käynyt läpi lähes 200 potentiaalista yritystä, joista kaksi kolmasosaa on ulkomailta.
Seula on tiukka. Tähän mennessä yhtiö on tehnyt kaksi sijoitusta.
Ensimmäinen sijoitus on Metsä Springin ja japanilaisen Itochu Corporationin perustama yhteisyritys, joka investoi noin 40 miljoonaa euroa tekstiilikuitua paperisellusta valmistavaan koetehtaaseen.
Äänekoskelle rakennettavassa koetehtaassa testataan suoraliuotusmenetelmää, joka hyödyntää täysin uudenlaista sellua liuottavaa yhdistettä. Raaka-aineena käytetään Metsä Groupin kuivaamatonta paperisellua.
Von Weymarnin mukaan tavoitteena on osoittaa uuden, ympäristöystävällisen tekstiilikuitujen valmistusmenetelmän tekninen toimivuus. Testitulosten perusteella arvioidaan teknisiä ja taloudellisia edellytyksiä rakentaa seuraavassa vaiheessa selvästi suurempi tekstiilikuitutehdas Suomeen.
Metsä Springin toinen sijoituskohde on vedenkestäviä puukomposiittituotteita valmistava Woodio, jonka rahoituskierrokseen Metsä Spring osallistuu yhdessä Woodion nykyisten sijoittajien kanssa.
Suomalaisen startupin kehittämällä teknologialla Metsä Groupin tuotannon sivuvirroista voidaan valmistaa pitkäikäisiä lisäarvotuotteita. Yrityksen alkuvaiheen myyntimenestyksiä ovat olleet kylpyhuoneen ja keittiön pesualtaat.
Von Weymarnin mukaan Woodiossa kohtaa moni sijoittajan kannalta tärkeä asia:
ainutlaatuinen teknologia, ensimmäisten tuotteiden hyvä vastaanotto markkinoilla, realistinen 3–5 vuoden päähän ulottuva suunnitelma sekä osaava tiimi toteuttamaan suunnitelmaa.
Woodion toimitusjohtaja ja perustaja Petro Lahtinen sanoo, että rahoituskierroksen myötä Woodion kehittämisessä alkaa uusi vaihe.
”Ennen kaikkea voimme jatkossa palvella asiakkaitamme entistä paremmin käynnistämällä oman tuotannon nykyisen alihankintaan perustuvan tuotannon rinnalle sekä laajentamalla tuotevalikoimaamme”, Lahtinen toteaa.
Metsäteollisuus on perinteisesti patentoinut suhteellisen vähän verrattuna moneen muuhun toimialaan. Von Weymarnin mukaan uusissa liiketoiminnoissa ja teknologioissa patenttien ja osin myös tavaramerkkien merkitys kasvaa huomattavasti.
”IPR-asiat ovat olennainen osa arviotyötä, kun käymme läpi potentiaalisia startupeja. Kiinnitämme esimerkiksi huomiota siihen, mikä on niiden toimintavapaus tai onko niiden hallussa jotakin uniikkia, joka mahdollisesti nostaa yrityksen arvoa.”
Lääketeollisuudessa jollekin molekyylille saatetaan hakea yksinoikeus patentilla, mutta metsäbiotaloudessa tällainen monopoliasema ei ole von Weymarnin mukaan välttämättä hyvä asia liiketoiminnan kasvattamisen kannalta.
”Jos uutta materiaalia halutaan lähteä tuottamaan kymmeniä tuhansia tai jopa satoja tuhansia tonneja vuodessa, yhdellä yhtiöllä ei voi silloin olla monopolia raaka-aineeseen. Asiakkaiden sitoutuminen edellyttää, että samalle materiaalille on muutamia toimittajia. Siksi IPR-asioissa on löydettävä tasapaino toimintavapauden ja yksinoikeuden välillä.”
Laine IP toimii Metsä Springin IPR-kumppanina esimerkiksi patentointiprosesseihin, toimintavapauteen ja kilpailijaseurantaan liittyvissä kysymyksissä.
”IPR-maailmassa tunnollisuus ja järjestelmällisyys ovat keskeisiä asioita. Patenttitoimistolta täytyy löytyä näitä ominaisuuksia. Lisäksi sen on ymmärrettävä myös riittävästi substanssia.”
Teksti ja kuvat | Matti Remes
Kahden insinööriopiskelijan perustama Mehta Heino Industries kehitti 3d-tulostimen, jonka valtteja ovat laatu ja nopeus. IPR-salkun rakentamisessa startup hyödyntää Laine IP:n osaamista.
Kaksi nuorta miestä seuraa keskittyneesti pöydällä surisevan 3d-tulostimen työn etenemistä kasvuyrityskeskus A Gridin tiloissa Espoon Otaniemessä. Tämä on startup-yritys Mehta Heino Industriesin toimitila, jossa yrityksen perustajat Santosh Mehta ja Petri Heino ovat kehittäneet ideaansa kohti valmista tuotetta.
Syksyllä 2015 perustettu yritys on nyt siirtymässä tuotekehityksestä uuteen vaiheeseen.
”Tuote on valmis, ja sitä pilotoidaan pienimuotoisessa tuotannossa. Seuraava askel on aloittaa laitteiden valmistus suomalaisella sopimusvalmistajalla”, Santosh Mehta sanoo.
Pienistä valmistussarjoista on tarkoitus siirtyä suurempaan tuotantoon, kun 3d-printteri on saatu lanseerattua Euroopan markkinoille. Yritys hakee myös parhaillaan rahoittajia liiketoiminnan kasvattamiseen.
”Etsimme aluksi tuotteellemme pilottiasiakkaita Suomessa. Niitä voivat olla esimerkiksi oppilaitokset. Kotimaasta saatuja referenssejä hyödynnämme sitten, kun lähdemme markkinoimaan tulostinta ulkomaille”, Petri Heino suunnittelee.
Nepalista kotoisin oleva Mehta tuli Suomeen opiskelemaan insinööriksi. Konetekniikan opintojen aikana hän tapasi tulevan yhtiökumppaninsa Heinon. ”Meitä molempia kiinnosti 3d-tulostus, ja idea uudenlaisen tulostimen kehittämisestä heräsi jo opiskeluaikana. Meillä oli sama visio, millainen yrityksen tulisi olla”, Mehta muistelee.
Alun perin kaksikon ajatuksena oli kehittää erityisesti kuluttajamarkkinoille sopiva 3d-tulostin. Nyt painopiste on siirretty teollisiin asiakkaisiin. ”Tulostimellamme voi valmistaa esimerkiksi prototyyppejä ja koneiden osia, joiden valmistussarjat ovat pienet tai joita on muuten vaikea valmistaa”, Heino mainitsee.
3d-tulostimessa on tulostinpää, josta juoksevaksi lämmitetty muovilanka pursotetaan ohuina kerroksina tulostuspedille. Tulostamisen onnistumiselle on oleellista, että alusta on kohdistettu täsmälleen oikein.
Heinon mukaan muovilangalla tapahtuvan 3d-tulostuksen suurimpia ongelmia on, että laitteen tulostuspeti ei pysy tarkasti paikallaan, vaan se on kalibroitava uudelleen jopa päivittäin. Mehta Heinon tulostin on sen sijaan rakennettu niin jämäkäksi, että tehtaalla tehtyjen asetusten jälkeen tulostuspetiä ei tarvitse enää säätää. ”Se nopeuttaa tulostusta ja parantaa tulostettavien tuotteiden laatua”, Heino sanoo.
Mehtan mielestä uutta teknologiaa kehittävälle startupille omien innovaatioiden oikeanlainen suojaaminen on erittäin tärkeää. Tämä käsitys on vahvistunut, kun yrittäjäkaksikko on käynyt läpi IPR-asioita Laine IP:n asiantuntijoiden kanssa.
”Kävimme läpi Laineen asiantuntijoiden kanssa, millaista IPR-salkkua yrityksen kannattaisi lähteä rakentamaan ja miten meidän kannattaa suojata kehittämäämme teknologiaa. Olemme tähän mennessä jättäneet yhden patenttihakemuksen”, Mehta sanoo. ”Valitsimme kumppaniksi Laineen, koska sieltä löytyy tarvitsemaamme vahvaa osaamista”, Heino täydentää.
Laineelta Mehta Heinoa avustavat konetekniikkaan erikoistunut eurooppapatenttiasiamies Teemu Kiviniemi sekä US-patenttiasiamies Toimi Teelahti, joka on perehtynyt hyvin 3d-tulostukseen. Työurallaan myös startup-yrittäjänä toimineena Toimi tuntee Mehta Heinon kaltaisten yritysten haasteet.
”Startup-yhteistyössä on tärkeää ymmärtää laajasti, mihin yritys tähtää ja mikä on kustannustehokasta oikeuksien suojaamista. Erityisesti pienen yrityksen on ajateltava IPR-asioita sijoituksena tulevaan ja suunnitella, miten oikeuksien suojaaminen tuo jossakin vaiheessa myös rahaa yritykselle”, Teelahti painottaa.
IPR-osaamisen hankinnassa Mehta Heino hyödynsi Business Finlandin (entinen Tekes) innovaatioseteliä, jota kansainvälisille markkinoille tähtäävä mikro- tai pk-yritys voi hakea valitsemiensa asiantuntijapalvelujen hankintaan. 5000 euron arvoisen tuen tavoitteena on madaltaa pk-yritysten kynnystä hankkia liiketoiminnan kasvua kiihdyttävää ulkopuolista asiantuntija-apua. Rahoitus on suunnattu etenkin niille yrityksille, jotka eivät ole saaneet aiemmin julkista kehittämistukea.
”Setelistä on ollut meille paljon hyötyä, sillä emme ole saaneet aiemmin julkista rahoitusta liiketoiminnan kehittämiseen. Nyt tiedämme huomattavasti paremmin, mitä tuotteen suojaaminen tarkoittaa ja osaamme ottaa oikeat askeleet IPR-salkun rakentamisessa”, Mehta toteaa.
Aiheesta kirjoitti Matti Remes
Muovin käyttöä ja niistä syntyviä ympäristöhaittoja yritetään vähentää kaikkialla maailmassa.
Paptic Oy on kehittänyt muovia korvaavaksi ratkaisuksi puupohjaisen materiaalin, joka yhdistää paperin, muovin ja kankaan parhaat ominaisuudet.
Yrityksen toimitusjohtaja ja perustaja Tuomas Mustonen kutsuu pehmeää ja tekstiilinomaista tuotetta osuvasti ”paperikankaaksi”.
”Oleellista puusta valmistetussa materiaalissa on, että esimerkiksi siitä valmistettua kassia voi käyttää moneen kertaan ja se on täysin kierrätettävä”, Mustonen toteaa.
Papticin innovaatiolla on vankka tieteellinen pohja. Se perustuu VTT:n pitkäjänteiseen kehitystyöhön vaahtorainauksessa, jolla havusellusta voidaan valmistaa kuitutuotteita tehokkaasti energiaa ja vettä säästäen
Paptic iskee suoraan markkinarakoon, jossa pakkaaminen ja muovin käyttö ovat isossa murroksessa kaikkialla maailmassa. Esimerkiksi monessa Euroopan maassa muovikassien käyttöä rajoitetaan tai niistä on tullut maksullisia.
”Kuluttajat ohjaavat kulutustottumuksia ympäristöystävällisempään suuntaan. He ovat entistä tietoisempia muoviongelmista”, Mustonen sanoo.
Paptic-materiaalista valmistettuja ostoskasseja on kokeiltu jo kaupoissa. Potentiaalisia asiakkaita ovat esimerkiksi muotivaatteita, kosmetiikkaa ja urheiluvälineitä myyvät kauppaketjut, jotka haluavat erottautua ekologisilla mutta kestävillä kasseilla.
Materiaali herättää vahvaa kiinnostusta ulkomailla. Esimerkiksi tunnettu ranskalainen tavarataloketju Galeríes Lafayette käyttää Papticin ostoskasseja.
”Yksi Papticin käyttökohteista ovat verkkokaupan lähetyskuoret, jotka tehdään nykyisin muovista.”
Yritys valmistautuu kasvattamaan tuotannon teolliseen mittakaavaan. Mustosen mukaan se tehdään konvertoimalla olemassa oleva paperikone Paptic-materiaalin tuotantoon.
”Neuvottelut eri yhteistyökumppaneiden kanssa ovat meneillään. Odotamme, että investointi valmistuu vuoden 2020 aikana.”
Seppo Laineen patenttiasiamies Christoffer Sundman on seurannut tiiviisti Papticin alkutaivalta, sillä hän on ollut mukana laatimassa yrityksen patenttihakemuksia.
”Startupien kanssa on hienoa tehdä yhteistyötä, koska silloin patenttiasiamies pääsee lähelle asiakasyrityksen teknologiaa ja liiketoimintaa. Näin avautuu aitiopaikka, jossa voi tutustua molempiin ja näkee yhteyden niiden välillä”, Sundman sanoo.
Tällä hetkellä Papticilla on tuotteilleen ja tuotantomenetelmilleen viisi valmista patenttia tai patenttihakemusta. Tuomas Mustonen sanoo, että kaikkien patenttihakemusten yhteydessä varsinainen keksintö on kehittynyt lopulliseen muotoonsa suojausprosessin aikana.
”Paptic ei ole yksi tuote, vaan se on materiaali ja tuoteperhe. Siksi olemme pyrkineet suojaamaan valmistusteknologian ja tuotteet mahdollisimman laajasti”, Mustonen sanoo.
Hän on tyytyväinen Seppo Laineen sparraavaan konsultointiin.
”Olemme tehneet Seppo Laine Oy:n kanssa jo pidempään yhteistyötä ja tiedämme, että heidän osaamisensa on huippua tällä teknologiasektorilla. Lisäksi arvostan heidän strategista otettaan: kyse ei ole vain teknologian suojaamisesta, vaan mitä suuremmassa määrin myös tulevan liiketoiminnan kehittämisestä.”
Mustosen mielestä Papticin kaltaiselle startupille teknologian suojaaminen on ratkaisevan tärkeää. Hyvin hoidetun IP-salkun pohjalta pienikin toimija voi kilpailla tasavertaisesti suurten toimijoiden kanssa.
”Oman teknologian suojaaminen antaa meille toimintavapauden markkinoilla. Erityisesti pitkällä tähtäimellä aiomme oman valmistuksen ohella myös lisensoida teknologiaamme. Se tarkoittaa, että meillä on oltava vahva IPR-suoja”, Mustonen korostaa.
Christoffer Sundman on tyytyväinen, että hän pystyy tukemaan Papticin kasvua pitkän kokemuksensa turvin. Yhteistyö on antoisaa puolin ja toisin.
”Parasta yhteistyössä on se, että saan olla tekemisissä luovien, tarmokkaiden ja innostuneiden ihmisten kanssa. Heistä säteilee tekemisen meininkiä, joka innostaa myös muita. Olen iloinen, kuinka hyvin Paptic on menestynyt vaativalla ja kovasti kilpailulla alalla.”
Aiheesta kirjoitti Matti Remes
Helsingin yliopistossa kehitetään professori Ilkka Kilpeläisen johdolla uudenlaisia liuottimia, joilla voidaan valmistaa tekstiiliä sellusta ja korvata pesuaineiden muovi biohajoavilla helmillä. Uusin sovellus on puun liimaus ilman liimaa.
Helsingin yliopiston orgaanisen kemian professori Ilkka Kilpeläinen pitää kädessään lasipurkkeja, joissa on pieniä muovihelmen näköisiä palloja. Niiden raaka-aineena ei ole kuitenkaan käytetty muovia vaan selluloosaa.
Näillä luonnossa hajoavilla mikrohelmillä on tulevaisuudessa mahdollisuus korvata esimerkiksi hammastahnoihin ja pesuaineisiin laitettavia muovinpaloja, joiden päätyminen viemäreiden kautta vesistöihin huolestuttaa tutkijoita ympäri maailman.
Biohajoavat mikrohelmet ovat yksi sovellus kemian laitoksella kehitetystä menetelmästä liuottaa selluloosaa. Siinä selluloosan kuidut saadaan liuotettua tehokkaasti ja myrkyttömästi uudenlaisten ionisten liuottimien avulla. Lisäksi menetelmä on monikäyttöinen, sillä raaka-aineena voidaan käyttää esimerkiksi selluloosaa, kierrätyspaperia tai käytettyjä vaatteita.
”Kehittämämme liuottimet ovat orgaanisia suoloja, joilla on paljon ainutlaatuisia ominaisuuksia. Ne ovat esimerkiksi kierrätettäviä ja myrkyttömiä”, Kilpeläinen sanoo.
Kilpeläinen kertoo, että sovelluksissa lähdettiin aluksi kehittämään ympäristöystävällistä menetelmää tekstiilikuitujen valmistukseen yhdessä Aalto yliopiston kanssa. Tuloksena syntyi Ioncell-prosessi, jolla voidaan korvata puuvillaa tai viskoosia, jonka valmistamiseen selluloosasta tarvitaan erittäin myrkyllistä rikkihiiltä.
”Alusta lähtien tavoitteena oli tehdä mahdollisimman korkealaatuista kuitua. Ioncell vastaa lujuusominaisuuksiltaan hamppua eli se on hyvin vahvaa.”
Helsingin yliopisto on tehnyt hankkeessa yhteistyötä Aalto-yliopiston ja metsäteollisuuden kanssa. Tähän saakka tuotanto on ollut varsin pienimuotoista, mutta lähivuosina uusi kuitu voi edetä kaupallisen mittakaavan tuotantoon.
Ensimmäisenä uutta keksintöä on kokeillut Marimekko. Se esitteli keväällä 2014 Ioncell-kuidusta valmistetun pallokuvioisen mekon.
Kilpeläinen sanoo, että Ioncell-menetelmälle löytyy muitakin sovelluksia. Selluloosasta voidaan valmistaa esimerkiksi hyvin kevyitä materiaaleja. Pienet pallot voidaan esimerkiksi valmistaa myös hyvin huokoisina, jolloin niiden sisälle jää paljon ilmaa.
”Yksi kuutiometri tällaista materiaalia painaa vain noin 30 kiloa. Pallojen sisältämän ilman ansiosta materiaalilla on hyvä eristyskyky. Sillä voidaan esimerkiksi korvata styroksia pakkausmateriaalina”, Kilpeläinen toteaa. Uusin Ioncell-sovellus on liuottimen käyttö puupalojen yhteen liittämisessä. ”Kyse on ikään kuin puun liimaamisesta ilman liimaa. Voidaan puhua myös puun kemiallisesta hitsaamisesta”, Kilpeläinen luonnehtii. Menetelmä toimii niin, että yhteen liitettävien puuosien kiinnityspintaan sivellään liuotinta pieni määrä. Palat puristetaan yhteen ja käytetty liuotin poistetaan.
Liuotin liuottaa saumakohdan selluloosan ja ligniinin, jolloin palat kiinnittyvät kuivaessaan tiukasti yhteen. Sauma on niin tiivis, että sitä on vaikea havaita edes elektronimikroskoopin kuvasta. ”Lämmityksen aikana liuotin haihtuu, jolloin se voidaan ottaa talteen uudelleen käyttöä varten”, Kilpeläinen toteaa. Hänen mukaansa selluloosan ioniliuottimet ovat hyvin tunnettuja. Siksi on suorastaan ihme, ettei kukaan muu ole aiemmin kokeillut niitä puun ´liimaukseen´. ”Se nimittäin toimii kuin junan vessa.” Kilpeläinen sanoo, että monikäyttöiselle Ioncell-menetelmälle voidaan löytää jatkossa paljon muitakin käyttösovelluksia. ”Suurin haaste on oikeastaan valinnan vaikeus, mihin asioihin tutkimuksessa keskittyä.”
Ioncell-menetelmälle ja -tuotteille on haettu noin kymmenkunta patenttia, joista osa on Helsingin yliopiston ja osa Aalto-yliopiston. Yliopistoilla on myös yhteisiä patentteja.
”Patenttisalkku alkaa olla kattava alkaen liuottimista valmistusmenetelmien kautta aina lopputuotteisiin saakka.”
Helsingin yliopisto on hyödyntänyt Seppo Laine Oy:n asiantuntemusta, kun Ioncell-tuotteille ja -menetelmille on haettu patentteja.
”Seppo Laineen patenttiasiamiehillä on osaamista rakentaa hyviä patenttihakemuksia, ja yhteistyö on ollut muutenkin erittäin sujuvaa”, Kilpeläinen sanoo.
Aiheesta kirjoitti Matti Remes
Tohmajärvellä Pohjois-Karjalassa toimivassa Nordic Koivu Oy:ssä tehdään nyt paljon töitä sen eteen, että koivumahlan tuotantomäärät saadaan nostettua kokonaan uudelle tasolle.
Jo nyt maailman johtavan mahlatehtaan tuotantolinja laajenee. Haussa on myös uusia koivikoita, joista mahla kerätään.
”Vuosia työstetyt isot asiakkuudet realisoituvat nyt, ja meidän on vastattava kasvavaan kysyntään”, Nordic Koivun yrittäjä Susanna Maaranen kertoo.
Nordic Koivun tuotannosta yli 98 prosenttia menee vientiin yli 20 maahan. Yrityksen pullottamaa mahlaa myydään etenkin Keski-Euroopassa terveyskaupoissa ja apteekeissa.
Eniten kasvava asiakasryhmä on kuitenkin teollisuus. Kosmetiikkayhtiöt käyttävät mahlaa ihonhoitotuotteissa, mutta erityisesti raaka-aineesta ovat nyt kiinnostuneita juomanvalmistajat.
Nordic Koivun tarina sai alkunsa sattumalta, kun Tohmajärveltä talon ostanut Susanna Maaranen ja Arto Korhonen miettivät käyttöä kaupan mukana tulleelle koivikolle.
Hakkaamisen sijaan pariskunta sai idean alkaa valuttaa metsiköstä mahlaa ja etsiä sille markkinoita.
Mahla on suurimmaksi osaksi vettä, joka sisältää puun varastoimia ravintoaineita sekä kivennäis- ja hivenaineita. Sitä kerätään keväisin puihin tehdyistä rei´istä. Sesonki on lyhyt, vain kolmisen viikkoa.
Ensimmäinen mahlapullo tuli myyntiin vuonna 2001. Vuotta myöhemmin Nordic Koivu sai toiminnalleen lisävauhtia tasavallan presidentin Inno-palkinnosta.
Maarasen mukaan kansainväliset markkinat ovat olleet yrityksen tähtäimessä alusta lähtien, sillä kotimarkkinat ovat rajalliset.
”Lisäksi ulkomailla mahlan kaltaisia puhtaita luonnontuotteita arvostetaan enemmän kuin Suomessa. Hyvät nettisivut ja kansainvälisillä messuilla näkyminen ovat olleet meille tärkeimmät väylät kansainvälisille markkinoille.”
Maarasen mukaan koivumahlan kysynnässä näkyy maailmalla kasvava trendi, jossa luonnontuotteet kiinnostavat yhä useampia kuluttajia. Juomapuolella tämä näkyy esimerkiksi kookosveden huimassa suosiossa.
Mahlaa on kerätty Suomessa kautta aikojen. Nordic Koivussa haluttiin kuitenkin kehittää uudenlainen tuote, jolla on menestymismahdollisuuksia myös vientimarkkinoilla.
Yrityksen kuluttajatuotteesta tekee ainutlaatuisen se, että pullotettu mahla säilyy huoneenlämmössä puolitoista vuotta ilman kuumentamista tai lisäaineita. Maarasen mukaan pitkään kehitetty keräys- ja valmistusmenetelmä on tarkkaan varjeltu salaisuus.
”Olemme laittaneet vireille patenttihakemukset, jotka liittyvät keskeisiin prosessin osiin. Patentointiprosessin loppuun viemisestä ei ole vielä tehty lopullista päätöstä.”
Patentointi- ja muut IPR-asiat nousivat Nordic Koivussa esille, kun yhtiöön tuli osakkaiksi yksityisiä pääomasijoittajia.
”He havaitsivat, että yrityksen osaamisessa on selkeästi patentoitavia asioita. Patenteilla on mahdollista säilyttää kilpailuetu suhteessa muihin. IPR-salkku nostaa myös yrityksen arvoa ja uskottavuutta”, Maaranen huomauttaa.
Aiheesta kirjoitti Matti Remes