-
Palvelumme
-
Kiinnostaako sinua ura teknologian, lain ja liiketoiminnan leikkauspisteessä? Laine IP osallistuu Aalto-yliopiston järjestämään Aalto Talent Expo -rekrytointitapahtumaan torstaina 6.11.2025 klo 11–17 Otaniemen Dipolissa.
Laine IP on Suomen johtavia patenttitoimistoja, ja olemme paikalla kertomassa patenttialasta tekniikan opiskelijoille ja vastavalmistuneille.
Tule rohkeasti keskustelemaan asiantuntijoidemme kanssa työskentelystä ja urasta patenttialalla – nähdään Dipolissa (2. kerros), ständillä D7!

Aalto Talent Expo 2025:
https://www.aalto.fi/fi/talent-expo
Lue lisää uratarinoita:
https://www.laineip.fi/uratarina-ahkera-opiskelu-kantaa-hedelmaa/
https://www.laineip.fi/laineella-paasee-hyvin-vauhtiin-patenttiasiamiesuralle/
🌍 Webinaari: EPOn tuoreimmat ratkaisut käytännössä
📅 Tiistaina 25.11.2025 klo 10.00–10.45
Lämpimästi tervetuloa mukaan syksyn ajankohtaiseen webinaariin, jossa sukellamme Euroopan patenttiviraston (EPO) uusimpiin ratkaisuihin ja niiden käytännön vaikutuksiin!
Asiantuntijamme Kaisa Suominen ja Gustav Boije af Gennäs keskustelevat mm. seuraavista aiheista:
🔹 EPOn laajennetun valituslautakunnan uusimmat ratkaisut G1/23, G1/24 ja G2/24 – mitä ne tarkoittavat käytännössä?
🔹 Vetoomus G1/25 ja sen mahdolliset vaikutukset
🔹 Muita viimeaikaisia ja tulevia muutoksia EPOssa
Tilaisuuden päätteeksi on mahdollisuus jatkaa keskustelua asiantuntijoidemme kanssa.
💡 Kenelle?
Webinaari sopii erityisesti patenttialan ammattilaisille, keksijöille sekä kaikille, jotka haluavat pysyä ajan tasalla EPOn linjauksista.
👉 Ilmoittaudu mukaan ja varmista paikkasi!
Nähdään linjoilla!
Euroopan patenttiviraston laajennettu valituslautakunta antoi heinäkuussa päätöksen G1/23 liittyen sellaisen kaupallisesti saatavilla olevan tuotteen, jonka rakennetta tai koostumusta ei välttämättä pysty analysoimaan tai toistamaan, asemaa tekniikan tason julkaisuna.
Päätös liittyy läheisesti aiempaan päätökseen G1/92, jonka mukaan tuotteen kemiallinen koostumus on osa tekniikan tasoa, mikäli tuote sinänsä on saatavilla ja alan ammattilainen voi sen analysoida ja valmistaa, riippumatta siitä, onko ko. ammattilaisella jotain syytä analysoida koostumus.
Laajennetulle valituslautakunnalle esitettiin seuraavat kysymykset.
1. Pitääkö markkinoilla ennen hakemuksen tekemispäivää ollut tuote jättää pois Artiklan 54(2) EPC mukaisesta tunnetusta tekniikasta vain siitä syystä, että sen koostumusta tai sisäistä rakennetta ei voitu analysoida ja toistaa ilman kohtuutonta vaikeutta?
2. Jos vastaus ensimmäiseen kysymykseen on ei, onko tuotteesta saatava tekninen informaatio, joka on julkaistu ennen hakemuksen tekemispäivää, osa Artiklan 54(2) EPC mukaista tunnettua tekniikkaa, riippumatta siitä voiko tuotteen koostumuksen tai sisäisen rakenteen analysoida ja toistaa ilman kohtuutonta vaivaa?
3. Jos vastaus kysymykseen 1 on kyllä ja kysymykseen 2 ei, mitä kriteerejä tulee käyttää, kun määritellään voiko tuotteen koostumuksen tai sisäisen rakenteen selvittää ilman kohtuutonta vaivaa päätöksen G 1/92 mukaisesti? Erityisesti, vaaditaanko, että tuotteen koostumus tai sisäinen rakenne voidaan kokonaisuudessaan analysoida ja identtisesti toistaa?
Aiempi päätös G1/92 vahvisti, että tuotteen ominaisuudet ovat osa tekniikan tasoa, vaikkei alan ammattilaisella olisi mitään erityistä syytä analysoida ominaisuuksia. Päätöksen mukaan markkinoille tuodun tuotteen tulee myös olla toistettavissa, jotta se on osa tekniikan tasoa.
Valituslautakuntien päätöstä G1/92 soveltavissa päätöksissä asiaa on tulkittu kahdella eri tavalla, ja tästä syystä mm. tähän asiaan pyydettiin tarkennusta.
Päätöksessä G1/23 laajennettu valituslautakunta muotoili teknisen valituslautakunnan esittämän ensimmäisen kysymyksen seuraavaan muotoon: tuleeko tuote, jota ei voi analysoida ja toistaa (eli valmistaa) itsessään sulkea pois tekniikan tasosta, vai tarkoittaako G1/92 vain sitä, että vaikka tuotteen koostumus ei ole osa tekniikan tasoa, tuote itsessään on osa tekniikan tasoa? Jälkimmäisessä tapauksessa myös mahdolliset piirteet, jotka olivat analysoitavissa ja toistettavissa, ovat osa tekniikan tasoa.
Ensimmäisen kysymyksen muiden osien osalta laajennettu valituslautakunta toteaa myös, että tuotteen analyysia ja toistamista ei ole tarpeen tarkastella erikseen, ja että markkinoille tuotu tuote kattaa sekä luonnontuotteet että ns. valmistetut tuotteet. Siihen, mikä on ”kohtuuton vaiva”, laajennettu valituslautakunta ei ottanut kantaa muuten kuin toteamalla, ettei vaiva ole kohtuuton, jos alan ammattilainen pystyy analysoimaan ja toistamaan tuotteen tai koostumuksen yleistietämyksensä perusteella.
Päätöksen perusteluissa (r.2.2.4) käsitellään pidemmälti sitä, mitä on toistaminen (eli esimerkiksi valmistus) päätöksessä G1/92. Päätöksen mukaan aiemmassa päätöksessä toistaminen tarkoittaa selvästikin valmistusta, eikä vain tuotteen hankkimista markkinoilta, ja tätä tarkoitettiin myös esitetyssä kysymyksessä.
Enin osa päätöksen perusteluista kohdistuu tähän kysymykseen, ja päätöksessä todetaankin, että tähän kysymykseen vastaaminen riittää vastaamaan koko vetoomukseen.
Ensimmäinen vaihtoehto on, että markkinoille tuotu tuote ei ole tekniikan tasoa, mikäli sitä ei ole mahdollista toistaa. Laajennetun valituslautakunnan mukaan tämä on absurdi vaihtoehto, sillä tällöin myöskään mikään luonnossa esiintyvä tuote ei olisi tekniikan tasoa. Todellisuudessahan liki kaikki olemassa olevat tuotteet pohjautuvat luonnossa esiintyviin tuotteisiin, kuten yhdisteisiin, atomeihin ja aineisiin.
Toisen vaihtoehdon mukaan vain tuotteen koostumus, jota ei ole mahdollista toistaa, ei ole tekniikan tasoa. Tämän vaihtoehdon käyttämisen vaikeus on laajennetun valituslautakunnan mukaan siinä, että tällöin esitettäisiin, ettei jonkin olemassa olevan tuotteen ominaisuus ole olemassa. Todellisuudessa tuotteilla on esimerkiksi fyysisiä ominaisuuksia, jotka ovat olemassa, vaikkei niitä olisi julkaistu. Vastaavasti tuotteilla on kemiallinen koostumus, joka on olemassa vaikkei sitä olisi analysoitu ja määritetty. Lisäksi alan ammattilainen pyrkisi uutta ratkaisua etsiessään tyypillisesti ensisijaisesti käyttämään olemassa olevia tuotteita joiden ominaisuudet tunnetaan, vaikkei niiden koostumus olisikaan täysin tiedossa. Näin ollen tämä toinenkin vaihtoehto johtaa absurdiin lopputulokseen.
Laajennetun valituslautakunnan mukaan oikea tulkita toistamisesta päätöksessä G1/92 sisältääkin myös vaihtoehdon, jossa tuote hankitaan markkinoilta. Näin ollen toistamisen vaatimus päätöksessä G1/92 on turha, sillä kaikki julkisesti saatavilla olevat tuotteet täyttävät toistamisen vaatimuksen.
Laajennettu valituslautakunta vastasi kysymykseen 1, ettei markkinoille tuotua tuotetta voida jättää huomioimatta osana tekniikan tasoa vain siksi, ettei sen koostumusta tai sisäistä rakennetta voi analysoida ja toistaa. Tässä vastauksessa tulee huomioida, että toistaminen sisältää myös tuotteen ostamisen markkinoilta.
Vastaus pysyy samana, vaikka tuote myöhemmin poistuisi markkinoilta. Käytännössä toki voi olla vaikeampaa todistaa, mitä on tuotu julkiseksi, mutta aivan kuten esimerkiksi julkiset (tai julkisena olleet) verkkosivut eivät voi poistua tekniikan tasosta, eivät myöskään kaupallisesti saatavilla olevat tai olleet tuotteet voi poistua tekniikan tasosta. Mikäli tuote muuttuu, tulee uusi tuote osaksi tekniikan tasoa silloin, kun se tuodaan julkisuuteen.
Keksinnöllisyyden arvioinnissa, kun arvioidaan, olisiko alan ammattilainen käyttänyt tuotetta ratkaistakseen teknisen ongelman, voidaan ottaa huomioon myös se, olisiko tuotteen jokin tärkeä ominaisuus ollut valmistettavissa.
Päätöksessä muistutetaan myös, ettei se, että ei-toistettavissa oleva tuote on osa tekniikan tasoa, tarkoita välttämättä sitä, että kyseinen tuote tai sen piirteet tulisi ottaa huomioon uutuutta tai keksinnöllisyyttä arvioitaessa (r.93).
Toiseen esitettyyn kysymykseen liittyen tuotteen tekniseen tietoon, joka on julkaistu ennen hakemuksen tekemispäivää, laajennettu valituslautakunta vastasi odotetusti, että tällainen tieto on osa tekniikan tasoa. Näin riippumatta siitä, pystyikö alan ammattilainen analysoimaan ja toistamaan tuotteen ja sen koostumuksen ja sisäisen rakenteen.
Kolmanteen kysymykseen laajennettu valituslautakunta ei kahden ensimmäisen vastauksen takia vastannut, sillä se ei ollut relevantti.
I. Tuotetta, joka on tuotu markkinoille ennen Eurooppapatenttihakemuksen tekemispäivää, ei voida jättää huomioimatta Artiklan 54(2) EPC mukaisessa tekniikan tasossa vain siksi, että sen koostumusta tai sisäistä rakennetta ei voida analysoida ja toistaa.
II. Tällaisesta tuotteesta saatava tekninen informaatio, joka on julkaistu ennen hakemuksen tekemispäivää, on osa Artiklan 54(2) EPC mukaista tunnettua tekniikkaa, riippumatta siitä voiko tuotteen koostumuksen tai sisäisen rakenteen analysoida ja toistaa ilman kohtuutonta vaivaa.
Lue lisää: https://www.epo.org/en/boards-of-appeal/decisions/g230001ex1
Laineen palvelut ovat nyt saatavilla myös Satakunnassa, kun Poriin avataan pieni toimisto 15.10.2025 alkaen. Eurooppapatenttiasiamies Kaisa Suominen on siellä tavattavissa pääsääntöisesti maanantaista torstaihin, ja tarvittaessa paikalle saadaan myös muiden suojamuotojen asiantuntijoita. Kaisa iloitsee saadessaan toimitilat kotiseudulleen:
”Viime kesänä oli aika tehdä paluumuutto kotiseudulle, useamman vuosikymmenen jälkeen. Hienoa, että Laine haluaa myös avata sinne toimiston, ja tavoitteena on aloittaa ankara houkutuskampanja kollegan saamiseksi Poriin.”
Porin uusi toimisto sijaitsee aivan keskellä kaupunkia, torin laidalla osoitteessa Yrjönkatu 10 C L2, 28100 Pori (Linnakortteli).
Kaisan yhteystiedot: kaisa.suominen@laineip.fi, +358504306570
Sartar Therapeutics kehittää täsmälääkettä tukikudossyöpiin, joihin ei ole vielä tehokasta hoitoa. Lääkekehitysyhtiön toimitusjohtaja Mikael Maksimow sanoo, että tavoitteena on kehittää Sartarin lääke SAR003 myytäväksi globaaleille markkinoille.
”Lääkkeen kehitystyö perustuu tutkimustuloksiimme, joiden mukaan tiettyjä syöpiä voidaan hoitaa anagrelidi-nimisellä lääkeaineella”, Maksimow kertoo.
Anagrelidi on hyväksytty jo vuonna 1997 veritautilääkkeeksi, joten sen turvallisuus ja käyttäytymismekanismit tunnetaan hyvin. Tästä syystä Sartarin lääkeaihion alkuvaiheen kliiniset tutkimukset on mahdollista toteuttaa poikkeuksellisen nopeasti ja kustannustehokkaasti.
Sartar kehittää lääkettä erityisesti ruuansulatuskanavan stroomakasvaimiin eli GISTeihin sekä muihin pehmytkudossarkoomiin.
Sartar on tehnyt lääkeaihiolle jo kaikki tarvittavat prekliiniset kokeet. Niissä tehdyillä soluviljelmillä ja eläinkokeilla osoitettiin, että SAR003 tehoaa ihmisen syöpäsoluihin. Nyt yhtiö on valmis siirtymään kliinisten tutkimusten faaseihin I ja II, joissa saadaan tuloksia lääkkeen toimivuudesta ihmisissä.
Seuraavien kehitysvaiheiden rahoittamiseksi Sartarilla on meneillään kasvusijoituspalvelu Springvestin kautta osakeanti, joka päättyy 9.10. Tavoitteena on kerätä kuusi miljoonaa euroa lääkeaihion saattamiseksi kliiniseen vaiheeseen.
”Tutkimusten aloittaminen ihmisissä on lääkekehityksessä hyvin merkittävä vaihe”, Maksimow sanoo.
Sartarin keskeinen kilpailuvaltti ovat harvinaislääkestatukset, joita yhtiö on saanut Euroopassa GISTin hoitoon sekä Yhdysvalloissa GISTin ja kaikkien muiden pehmytkudossarkoomien hoitoon.
”Harvinaislääkestatukset ovat viranomaisten kannustimia yrityksille kehittää uusia hoitoja myös harvinaisiin sairauksiin. Ne ovat ehdottoman tärkeitä meille. Ne osoittavat, että tutkimustuloksemme ja vuorovaikutuksemme viranomaisten kanssa ovat onnistuneet”, Mikael Maksimow selvittää.
Harvinaislääkestatus tarjoaa esimerkiksi nopeutettuja viranomaisprosesseja ja verohelpotuksia. Suurin hyöty on kuitenkin niiden turvaama markkinayksinoikeus seitsemäksi vuodeksi Yhdysvalloissa ja kymmeneksi EU:ssa.
”Tällainen suoja on erittäin tärkeä, sillä se on saatu lääkeaineen käyttöön tutkimiemme syöpien hoidossa ja alkaa kulua vasta, kun viranomainen on antanut lääkkeelle myyntiluvan”, Maksimow huomauttaa.
IP-oikeudet ja niiden tehokas suojaaminen ovat Sartarin kaltaiselle lääkekehitysyhtiöille koko liiketoiminnan edellytys. Maksimowin mukaan ilman kattavaa patenttisuojaa lääkkeitä olisi käytännössä mahdotonta kehittää. Esimerkiksi rahoituksen hankkiminen olisi vaikeaa.
”Lääkekehitys on äärimmäisen kallista. Kukaan ei halua ottaa sellaista riskiä, että joku kopioisi lääkkeen nopeasti ja alkaisi myydä sitä. Tästä syystä myös harvinaislääkestatukset ovat valtavan tärkeä lisä markkinasuojauksessamme”, Maksimow sanoo.
Patenttistrategian laadinnassa ja jalkauttamisessa käytäntöön Sartar on saanut alusta lähtien asiantuntija-apua Laine IP:ltä.
”Yhteistyö Laine IP:n kanssa on toiminut erinomaisesti. Tieteellinen sisältö tulee meiltä. Laine IP pitää puolestaan huolen siitä, että patenttimme ovat ajan tasalla ja suoja on kattava”, Sartarin kehitysjohtaja Maria Lahtinen kertoo.
Sartarin yhteyshenkilö Laine IP:ssä on eurooppapatenttiasiamies Juha-Matti Aalto, jolta löytyy vahvaa osaamista etenkin biotekniikkaan, geenitekniikkaan sekä solu- ja mikrobiologiaan liittyvissä IPR-asioissa.
”Keskustelemme Juha-Matin kanssa jo hyvissä ajoin yrityksen kehitystyössä syntyvien innovaatioiden patentoitavuudesta ennen kuin lähdemme laatimaan patenttihakemusta, Sartarin tutkimusjohtaja Harri Sihto sanoo.
Prosessi menee yleensä niin, että innovaation tieteellisen perustan ja tutkimustulokset parhaiten tuntevat Sartarin keksijät kirjoittavat aluksi patenttihakemuksen rungon. Sen jälkeen Laine IP:n Juha-Matti Aalto jalostaa tekstin patenttihakemuksen muotoon patenttiväitteineen.
”Tämä on selkeästi oma taiteenlajinsa. Se on ehdottomasti parasta jättää kovan ammattilaisen tehtäväksi”, Sihto sanoo.
Myös patenttitarkastajien patentoitavuuskommentteihin Sartar saa aluksi Laine IP:ltä kattavan ja selkokielisen analyysin ja ratkaisuehdotukset. Niiden perusteella lähdetään pohtimaan yhdessä parhaita vastausmalleja.
Sartarin keksintöjä patentoidaan Euroopan ohella myös muilla keskeisillä markkina-alueilla Yhdysvalloissa, Kanadassa, Kiinassa, Intiassa ja Japanissa. Laine IP huolehtii myös patenttihakemusten jätöstä, patenttien ylläpidosta ja kilpailijaseurannasta.
”Olemme olleet erinomaisen tyytyväisiä Laine IP:n palveluun. On tärkeää, että kaikki patentteihin liittyvä palvelu saadaan saman katon alta”, Mikael Maksimow sanoo.
Sartarin ydintiimi on pieni ja se on tarkoitus pitää jatkossakin tiiviinä. Mikael Maksimowin mukaan kehitystyössä hyödynnetään sekä kotimaisia että ulkomaisia palveluntarjoajia mahdollisimman paljon.
”Ydinosaamisen ja päätöksenteon pidämme itsellämme. Toisaalta hankimme aina parasta mahdollista ulkopuolista osaamista tiettyihin asiakokonaisuuksiin, joita usein tarvitaan vain tietyissä vaiheissa tai vain satunnaisesti. Näin pidämme kiinteät kulumme hallinnassa.”
Sartarin tavoitteena on kehittää lääkeaihiotaan faasin II loppuun, jolloin sillä on yrityksen arvion mukaan vahva asema kumppanuusneuvottelussa. Tavoitteena on noin vuonna 2030 yrityskauppa tai fuusio suuremman lääkeyhtiön kanssa, joka voi viedä lääkkeen tehokkaasti markkinoille.

”Lääkekehitysyhtiönä keskitymme tiedepohjaiseen kehitystyöhön. Valmiin lääkkeen viennin markkinoille hoitavat myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset. Me taas jatkamme uusien innovaatioiden kehittämisessä”, Maria Lahtinen suunnittelee.
Artikkelin kirjoitti: Matti Remes
Kuvat: Sartar Therapeutics
Laajennetulle valituslautakunnalle esitettiin viime vuonna uudestaan kysymys siitä, voiko valituskäsittely jatkua valituskäsittelyn aikana sellaisen väliintulijan kanssa, joka tuli käsittelyyn valituskäsittelyn aikana, sen jälkeen, kun kaikki valitukset on vedetty pois? Erityisesti kysyttiin, voiko väliintulija saada samanlaisen valittajan aseman, kuin mitä on osapuolella, jolla on oikeus valittaa EPC:n artiklan 107 ensimmäisen virkkeen mukaan?
Asiasta on annettu jo aiemmin päätös G3/04, jonka mukaan, mikäli kaikki alkuperäiset valittajat vetävät valituksensa pois, valituskäsittely päättyy.
Laajennettu valituslautakunta ei nähnyt mitään syytä muuttaa tätä päätöstä, sillä päätöksen perustana olevat EPC:n artiklat eivät ole muuttuneet siitä, kun aiempi päätös annettiin. Näin ollen tilanne on edelleen se, että mikäli väliintulija tulee käsittelyyn mukaan vasta valituskäsittelyssä, heidän statuksensa on eri kuin niillä osapuolilla, jotka ovat olleet käsittelyssä mukana jo ensimmäisessä instanssissa, eivätkä he voi jatkaa valituskäsittelyä siinä tilanteessa, että kaikki valitukset vedetään pois.
Linkit:
Elias Tillandz -palkinto jaetaan vuosittain parhaalle BioCity Turun tutkijoiden tutkimusartikkelille, ja tänä vuonna palkinnon jakoi kaksi tutkimusartikkelia. Ennen Laine IP:n kemian tiimiin liittymistä Jasmin teki tutkimusta Johanna Ivaskan johtamassa tutkimusryhmässä.
Palkinnon voittaneessa tutkimuksessa osoitetaan, kuinka SHANK3 proteiinin poistaminen aiheuttaa kasvua ja jakaantumista säätelevän solujen välisen viestinnän yliannostuksen, johtaen KRAS mutatoituneiden syöpäsolujen kuolemaan. KRAS-mutaatiot aiheuttavat yli 20 % kaikista syöpätyypeistä ja ovat tunnetusti vaikeasti hoidettavia syöpiä. Tutkimus hyödyntää mm. nanovasta-aineita, joita voidaan käyttää lääkkeinä.

Heräsikö kysyttävää? Laine IP:n kemian tiimin asiantuntijat auttavat sinua mielellään mm. lääkkeisiin, terapeuttisiin ja diagnostisiin liittyvissä IPR-asioissa.
Tutustu Jasminin artikkeliin täältä
Lue lisää Elias Tillandz -palkinnosta täältä
EPOn laajennetulle valituslautakunnalle on esitetty uusi kysymys liittyen selitysosan muokkaamiseen vastaamaan muokattuja patenttivaatimuksia. Tämä olikin täysin odotettavissa päätöksen G1/24 jälkimaininkina (ks. uutisemme päätöksestä G1/24 täältä), sillä sen mukaan selitysosaa tulee aina käyttää patenttivaatimusten tulkintaan.
Vetoomuksen perustana olevassa päätöksessä T697/22 selitysosan muokkaus tuli esille tilanteessa, jossa väitejaosto oli hyväksynyt uuden, suullisen käsittelyn aikana esitetyn vaihtoehtoisen vaatimusasetelman käsittelyyn. Vaatimusasetelman hyväksyminen käsittelyyn oli myös valituslautakunnan mielestä oikea päätös, joten kyseinen vaatimusasetelma oli mukana myös valituskäsittelyssä.
Patentinhaltija oli väitekäsittelyssä toimittanut myös muokatun selitysosan, joka väitteentekijän mukaan oli kuitenkin ristiriidassa muokattujen vaatimusten kanssa, eli EPC:n artiklan 84 vastainen. Artiklan 84 sanoo mm. että vaatimuksilla tulee olla tuki selitysosassa. Esillä olevassa tapauksessa vaatimusta 1 oli rajoitettu tietyn piirteen osalta, tehden siitä pakollisen piirteen, mutta muokatussa selitysosassa kyseinen piirre oli esitetty edelleen valinnaisena. Valituslautakunta oli asiasta samaa mieltä väitteentekijän kanssa, eli vaatimusten ja selitysosan välillä oli ristiriita.
Valituslautakunnan mukaan, mikäli tällainen ristiriita muokattujen vaatimusten ja selitysosan välillä on EPC:n artiklan 84 vastainen, on johtopäätös se, että kyseinen muokattu vaatimusasetelma ja muokattu selitysosa eivät ole hyväksyttävissä. Päinvastaisessa tapauksessa ne ovat hyväksyttävissä.
Tämän jälkeen valituslautakunta tutki aiempia valituslautakuntien päätöksiä asiassa, ja totesi, että ne jakautuvat kahteen ryhmään. Päätöksissä oli mukana myös hakemuskäsittelyjen aikaiset valitukset. Enemmistö päätöksistä oli sen kannalla, että selitysosa tulee muokata vastaamaan muokattuja vaatimuksia. Näiden päätösten perusteissa esiintyi kuitenkin viisi eri linjaa siitä, mihin EPC:n artiklaan tai sovellutussääntöön kyseinen vaatimus perustuu. Vähemmistö päätöksistä, joiden mukaan selitysosaa ei tarvitse muokata, olivat kaikki tuoreita, ja kohdistuivat hakemuskäsittelyn aikaisiin valituksiin. Perusteet vetoomukselle ovat siis olemassa johtuen valituslautakuntien epäyhtenäisestä linjasta.
Vetoomuksessa pyydetään selvennystä seuraaviin kysymyksiin.
Myönteisellä päätöksellä olisi merkittävä vaikutus käsittelyihin. Mikäli päätös on myönteinen, ja EPO tulkitsee asiaa tiukasti, tulee patentinhaltijan varmistaa, että aina muokattuja vaatimusasetelmia tehtäessä toimitetaan virastoon myös vastaavasti muokattu selitysosa. Vastaavasti hakemuskäsittelyissä hakijan tulisi aina viimeistään myöntövaiheessa varmistaa, että selitysosa vastaa vaatimuksia, mikäli niitä on muokattu hakemuskäsittelyn aikana.
Muussa tapauksessa valituslautakunta saattaa katsoa, että muokatun selitysosan puute on sellainen asia, jota ei voi enää korjata valituskäsittelyssä, ellei sitä tee heti ensimmäisen kirjelmän (valitus tai valitusvastine) toimittamisen yhteydessä. Tiukasti valituslautakuntien käsittelyohjeita noudattavat valituslautakunnat saattavat jopa katsoa, että mikäli muokattu vaatimusasetelma on ollut vireillä jo väitekäsittelyssä, on sitä vastaavan muokatun selitysosan toimittaminen vasta valituskäsittelyssä liian myöhäistä eikä siis sallittua.
Näin kävi myös esillä olevassa tapauksessa. Ennen valituksen suullista käsittelyä patentinhaltija oli nimittäin ollut sitä mieltä, ettei selitysosaa ollut tarpeen muokata edelleen vastaamaan kyseistä vaatimusasetelmaa, vaikka selitysosa ja vaatimukset olivatkin osin ristiriidassa keskenään. Suullisen käsittelyn aikana patentinhaltija esitti kuitenkin uuden, muokatun selitysosan, joka vastasi vaatimusasetelmaa.
Väitteentekijän mielestä tätä muokattua selitysosaa ei tullut hyväksyä käsittelyyn liian myöhään toimitettuna. Lisäksi väitteentekijän mukaan muokattu selitysosa muutti patentinhaltijan valitusta, eikä sitä senkään takia tullut hyväksyä käsittelyyn. Valituslautakunta samaa mieltä eikä näin ollen hyväksynyt muokattua selitysosaa käsittelyyn.
Mikäli päätös on myönteinen, on mahdollista, että sitä noudatetaan myös takautuvasti, ainakin valituslautakunnissa. Vetoomus kannattanee siis ottaa huomioon jo meneillään olevissa väitekäsittelyissä.
Toisaalta yhdistyneen patenttituomioistuimen (UPC) paikallinen jaosto on huhtikuussa 2025 käsitellyt tapausta, jossa UPC:n mukaan hakemuskäsittelyn aikana rajoitetut patenttivaatimukset ja selitysosa olivat ristiriidassa keskenään. UPC:n mukaan tällainen ei ollut sallittua, eikä patentinhaltija saanut vedota selitysosaan ja näin yrittää laajentaa vaatimusten suojapiiriä. Patentti kuitenkin pysyi voimassa myönnetyssä muodossaan vaatimusten ja selitysosan välisestä ristiriidasta huolimatta, eli tällainen kielletty asia ei siis mitätöinyt patenttia. Mikäli tämä tulee olemaan UPC:n linja, on patentinhaltijan kannalta huojentavaa, että vaikka linja EPOssa muuttuisi niin, että selitysosa tulee muokata vastaamaan muokattuja vaatimuksia, niin tämä ei vaikuttaisi ainakaan takautuvasti patentin pätevyyteen, ainakaan UPC:ssa.
Mielestäni päätös, jonka mukaan selitysosaa ei tarvitse muokata vastaamaan muokattuja vaatimuksia olisi ristiriidassa tuoreen päätöksen G1/24 kanssa.
Henkilökohtaisesti toivon, että laajennetun valituslautakunnan päätös on, että selitysosa tulee muokata vastaamaan muutettuja vaatimuksia. Muokkaustarpeesta voidaan toki olla montaa mieltä, mutta tilanne loukkausoikeudenkäynneissä olisi selkeämpi, mikäli patentinhaltija ei voisi selitysosaan vedoten edes yrittää laajentaa patenttivaatimusten suojapiiriä siitä, mihin niitä on aiemmin supistettu. Muutettuja vaatimuksia vastaamaan muokattu selitysosa parantaisi siis myös kolmansien osapuolien oikeusturvaa.
Todennäköisesti vuoden sisällä tiedämme, mikä on EPOn laajennetun valituslautakunnan kanta asiaan.
Linkit:
G1/25: https://www.epo.org/en/case-law-appeals/communications/referral-enlarged-board-appeal
G1/24: https://www.epo.org/en/boards-of-appeal/decisions/g240001ex1
T697/22: https://www.epo.org/en/boards-of-appeal/decisions/t220697ex1
Noin vuosi sitten kerroimme Euroopan patenttiviraston laajennetulle valituslautakunnalle tehdystä vetoomuksesta G1/24, liittyen selitysosan käyttämiseen vaatimusten tulkinnassa. Nyt asiasta on annettu päätös, jonka mukaan selitysosaa tulee aina käyttää vaatimusten tulkintaan. Tästä syystä laajennettu valituslautakunta ei vastannut kolmanteen esitettyyn kysymykseen (onko mahdollista jättää huomioimatta selitysosassa oleva vaatimuksessa käytetyn termin määritelmä?).
Euroopan patenttivirasto on perinteisesti ollut sitä mieltä, että Euroopan patenttisopimuksen artikla 69(1) ja artiklan 69 soveltamisprotokolla, joiden mukaan EP-hakemuksen tai EP-patentin patenttivaatimukset määrittävät suojapiirin, mutta selitysosaa ja kuvia voidaan käyttää vaatimusten tulkinnassa, koskee ainoastaan tuomioistuimia, ei EPOa itseään.
Tämä linjaus on kuitenkin vuosien saatossa osin muuttunut, ja mielipiteet sekä valituslautakuntien päätökset asiassa jakautuneet EPOn sisällä. Tästä syystä asiasta tehtiin vetoomus EPOn laajennetulle valituslautakunnalle. Vetoomuksen perustana olevassa päätöksessä oli kyse itsenäisen patenttivaatimuksen termistä, joka yleisesti alalla ymmärrettynä olisi tehnyt vaatimuksen uudeksi, mutta selitysosassa esitetyn määritelmän perusteella aiemmin tunnetuksi.
Lisäksi UPC:n valitustuomioistuin antoi maaliskuussa 2024 päätöksen UPC_CoA_335/2023, jonka mukaan selitysosaa ja kuvia tulee aina käyttää vaatimuksen tulkintaan, sen sijaan että niitä käytettäisiin vain epäselvyyksien ratkaisemiseen.
Laajennetun valituslautakunnan päätös on yksiselitteisesti se, että vaikka patenttivaatimukset ovatkin patentoitavuuden arvioinnin alkulähde sekä perusta, tulee selitysosaa ja kuvia aina käyttää vaatimusten tulkintaan. Niitä ei siis käytetä vain silloin, kun alan ammattilainen ei ymmärrä vaatimusta yksinään, tai kun vaatimus on epäselvä.
Vetoomuksessa pyydettiin myös päätöstä siitä, mihin EPC:n artiklaan päätös perustuu. Vetoomuksessa esitettiin vaihtoehtoina Artikla 69 ja sen soveltamisprotokolla tai vaihtoehtoisesti Artikla 84. Laajennetun valituslautakunnan mukaan kumpikaan näistä vaihtoehdoista ei ole täysin tyydyttävä peruste päätöksen mukaiselle johtopäätökselle. Ensimmäinen vaihtoehto on selkeästi tarkoitettu loukkauskäsittelyihin, taas jälkimmäinen hakijalle ohjeeksi siitä, miten hakemus tulee kirjoittaa.
Laajennetun valituslautakunnan mukaan EPC:ssä ei siis ole selkeää perustetta sille, miten vaatimuksia tulee tulkita patentoitavuutta arvioitaessa.
Laajennettu valituslautakunta toteaa, että kuten valituslautakunta on vetoomuksessaan tiivistänyt, valituslautakunnat ovat yksimielisiä siitä, että vaatimukset muodostavat patentoitavuuden arvioinnin alkulähteen sekä perustan. Toisaalta kuitenkin valituslautakuntien päätöksissä on kahta linjaa sen suhteen, tuleeko selitysosaa ja kuvia käyttää aina vaatimusten tulkintaan, vai ainoastaan silloin, kun jokin on epäselvää.
Laajennetun valituslautakunnan mukaan tämä jälkimmäinen tulkinta, eli että selitysosaa ja kuvia käytetään vaatimusten tulkintaan vain silloin, kun jokin on epäselvää, on kuitenkin Artiklan 69 sanamuotojen ja näin ollen sen perusteiden vastainen. Lisäksi se on tuomioistuinten päätösten vastainen.
Tästä laajennettu valituslautakunta päätyy loppuratkaisuun, ettei ole EPOn intressien mukaista käsitellä tätä asiaa eri tavoin kuin miten sitä käsitellään niissä tuomioistuimissa, jotka käsittelevät EPOn myöntämiä patentteja.
Laine IP on saanut jälleen tunnustusta asiantuntijatyöstä, kun lakimiehemme Tom-Erik Hagelberg on saanut MIP STAR -maininnan tavaramerkkityöstä.

Kaikkiaan yhdeksän Laine IP:n asiantuntijaa on saanut MIP STAR -maininnan. Muita tähtiä saaneita ovat Tatu Ahlskog ja Kathy Wasström patenttityöstä, sekä Tom-Erik Hagelberg, Reijo Kokko, Jemina Koskela sekä Joose Kilpimaa tavaramerkkityöstä.
Tämän lisäksi Tiia-Riikka Kittilä, Liisa Sarnes Salokoski ja Joni Vehmas ovat saaneet ”Rising Star” -tunnustuksen.
Olemme erityisen ylpeitä siitä, että Kathy Wasström on MIP STAR -maininnan lisäksi valittu ”Top 250 Women in IP” listalle.


Firmatasolla olemme korkeimmalla ”Tier 1” -tasolla sekä patentti- että tavaramerkkikategorioissa. Siirry rankingiin tästä.
Nyt saaduilla tunnustuksilla on meille erittäin suuri merkitys, sillä ne perustuvat asiakkaiden ja kollegoiden antamiin arvioihin. Jo neljäsosa asiantuntijoistamme on mukana MIP STAR -rankingissa, ja firmatasolla olemme säilyttäneet korkeimman tason.
Suuri kiitos tästä kaikesta kuuluu asiakkaillemme ja kollegoillemme eri puolella maailmaa, jotka ovat ottaneet osaa tutkimukseen kommentoimalla työtämme. Menestys MIP:n tutkimuksessa motivoi meitä edelleen parempaan, ja pyrimme omalla panoksellamme tukemaan asiakkaitamme heidän menestyksensä eteen.