Uusi puolustuskeksintölaki muuttaa maanpuolustukselle tärkeiden keksintöjen suojaamista

Muuttuva turvallisuusympäristö ajaa lakiuudistusta

Viime vuosien epävakaa maailmantilanne sekä teknologian nopea kehitys ja ennustettu kasvava tarve maanpuolustusteknologian saralla on muuttamassa suomalaista lainsäädäntöä. Hallitus on esittänyt lain maanpuolustukselle merkityksellisistä keksinnöistä muuttamista yhtenäisempään suuntaan muiden Nato-maiden kanssa. Lakimuutoksen tapahtuessa muutos tulee vaikuttamaan siihen, miten maanpuolustukselle kriittisiä keksintöjä tullaan suojaamaan jatkossa, ja miten niiden omistajuus säilyy suhteessa vanhaan lainsäädäntöön.

Vuoden 1967 laki ei enää vastaa nykyteknologian tarpeita

Vuonna 1967 säädetty laki maanpuolustukselle merkityksellisistä keksinnöistä on tulossa tiensä päähän. Lisääntyneet konflikti- ja sotatilanteet sekä tekoälyn ryydittämä teknologiakehityksen kasvu ovat muokanneet maanpuolustukselle kriittisten teknologioiden luonnetta eivätkä vanhan lainsäädännön raamit enää palvele modernia maanpuolustusta tai keksintöjen salassapitoa. Nykyisen lain nojalla maanpuolustukselle kriittiset keksinnöt on pakkolunastettu valtiolle, jolloin keksinnön omistajuus on siirtynyt keksinnön haltijalta valtion omistukseen. Lakiuudistus toisi salassapidon lisäksi muutoksia myös aikaisempaan pakkolunastusmenettelyyn. Lakiuudistus liittyy Naton ”Agreement for the mutual safeguarding of secrecy of inventions relating to defence and for which applications for patents have been made”-sopimukseen, jonka Suomi allekirjoitti vuonna 2024.

Omistusoikeus säilyisi keksijällä pakkolunastuksen sijaan

Uusi Puolustuskeksintölaki sallisi keksinnön omistusoikeuden säilyttämisen keksinnön haltijalla aikaisemman pakkolunastamisen sijaan. Lakimuutos edellyttäisi jatkossakin keksinnön yksityiskohtien sekä patenttihakemuksen salassapitoa, kuitenkin siten, että keksinnön haltijan olisi mahdollista hakea keksinnölleen patenttia myös muissa Nato-maissa. Maanpuolustukselle tärkeän keksinnön ensihakemus olisi kuitenkin tehtävä Suomessa Patentti- ja Rekisterihallitukselle, jossa viranomaiset voivat arvioida tarvetta keksinnön salassapidolle. Luonnollisesti patentin hakeminen muissa Nato-maissa tarkoittaa, että myös muiden Naton jäsenmaiden virastot pitävät keksinnön salaisena eikä patenttihakemusta julkaista ollenkaan.

Korvaukset ja salassapitopäätösten arviointi

Kaikkia lain yksityiskohtia ei ole vielä lukittu, mutta toteutuessaan keksinnön haltija on mahdollisesti oikeutettu nauttimaan korvauksia valtiolta siltä osin mitä taloudellisia menetyksiä keksinnön salassapito aiheuttaa. Keksinnön salassapito ei ole kuitenkaan pysyvä päätös vaan salassapidon tarpeellisuutta arvioidaan vuosittain, jolloin salassapito voidaan myös kumota, mikäli keksintöä ei enää katsota kriittiseksi maanpuolustuksen kannalta.

Voiko salainen puolustuskeksintö estää myöhemmän patentoinnin?

Entä mitä tämä tarkoittaa kolmannelle osapuolelle, joka hakee keksinnölleen patenttia? Voiko salassa pidetty maanpuolustukselle tärkeä keksintö muodostaa esteen myöhemmin haettavalle patentille? Koska maanpuolustukselle tärkeän keksinnön salassapito voidaan myös purkaa tarpeen vaatiessa, voidaan kuvitella vähintään kolme erilaista skenaariota:

  1. Ei estettä: Keksintö ja sen patenttihakemus salataan eikä sitä koskaan julkaista. Tällaisessa tapauksessa on oletettavaa, että kyseinen patenttihakemus ei muodostaisi estejulkaisua uusille samankaltaisille tai vastaaville keksinnöille. Toisaalta kyseinen tilanne voisi olla epäreilu ja eriarvoistava salassa pidetyn keksinnön haltijalle, mikäli muita samankaltaisia keksintöjä ei salata tai kyseisille keksinnöille myönnetään patentti.
  2. Salattu keksintö voisi muodostaa salaisen estejulkaisun, jonka yksityiskohtia ei kuitenkaan paljasteta. Tämä tarkoittaisi sitä, että salassa pidettyä keksintöä voitaisiin käyttää patentoitavuuden esteenä myöhemmälle samankaltaiselle patenttihakemukselle paljastamatta salaisen estejulkaisun yksityiskohtia.
  3. Salassa pidetty keksintö voidaan julkaista, kun keksinnön salassapitopäätös puretaan. Tässä tilanteessa hakemus olisi ensin salattu, mutta vuosittaisessa tarkastelussa todettaisiin, että perusteita keksinnön salassapidolle ei enää ole. Tällöin hakemus voitaisiin julkaista ja hakemus toimisi normaalin estejulkaisun tavoin esteenä kolmannen osapuolen patenttihakemukselle.

Yllä olevat skenaariot ovat hypoteettisia, mutta herättävät kysymyksiä, miten salassapitopäätöksen alaiset keksinnöt voivat mahdollisesti vaikuttaa myöhemmin tehtävien keksintöjen patentointiin. Luonnollisestikaan salassapidon alaisia keksintöjä ei olisi mahdollista löytää tietokantahakujenkaan avulla, jolloin kolmannen osapuolen keksinnön haltijalla on mahdollisesti epärealistinen kuva keksintönsä patentoitavuudesta.

Puolustuskeksintölain voimaantulo

Puolustuskeksintölain on tarkoitus tulla voimaan 1.6.2027. Tämänhetkisen tiedon valossa on kuitenkin vielä epäselvää, miten keksinnön salassapitopäätös tulee vaikuttamaan myöhemmin muiden keksintöjen patentointiin.

Aiheesta lisää

Työ- ja elinkeinoministerin tiedote

Päätös G1/25 – Patentin tai patenttihakemuksen selitysosan muokkaaminen

Euroopan patenttiviraston laajennettu valituslautakunta antoi syyskuun alussa päätöksen G1/25, joka liittyy patentin ja patenttihakemuksen selitysosan muokkaamiseen silloin, kun patenttivaatimuksia on muokattu.

Päätös on osittain seurausta aiemmasta päätöksestä G1/24, jonka mukaan patenttivaatimukset ovat patentoitavuuden arvioinnin alkulähde sekä perusta. Selitysosaa ja kuvia tulee kuitenkin aina käyttää vaatimusten tulkintaan eikä pelkästään silloin, kun alan ammattilainen pitää vaatimusta epäselvänä.

Esitetyt kysymykset

Laajennetulle valituslautakunnalle esitettiin seuraavat kysymykset:

1. Mikäli eurooppapatentin vaatimuksia muokataan väite- tai väitevalituskäsittelyissä ja muutoksen takia muokattujen vaatimusten ja patentin selitysosan välillä on ristiriita, onko tarpeen EPC:n säännösten täyttämiseksi muokata selitysosa vastaamaan muokattuja vaatimuksia ristiriidan poistamiseksi?

2. Mikäli vastaus ensimmäiseen kysymykseen on myöntävä, mihin EPC:n säännöksiin tällainen muokkaus perustuu?

3. Olisiko vastaus kysymyksiin 1 ja 2 eri, jos eurooppapatenttihakemuksen vaatimuksia muokataan hakemuskäsittelyn tai hakemuskäsittelyvalituksen aikana ja muokkauksen johdosta syntyy ristiriita muokattujen vaatimusten ja patenttihakemuksen selitysosa välillä?

Päätöksen pohjana oleva valitusasia

Kerroimme päätöksen pohjana olevasta valitusasiasta T697/22 tässä  jutussa. Tiivistetysti, kyseessä oli tilanne, jossa valituskäsittelyssä oli mukana muokatut vaatimukset, mutta niiden ja selitysosan välillä oli ristiriita, sillä eräs piirre oli itsenäisen vaatimuksen mukaan pakollinen, mutta selitysosan mukaan valinnainen.

Mikäli tällainen ristiriita muokattujen vaatimusten ja selitysosan välillä on EPC:n artiklan 84 vastainen, on johtopäätös se, että kyseinen muokattu vaatimusasetelma ja selitysosa eivät ole hyväksyttävissä. Jos taas EPC:n artikla 84 ei edellytä muokkausta, nämä asiakirjat ovat hyväksyttävissä. Aiemmat valituslautakuntien päätökset asiassa jakautuvat kahteen ryhmään, joista enemmistö on sen kannalla, että selitysosa tulee muokata vastaamaan muokattuja vaatimuksia. Perusteet vetoomukselle olivat kuitenkin olemassa johtuen valituslautakuntien epäyhtenäisestä linjasta.

Aiempi päätös G1/24

Uudessa päätöksessä viitataan vahvasti aiempaan päätökseen G1/24 (lue juttumme siitä täältä), kuten oli odotettavissakin. Laajennettu valituslautakunta on kysymykset esittävän valituslautakunnan kanssa samaa mieltä siitä, että päätöstä G1/24 ei tule ymmärtää niin, että vaatimuksia tulkittaisiin ensin yksinään ja selitysosaa ja kuvia käytettäisiin vain apuna myöhemmin, mikäli vaatimusten tulkinnasta jäisi epävarmuutta.

Päätöksen G1/24 mukaan alan ammattilainen ottaisi selitysosan ja kuvien esittämän määritelmän huomioon sellaisena kuin se on esitetty, jos tämä määritelmä on teknisesti järkevä ja sopii vaatimusten kokonaisuuteen.

Kolmas esitetty kysymys

Laajennettu valituslautakunta aloittaa kysymysten käsittelyn kolmannesta, jossa kysyttiin, muuttuuko tilanne, jos kyseessä on hakemuskäsittelyn aikaiset muutokset eikä väitekäsittelyn aikaiset muutokset. Päätös toteaa, että selitysosan ja kuvien rooli vaatimusten tulkinnassa, kun käsitellään EPC:n säännöksiä, ei riipu käsittelyvaiheesta. Näin ollen vastaus kolmanteen kysymykseen on ei, eli tilanne on sama myös hakemuskäsittelyssä.

Mitä tarkoittaa “ristiriita”

Laajennettu valituslautakunta toteaa päätöksessään, että vastauksen antaminen vaatii ensin sen määrittelemistä, mitä termi ”ristiriita” (engl. inconsistency) tarkoittaa esitetyissä kysymyksissä.

Tiivistetysti: laajennettu valituslautakunta määritteli ilmaisun ”ristiriita vaatimusten ja selitysosan välillä” tarkoittavan tilannetta, jossa alan ammattilainen ei pysty vaatimusten, selitysosan ja kuvien perusteella päättelemään, mitä vaatimus todellisuudessa tarkoittaa ja mitkä esitetyistä esimerkeistä ja/tai suoritusmuodoista kuuluvat vaatimusten suojapiiriin. Selitysosassa voi kuitenkin olla asiaa, jota ei ole vaatimuksissa, eikä tämä sellaisenaan ole päätöksessä tarkoitettu ristiriita.

Ristiriita tulee poistaa muuttamalla joko vaatimuksia, selitysosaa tai kuvia, tai näitä kaikkia.

Päätöksessä käsitellään myös tällaisen ristiriidan ja EPC:n artiklojen 84 (vaatimusten tuki ja selkeys), 52-57 (patentoitavuus), 83 (riittävä selitys), 76(1) (jaetun hakemuksen sisältö) sekä 123(2) ja (3) (muutokset) välistä suhdetta. Päätöksen mukaan on epätodennäköistä, tai ainakin erittäin harvinaista, että artiklat 83, 76 tai 123 olisivat relevantteja, mutta myös ne on otettu esitettyjen kysymysten laajuuden takia huomioon päätöksessä.

Tärkeimpänä artiklana laajennettu valituslautakunta pitää artiklaa 84. Päätöksessä todetaan, ettei artikla 84 vaadi, että selitysosassa ja kuvissa ei saisi olla mitään, mitä ei ole vaatimuksissa, tai että selitysosan, kuvien ja vaatimusten sanamuotojen tulisi olla täsmälleen vastaavat. Kuitenkin, mikäli on epäselvää, onko jokin selitysosan tai kuvien esittämä asia patentin suojapiirissä vai ei, ei voida todeta, että selitysosa tukee vaatimuksia, kuten artikla 84 edellyttää.

Patentoitavuuteen liittyvien artiklojen 52-57 osalta päätöksessä annetaan esimerkki: mikäli vaatimusta on menestyksekkäästi muokattu niin, että vaatimus on keksinnöllinen (artikla 56), mutta selitysosassa on edelleen esitetty muokkaamattoman vaatimuksen tekninen opetus, joka ei enää päde keksinnölliseksi katsottuun muokattuun vaatimukseen, tulee tällainen ristiriita poistaa.

Entä jos vaatimusten ja selitysosan välillä on ristiriita jo hakemusta tehtäessä?

Laajennettu valituslautakunta ottaa päätöksessä epätyypillisesti kantaa myös asioihin, joita ei erityisesti kysytty, ja toteaa, että päätöksessä esitetyt perusteet eivät liity vain hakemukseen tai patenttiin tehtyihin muutoksiin vaan samat perusteet pätevät myös silloin, kun alkuperäisessä hakemuksessa on kuvatun kaltainen ristiriita. Päätöksessä todetaan toki myös, että esitetyt kysymykset liittyivät vain käsittelyn aikaisiin muutoksiin, mutta esitetystä kommentista voidaan päätellä, että ainakin tutkimusjaostojen oletetaan jatkossa käsittelevät myös hakemuksessa alun perinkin olleita ristiriitoja päätöksessä esitetyllä tavalla.

Tulee kuitenkin huomata, että mikäli patentti on myönnetty samassa muodossa kuin hakemus on tehty, ei artikloihin 84 ja 123 voi vedota väitekäsittelyssä silloin, kun käsitellään patenttia myönnetyssä muodossa. Tämä johtuu siitä, ettei artikla 84 ole mukana EPC:n väiteperusteissa. Artikla 123 taas ei ole relevantti, koska muutoksia ei ole tehty eli patentti vastaa alkuperäistä hakemusta. Artikla 84 ei ole myöskään patentin mitätöintiperuste, kun asiaa käsitellään tuomioistuimessa, eikä artikla 123 ole relevantti, mikäli patentti on voimassa samassa muodossa kuin hakemus on tehty.

Vastaavasti artikla 123(2) (alkuperäistekstissä tulee olla tuki muutoksille) ja artikla 123(3) (suojapiiriä ei saa laajentaa patentin myönnön jälkeen) eivät luonnollisesti ole relevantteja silloin, kun hakemuskäsittelyssä käsitellään alkuperäistä tekstiä.

Milloin selitysosa tulee muokata?

Laajennettu valituslautakunta on lisäksi ottanut kantaa myös toiseen asiaan, jota ei spesifisesti kysytty, eli siihen, missä vaiheessa käsittelyä selitysosa tulee muokata. Tämä johtunee siitä, että jotkin valituslautakunnat ovat erittäin tiukkoja eivätkä hyväksy valituskäsittelyn aikana mitään sellaista, mikä ei ole ollut käsittelyssä mukana jo aiemmin. Tiukan valituslautakunnan osuessa kohdalle patentinhakijan ja -haltijan olisi siis tullut toimittaa muokattu selitysosa aina, kun on toimitettu muokatut vaatimukset, ja toivoa, ettei selitysosasta löydy moitittavaa. Tämä on työlästä sekä vaikeasti ennustettavaa ja voi pahimmillaan johtaa siihen, että patentti kumotaan hyväksyttävän selitysosan puutteeseen, vaikka patenttivaatimukset olisivatkin sinänsä hyväksyttävissä.

Päätöksen G1/25 mukaan on tyypillistä ja tehokkainta, että selitysosa muokataan valituksen suullisen käsittelyn yhteydessä, kun hyväksyttävät vaatimukset ovat tiedossa. Laajennettu valituslautakunta ei näe tarvetta muuttaa tätä käytäntöä. Toivottavasti myös kaikki valituslautakunnat tekevät jatkossa näin.

Tämä sivumennen todettu prosessiohje onkin osa päätöksen G1/25 keskeisintä antia. Teoreettisesti tarkastellen päätökseen näyttäisi kuitenkin sisältyvän pieni sisäinen jännite. Päätöksessä yhtäältä sanotaan, että vaatimusten ja selitysosan tulkinta on yksi yhtenäinen prosessi, jossa selitystä ja piirustuksia käytetään hyväksi vaatimusten tulkinnassa. Selitystä on muutettava, jos vaatimusten ja selityksen välillä on niin suuri ristiriita, että vaatimuksen suojapiiristä jää epäselvyyttä. Tästä huolimatta vaatimukset voidaan katsoa ensin keksinnöllisiksi (tulkinnalla, joka on ristiriidassa selityksen kanssa) ja sen jälkeen tämä ristiriita poistetaan selitystä muokkaamalla. Tämä prosessi edellyttää siis väistämättä vaatimuksen tulkitsemista patentoitavuuden arvioinnissa, ei kokonaisen selityksen, vaan ainoastaan selityksen ristiriidattoman osan kanssa.

Vastaukset esitettyihin kysymyksiin

Laajennettu valituslautakunta vastasi kysymyksiin seuraavasti:

1. Vastaus kysymykseen 1 on kyllä, mikäli ristiriita on sellainen, että sen takia jokin EPC:n säännöksistä ei täyty.

2. Vastaus kysymykseen 2 riippuu tilanteesta, eikä vain yhdestä EPC:n artiklasta, joka pätisi kaikissa tilanteissa. Selitysosan muokkaamisen tarpeellisuus perustuu siis kulloinkin siihen EPC:n artiklaan, jonka vaatimuksia hakemus tai patentti ei täytä ristiriidan takia (kirjoittajien tiivistelmä).

3. Vastaus kysymykseen 3 on ei, eli tilanne on sama myös hakemuskäsittelyn aikana.

Tiivistelmänä laajennettu valituslautakunta toteaa:

Mikäli EP-patentin tai -hakemuksen vaatimuksia muutetaan hakemus-, väite- tai valituskäsittelyn aikana, ja muutoksen seurauksena syntyy ristiriita patentin tai hakemuksen muutettujen vaatimusten ja selitysosan, mukaan lukien kuvat, välillä, ja tämän ristiriidan takia artiklojen 52-57, 76(1), 83, 84, 123(2) tai 123(3) vaatimukset eivät täyty, on selitysosa, mukaan lukien kuvat, muokattava vastaamaan muokattuja vaatimuksia tämän ristiriidan poistamiseksi.

Miten päätös vaikuttaa käsittelyihin Euroopan patenttivirastossa?

Päätös ainakin selkeyttää sen, että selitysosa tulee tietyissä tilanteissa muokata vastaamaan patenttivaatimuksia, vaikkakin päätös jättää tulkinnanvaraa sen suhteen, milloin ristiriita on niin merkittävä, että muokkaaminen on välttämätöntä.

Lisäksi on toivottavaa, että kaikki EPOn tutkijat jatkossa tietävät, ettei selitysosasta tarvitse poistaa kaikkea asiaa, joka ei ole vaatimuksissa, kunhan tällainen asia ei aiheuta ristiriitaa. Samoin toivottavasti kaikki valituslautakunnat hyväksyvät jatkossa muokatun selitysosan toimittamisen sitten, kun vaatimusten hyväksyttävä muoto on tiedossa. Prosessi myös selkeytyy ja nopeutuu, jos/kun selitysosa muokataan suullisen käsittelyn aikana, eikä asiaa palauteta ensimmäiseen instanssiin.

G1/25

G1/24

Sprint-rahoitus jatkuu ja aukeaa jälleen haettavaksi

Sprint-rahoitus saa jatkoa – haku aukeaa 1.9.2026

Business Finland avasi maaliskuussa 2026 uuden Sprint-rahoitushaun  pienille yrityksille, joilla on uusi innovaatio ja valmiudet nopeaan kansainväliseen kasvuun. Nyt Sprint-rahoitus saa jatkoa ja haku aukeaa jälleen 1.9.2026. Sprint-rahoitus on suunnattu ensisijaisesti uusille yrityksille (alle 5-vuotiaat yritykset) ensimmäiseksi t&k-rahoitukseksi sekä jo toimiville yrityksille (vähintään 5-vuotiaat yritykset), jotka tavoittelevat merkittävää liiketoiminnan kasvua ja uudistumista uuden innovaation avulla.

Rahoitusta uuden innovaation kehittämiseen

Sprint-rahoitusta myönnetään projekteihin, joissa kehitetään uusia ja innovatiivisia ratkaisuja sekä arvioidaan niiden teknistä toteutettavuutta, asiakastarvetta ja markkinapotentiaalia. Yritys voi hakea rahoitusta 75 000–100 000 euroa. Rahoituksen tarkemmat kriteerit ja ohjeet rahoituksen hakemiseksi löydät Business Finlandin nettisivuilta.

Sprint-rahoitusta myös teollisoikeuksiin

Rahoitusta on mahdollista hyödyntää mm. teollisoikeuksiin liittyviin selvityksiin, suunnitelmiin ja ensihakemuksiin. Ostetut asiantuntijapalvelut hyväksytään projektin kustannuksiin. On hyvä huomioida, että projektille voidaan hyväksyä vain hankintoja ja työtä, joiden kirjallinen sopimus tai tilaus on tehty rahoitushakemuksen jättämisen jälkeen.

Heräsikö kysyttävää?

Ole yhteydessä, niin autamme mm. patentoitavuusselvitysten, toiminnanvapausselvitysten, patenttihakemuksen laatimisen  ja tavaramerkin suojaamisen kanssa.  

Uusi vetoomus G1/26 vaatimusten tulkinnasta

EPOn laajennetulle valituslautakunnalle on esitetty uusi kysymys liittyen patenttivaatimusten tulkintaan. Tämäkin kysymys liittyy päätökseen G1/24 (ks. uutisemme päätöksestä G1/24), jonka mukaan selitysosaa tulee aina käyttää patenttivaatimusten tulkintaan. Esitetyistä kysymyksistä ensimmäinen liittyy siihen, milloin on mahdollista pyytää laajennetulta valituslautakunnalta päätöstä jostain asiasta.

Vetoomuksen perusta ja perustelut

Vetoomuksen perustana olevassa päätöksessä T873/24 on kyse päällystetystä teräsnauhasta. Nauhan koostumuksesta on mainittu titaanin osuus painoprosentteina, mutta ei typen osuutta. Lisäksi on mainittu titaanin ja typen välinen suhdeluku.

Väitteen kohteena oleva patentti perustuu toisen sukupolven jaettuun hakemukseen. Aiempien sukupolvien hakemuksissa on alkuperäisissä vaatimuksissa mainittu, että ko. suhdeluku perustuu painoprosentteihin, samoin jaetun hakemuksen alkuperäistekstissä (jossa ko. piirre on mainittu epäitsenäisessä vaatimuksessa).

Kyseessä olevassa patentissa vaatimuksessa ei kuitenkaan ole täsmennetty, mihin suhdeluku perustuu. Väitejaoston mukaan suhdeluku ei voinut perustua muuhun kuin painoprosentteihin, ottaen huomioon sekä vaatimuksen kokonaisuudessaan että selitysosan. Patentinhaltija oli tästä samaa mieltä, väitteentekijä ei.

Väitteentekijän mielestä se, ettei vaatimus sisällä tietoa siitä, mihin suhdeluku perustuu, on patentinhaltijan tarkoituksellinen suojapiirin laajennus. Valituslautakunta oli tästä samaa mieltä. Valituslautakunnan mukaan väitejaoston ja patentinhaltijan perustelut siitä, että kyseessä saattoi olla ainoastaan painosuhdeluku, eivät olleet vakuuttavia. Patentinhaltija argumentoi myös, että väitetylle laajennukselle olisi tuki alkuperäisasiakirjassa, mutta tämäkään argumentti ei vakuuttanut valituslautakuntaa.

Valituslautakuntien päätökset G1/24:n jälkeen

Valituslautakunta käy läpi päätöksiä, jotka on tehty päätöksen G1/24 jälkeen, ja toteaa, että kyseisen päätöksen tulkinta vaihtelee. Pienessä osassa päätöksiä selitysosaa käytetään vain alan ammattilaisen tietotason määrittelyyn, suuremmassa osassa taas on todettu, ettei selitysosan perusteella voi laajentaa tai supistaa vaatimuksen suojapiiriä ilman, että ko. piirre tai piirteet ovat läsnä vaatimuksessa. Vaatimuksen piirteen laajaa tulkintaa selitysosan perusteella ei ole katsottu sallituksi silloin, kun piirre itsessään on alan ammattilaiselle selkeä ja teknisesti uskottava.

Valituslautakunta on löytänyt vielä kolmannen lähestymistavan päätökseen G1/24, jota he kutsuvat holistiseksi lähestymistavaksi. Tässä lähestymistavassa patentista kokonaisuudessaan pyritään johtamaan, miten alan ammattilainen ymmärtäisi patenttivaatimuksessa käytetyt termit. Tässä lähestymistavassa siis luetaan vaatimukset ja konsultoidaan selitysosaa ja kuvia, kaikkia yhdessä.

Lopuksi valituslautakunta toteaa, että näistä lähestymistavoista kahden ensimmäisen perusteella vaatimus sisältää lisättyä asiaa, kun taas käytettäessä kolmatta lähestymistapaa, vaatimuksessa ei ole lisättyä asiaa. Näin ollen valituslautakunnan on sallittua tehdä vetoomus laajennetulle valituslautakunnalle, sillä valituslautakuntien päätöksissä on eroja.

Esitetty vetoomus vaikuttaa lukuisiin käsittelyihin, mutta niitä ei keskeytetä vetoomuksen takia.

Esitetyt kysymykset

Vetoomuksessa pyydetään selvennystä seuraaviin kysymyksiin.

1. Voidaanko katsoa, että päätös on ”tarpeellinen” Artiklan 112(1) EPC perusteella, mikäli vetoomuksen esittävä lautakunta osoittaa, että kyseessä oleva lakikysymys liittyy vireillä olevaan tapaukseen, ja mikäli käsittelyn olosuhteissa lautakunnan on järkevää tutkia sitä ja päättää siitä seuraavaksi?

2.(a) Tarkoittaako se, että vaatimukset ovat keksinnön patentoitavuuden arvioinnin lähtökohta ja peruste yleisesti ottaen sitä, että piirrettä, joka on esitetty vain patentin selitysosassa tai kuvissa, ei tule lukea myönnetyn vaatimuksen tarkoittamaan keksintöön, erityisesti mikäli tämä johtaa vaatimuksessa käytettyjen sanojen rajoitettuun tulkintaan?

2.(b) Mikäli vastaus kysymykseen 2.(a) on ei: onko vaatimuksen tulkinta lopputulos siitä, että vaatimukset luetaan ja selitysosaa ja kuvia konsultoidaan yhdessä, ja sulkeeko se, että vaatimus on patentoitavuuden arvioinnin lähtökohta ja perusta, pois vain ne tulkinnat, jotka voidaan johdattaa patentista kokonaisuudessaan mutta jotka olisivat selvästi vaatimuksessa käytettyjen sanojen yleisen teknisen ymmärryksen vastaisia?

3.(a) Tarkasteltaessa sitä, täyttyvätkö Artiklan 123(2) EPC vaatimukset, tuleeko vaatimuksessa käytettyä termiä tulkita käyttäen kaikkia niitä tarkoituksia, jotka ovat alan ammattilaiselle teknisesti järkeviä pelkästään vaatimuksen perusteella?

3.(b) Mikäli vastaus kysymykseen 3.(a) on ei: riittääkö, että vain ne vaatimuksen asiasisällön tulkinnat, jotka pohjautuvat patentin selitysosaan kokonaisuudessaan, ovat suoraan ja epäilyksittä johdettavissa alkuperäisestä hakemuksesta?

Linkit:

G1/26: https://www.epo.org/en/case-law-appeals/communications/referral-enlarged-board-appeal-g-126-coated-steel-strips

T873/24: https://www.epo.org/en/boards-of-appeal/decisions/t240873ex1

G1/24: https://www.epo.org/en/boards-of-appeal/decisions/g240001ep1?term=%22G%200001%5C%2F24%22%20

Nettisivujen juttu G1/24:stä: https://www.laineip.fi/paatos-g1-24-selitysosaa-tulee-aina-kayttaa-vaatimusten-tulkintaan/


Heräsikö kysyttävää? Ota yhteyttä – vastaamme mielellämme kysymyksiinne!

MIP Stars 2026 -tutkimuksessa Laine IP:lle useita mainintoja

Managing Intellectual Property’s IP Stars -tutkimus on koko IPR -alan kattavin ja merkittävin katsaus alan toimijoihin, joka arvioi IP-alan asiantuntijoita yli 80 maassa. Tutkimus perustuu laajaan markkina-analyysiin, asiakaspalautteisiin ja vertaisarviointeihin yrityksen hoitamien toimeksiantojen määrän ja laadun osalta.

Laine IP Top Tier -kategoriassa

Laine IP Oy säilytti hienosti Top Tier -sijat ”Patent prosecution” ja Trade mark prosecution” -kategorioissa.

Henkilökohtaisia mainintoja

Henkilökohtaisen MIP Star -maininnat ovat saaneet seuraavat kokeneet asiantuntijamme Kathy Wasström (Patent star), Tom-Erik Hagelberg (Trade mark star), Reijo Kokko (Trade mark star) ja Joose Kilpimaa (Trade mark star).

    Lisäksi asiantuntijamme Tiia-Riikka Kittilä, Joni Vehmas, Jemina Koskela ja Liisa Sarnes-Salokoski saivat ”Rising Star” -maininnan. Tunnustus myönnetään nouseville alan huippuosaajille, jotka ovat osoittaneet poikkeuksellista asiantuntemusta ja sitoutumista immateriaalioikeuksien alalla.

      Lämmin kiitos asiakkaillemme luottamuksesta ja tutkimuksiin antamastanne arvokkaasta palautteesta. Näiden tunnustusten myötä on hyvä jatkaa korkeatasoiseen asiantuntemukseen ja henkilökohtaiseen palveluun perustuvaa laadukasta yhteistyötä.

      Hyvää Juhannusta!

      Toivotamme kaikille oikein hyvää ja leppoisaa juhannusta! Puhelinvaihteemme ja postihuoneemme ovat suljettuina 19.-21.6.2026, ja palvelemme asiakkaitamme jälleen normaalisti ma 22.6. alkaen.

      Aurinkoista ja rentouttavaa kesää!

      Laine IP menestyi jälleen IAM Patent 1000 -tutkimuksessa

      Kansainvälisesti arvostettu IAM Patent 1000 -tutkimus on jälleen tunnistanut Laine IP:n vahvan aseman patenttialan asiantuntijana Suomessa. Tutkimus keskittyy yksinomaan patenttiosaamiseen ja toimii maailmanlaajuisesti keskeisenä viitekehyksenä huippuluokan patenttitoimijoita etsiville yrityksille.

      Laine IP on saavuttanut Silver-tason sijoituksen patenttihakemusten (patent prosecution) kategoriassa Suomessa, mikä vahvistaa toimiston asemaa yhtenä maan johtavista patenttitoimistoista.

      IAM:n arvioiden mukaan “Laine IP kuuluu Suomen parhaiden patenttitoimistojen joukkoon ja on erikoistunut korkeatasoiseen patentointityöhön.” Toimistoa kiitetään erityisesti suorasta, nopeasta ja tehokkaasta toimintatavasta sekä kyvystä palvella niin kasvuyrityksiä kuin suuria kansainvälisiä konserneja.

      Laaja-alainen osaaminen ja vahva asiantuntijatiimi

      Tutkimus nostaa esiin Laine IP:n asiantuntijatiimin laaja-alaisen osaamisen sekä kyvyn tarjota korkeatasoisia ja asiakaslähtöisiä patenttipalveluja eri teknologia-alueilla. IAM Patent 1000 -oppaassa Laine IP:ltä nimettiin yhteensä seitsemän suositeltua asiantuntijaa, mikä kuvastaa toimiston laaja-alaista ja syvällistä osaamista eri teknologia-alueilla.

      Erityistä tunnustusta saavat toimitusjohtaja, eurooppapatenttiasiamies Jouni Smolander, hallituksen puheenjohtaja, eurooppapatenttiasiamies Toimi Teelahti sekä hallituksen jäsen, eurooppapatenttiasiamies Jarkko Tiilikainen, joilla on keskeinen rooli toimiston menestyksessä.


      Kemian tiimille tunnustusta

      Myös kemian tiimimme eurooppapatenttiasiamiehet Kaisa Suominen, Kathy Wasström ja Hanna Laurén sekä US-patenttiasiamies Mark Scott US-tiimistämme saavat kiitosta korkeatasoisesta osaamisestaan sekä monipuolisuudestaan.


      Kiitos asiakkaille ja yhteistyökumppaneille

      Laine IP:n menestys IAM Patent 1000 -tutkimuksessa perustuu vahvaan asiantuntemukseen sekä asiakkaiden luottamukseen. Haluamme kiittää asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme jatkuvasta tuesta ja arvokkaasta palautteesta, joka mahdollistaa toimintamme jatkuvan kehittämisen.


      Linkki IAM 1000 Patent -tutkimukseen:

      https://www.iam-media.com/rankings/patent-1000/profile/firm/laine-ip-oy

      Rekry | US-patenttiasiamiesharjoittelija (kemia)

      Laine IP Oy etsii motivoitunutta ja huolellista US-patenttiasiamiesharjoittelijaa kasvavaan tiimiinsä. Tämä on erinomainen mahdollisuus vastavalmistuneelle tai opintojensa loppuvaiheessa olevalle kemian alan opiskelijalle, joka on kiinnostunut urasta tieteen, oikeuden ja innovaatioiden rajapinnassa.

      Tehtävässä työskentelet kokeneiden patenttialan ammattilaisten kanssa tukien yhdysvaltalaisten patenttihakemusten laatimista ja käsittelyä. Saat käytännön kokemusta immateriaalioikeuksista ja opit syvällisesti, miten huipputeknologisia keksintöjä suojataan kansainvälisesti.

      Mitä etsimme

      • Vastavalmistunut tai pian valmistuva kemian alan osaaja (BSc, MSc, PhD tai vastaava).
        Suomalaisesta yliopistosta valmistuneilta vaaditaan vähintään maisterin tutkinto.
      • Yhdysvaltain kansalaisuus on pakollinen.
      • Vahvat analyyttiset taidot ja tarkkuus.
      • Erinomainen suullinen ja kirjallinen viestintätaito.
      • Kyky oppia nopeasti sekä työskennellä itsenäisesti ja osana tiimiä.

      Mitä tarjoamme

      • Kilpailukykyisen palkkauksen ja edut.
      • Rakenteistetun koulutuksen kohti U.S. Patent Agent -pätevyyttä.
      • Mentorointia kokeneilta IP-alan ammattilaisilta.
      • Mahdollisuuden työskennellä monipuolisten teknologioiden ja asiakkaiden parissa.
      • Tukevan ja yhteistyöhön kannustavan työympäristön.
      • Hyvät mahdollisuudet ansiotason kasvuun.

      Jos haluat hyödyntää tieteellistä osaamistasi konkreettiseen vaikuttamiseen immateriaalioikeuksien kautta, haluamme kuulla sinusta.

      Lähetä CV:si ja hakemuskirjeesi US-tiimin vetäjälle Mark Scottille: mark.scott@laineip.fi


      Laine IP Oy on perustettu vuonna 1979, ja siitä on kasvanut yksi johtavista immateriaalioikeusalan toimistoista. Yrityksellä on yksi Suomen suurimmista kemian alan tiimeistä sekä Pohjoismaiden suurin US-patenttitiimi. US-tiimi perustettiin vuonna 2010, ja siihen kuuluu nykyisin seitsemän ammattilaista, joista viisi on rekisteröityjä US-patenttiasiamiehiä. Tiimi tarjoaa kannustavan työympäristön ja vahvan mentoroinnin.

      Olemme mukana Helsinki Bridge Summit -tapahtumassa

      Laine IP on mukana Helsinki Bridge Summit 2026 – tapahtumassa ti 26.5.2026. Tapahtuma kokoaa yhteen saman katon alle yritykset, startupit, sijoittajat ja tutkijat keskustelemaan tutkimuslähtöisten innovaatioden matkasta globaalisti skaalautuviksi yrityksiksi. Luvassa mielenkiintoisia esityksiä ja puheenvuoroja aiheen ympärillä.

      Tule tapaamaan meitä ständillemme ja verkostoitumaan!

      Aika: 26.5.2026 klo 8–17
      Paikka: Original Sokos Hotel Presidentti, Eteläinen Rautatiekatu 4, 00100 Helsinki

      Lue lisää ohjelmasta tapahtuman virallisilta sivuilta täältä

      UPC-webinaarisarja – osa 3

      Webinaarisarja: Mitä UPC:sta tulisi tietää?

      Kevään aikana järjestämme kolmiosaisen, käytännönläheisen webinaarisarjan, jossa UPC-asiantuntijamme Tatu Ahlskog, Jari Nieminen ja Jarkko Tiilikainen avaavat uuden järjestelmän keskeiset kysymykset selkeästi ja konkreettisten esimerkkien kautta.

      Webinaarisarjan kolmannessa ja viimeisessä jaksossa keskustellaan Jarin ja Jarkon johdolla UPC:n mitätöintiprosessin ja EPO:n väiteprosessin eroista.


      📅 21.4.2026

      UPC:n ja EPO:n erot keksinnöllisyydessä ja lisätyssä aineistossa
      Jari Nieminen & Jarkko Tiilikainen

      • Miten erot vaikuttavat käytännössä?
      • Mitä riskejä ja mahdollisuuksia eroavaisuuksiin liittyy?
      • Käytännön kokemuksia UPC-mitätöintiprosessista


      👉 Ilmoittaudu mukaan ja varmista paikkasi kevään ajankohtaisimmassa UPC-webinaarisarjassa.