-
Palvelumme
-
Laine IP:ssä tapahtuu vahdinvaihto, kun Jouni Smolander siirtyy toimitusjohtajaksi ja Jarkko Tiilikainen keskittyy patenttiasiamiehen tehtäviin. Tavoitteena on vastata entistä paremmin asiakkaiden tarpeisiin Laineen vahvoilla osaamisaloilla.
Yhdeksän vuotta Laine IP:tä vetänyt Jarkko Tiilikainen jättää tyytyväisenä viestikapulan Jouni Smolanderille, joka aloittaa toukokuun alussa yrityksen uutena toimitusjohtajana.
”Laine IP on kehittynyt viime vuosina paljon ja hyvään suuntaan. Yhtiön on kuitenkin uudistuttava koko ajan. Päädyin siihen, että toimitusjohtajan vaihtaminen on nyt paikallaan, jotta pystymme jatkossa kehittymään vielä nopeammin”, Jarkko perustelee.
Jarkko on toiminut Laineella 25 vuotta patenttiasiamiehenä ja nyt hän pääsee paneutumaan jälleen täysipäiväisesti eurooppapatenttiasiamiehen työhön.
”Odotan innolla, että voin keskittyä enemmän asiakastyöhön ja erityiseen intohimooni eli eurooppapatenttikäytäntöihin ja vaativien väitteiden, valitusten ja oikeudenkäyntien hoitamiseen.”
1.5. Laine IP:n toimitusjohtajana aloittava Jouni Smolander sekä hallituksen puheenjohtaja Kathy Wasström
Jouni Smolander on työskennellyt vuodesta 2016 lähtien Laineen eurooppapatenttiasiamiehenä ja hänellä on 23 vuoden työkokemus erityisesti ICT-alan patenttiasioista asiamiestoimistossa ja teollisuuden puolella.
Jounin mielestä on tärkeää, että patenttitoimiston johdolla säilyy hyvä tuntuma käytännön työhön ja asiakkaiden tarpeisiin.
”Jarkon tavoin minäkin aion hoitaa toimitusjohtajan töiden ohessa myös asiakkaiden patenttiasioita.”
Laine IP:n hallituksen puheenjohtaja ja patenttiasiamiehenä kemiantiimissä työskentelevä Kathy Wasström sanoo, että Jounin johdolla yritys pääsee kehittämään vahvuuksiaan.
”Meillä on syvää osaamista patenttialan avainalueilla, jotka liittyvät ennen muuta Euroopan patenttijärjestelmään, patentointiin Yhdysvalloissa ja lakipalveluihin. Tätä osaamista aiomme syventää jatkossakin vastataksemme mahdollisimman hyvin asiakkaidemme tarpeisiin”, Kathy sanoo.
Takaa vas.: Tatu Ahlskog, Kathy Wasström ja Jarkko Tiilikainen – edessä Jouni Smolander
Euroopan patenttivirastoon tehtiin viime vuonna ennätysmäärä patenttihakemuksia. Myös suomalaisten hakijoiden eurooppapatenttihakemusten määrä kasvoi reilusti.
”Tämä kertoo, että innovatiivisuuteen ja tuotekehitykseen on panostettu. IPR-suojaus nähdään entistä tärkeämpänä asiana”, Jouni Smolander muistuttaa.
Hän huomauttaa, että IPR-ympäristö on jatkuvassa muutoksessa. Yksi iso muutos on eurooppalainen yhtenäispatenttijärjestelmä ja yhdistetty patenttituomioistuin, jotka tuovat lisää vaihtoehtoja patentin hakijoille.
Jarkko Tiilikaisen mielestä Laine IP:n vahva osaaminen eurooppapatenteissa antaa hyvän pohjan auttaa asiakkaita myös eurooppalaiseen yhtenäispatenttiin liittyvissä asioissa. Kathyn ja Jounin tavoin myös hän nimeää Laineen toiseksi vahvuusalueeksi US-patentit.
”Tätä varten meillä on tarjota asiakkaiden käyttöön kokonainen tiimi, kun muualla näitä asioita hoitavat yksittäiset asiamiehet”, Jarkko toteaa.
Jouni huomauttaa, että asiakkaiden tarpeet ovat entistä kansainvälisempiä. IPR-asioissa korostuu myös yhä enemmän juridinen osaaminen, kuten erilaiset IPR-liitännäiset sopimusasiat, IPR-oikeuksien omistajuus- ja siirtoasiat, sekä IPR-riita-asioissa tukeminen.
Toukokuussa varatoimitusjohtajana aloittava Tatu Ahlskog
Erityisvastuu Laine IP:n toiminnan kehittämisestä on toukokuun alussa varatoimitusjohtajana aloittavalla Tatu Ahlskogilla, joka on työskennellyt Laineella vuodesta 2007 ja vastaa mekaanisten patentti- ja hyödyllisyysmallitapausten hoidosta.
Hänen vastuullaan ovat muun muassa kehityshankkeet, joilla kehitetään Laineen toimintaprosesseja ja perustoiminnan tukijärjestelmiä.
”Oman tekemisen jatkuva parantaminen näkyy asiakkaille hyvänä vasteaikana ja kykynä mukautua asiakkaan muuttuviin tarpeisiin. Tavoitteemme on esimerkiksi tehdä digitaalisesta asioinnista entistä helpompaa.”
”Myös patenttialaan liittyvä lainsäädäntö muuttuu koko ajan. Tästäkin syystä patenttitoimiston on kehitettävä koko ajan omaa toimintaansa”, Tatu perustelee.
Varatoimitusjohtajan tehtävien ohella Tatu käyttää edelleen noin puolet työajastaan asiakkaiden patenttiasioiden hoitamiseen.
Kirjoittaja: Matti Remes
Kuvat: Tiia-Riikka Kittilä
Vielä ehdit hakea rahallista tukea virastoilta tavaramerkkien, mallisuojien ja patenttien hakemusmaksuihin.
PRH:n ilmoituksen mukaan jo n. 50% vuodelle 2022 budjetoidusta EUIPO:n SME Fund -tuesta on myönnetty. Näin ollen tälle vuodelle varatut rahat tulevat loppumaan reilusti ennen vuodenvaihdetta.
Kyseessä ovat toki vasta myönnetyt (committed) avustukset. Tuen saajilla on 4 kk (+2 kk lisäpyynnöstä) aikaa käyttää viraston heille myöntämä avustus, joten monilla tukea saaneista on myönnettyä tukirahaa vielä käyttämättä. Yli 5000 yritystä on jo hakenut tukea.
Osa myönnetyistä avustuksista jää varmasti käyttämättä, koska yritykset voivat hakea maksimisummaa ilman, että ne millään tavalla sitoutuvat sen käyttämiseen täysimääräisesti. Käyttämättä jääneet rahat palautuvat uudelleen myönnettäviksi.
On siis mahdollista, että kesällä tukirahaa ei väliaikaisesti voida myöntää, joten tukihakemuksen kanssa ei kannata viivytellä.
Ottakaa rohkeasti yhteyttä; kerromme mielellämme lisää kyseisestä pk-yrityksille suunnatusta tukimuodosta.
Lisätietoja tuesta löytyy EUIPO:n ja PRH:n kotisivuilta.
Patentoitavan keksinnön tulee olla uusi, minkä vuoksi sitä ei saa julkaista ennen patenttihakemuksen tekemistä. Julkaisuksi lasketaan hyvin monenlaiset materiaalit, joten varminta on pitää keksintö kokonaan salassa, kunnes patenttihakemus on tehty.
Keksinnön julkaiseminen tarkoittaa, että keksintö tulee julkiseksi. Se ei siis tarkoita ainoastaan tieteellistä julkaisua tai muuta seikkaperäistä, kirjallista materiaalia. Jo keksinnön esitteleminen tutuille kantakuppilassa voidaan laskea keksinnön julkaisemiseksi. Esimerkiksi seuraavat tavat kertoa keksinnöstä voivat olla patentoinnille ongelmallisia:
Missään julkaisemisen muodossa ei ole merkittävää, onko joku lopulta lukenut tai nähnyt julkaisun, vaan vain se, että materiaali on ollut julkisesti saatavilla. Jopa lyhytaikainen julkinen saatavuus on este keksinnön patentoinnille.
Poikkeus tähän sääntöön on keksinnön esittely sellaiselle yleisölle, joka ei voi keksintöä ymmärtää. Tällöin katsotaan, että keksintöä ei ole julkaistu.
Uutuuden esteeksi tulee kaikki materiaali, joka on esitetty ennen patenttihakemuksen tekemispäivää. Keksinnön voi siis esitellä jopa samana päivänä, kun patenttihakemus tehdään, mutta turvallisinta on odottaa vähintään seuraavaan päivään, jotta mahdolliset tekniset ongelmat hakemuksen jättämisessä ehditään havaita.
Paras tapa varmistaa, että keksintö ei ole tullut julkiseksi, on siis pitää se salassa, kunnes patenttihakemus on tehty ja toimitettu patenttivirastoon. Toisinaan on kuitenkin tarpeellista esitellä asiakkaalle tai yhteistyökumppaneille keksintö jo sen kehitysvaiheessa. Tällöin on pidettävä huolta, että toista osapuolta sitoo salassapitovelvollisuus, joka voidaan kirjallisesti osoittaa. Näin keksinnön katsotaan pysyneen salassa ja keskustelu ei vaikuta patentointiin.
Ennen keksinnön julkaisemista missään muodossa on hyvä idea konsultoida patenttiasiamiestä, jotta keksinnön patentoinnille ei muodostu esteitä. Laine IP:n asiamiehet auttavat mielellään käytännön asioissa.
Patentin hakijalla tulee olla oikeus keksintöön, jolle patenttia haetaan. Tämän hetken oikeuskäytännön mukaan keksinnön tekijä, ja siis alkuperäinen omistaja, on aina luonnollinen henkilö (ks. esim. EPOn valituslautakunnan päätös J 8/20*, joissa tekoäly nimeltä DABUS oli ilmoitettu keksijäksi; EPOn mielestä tekoäly ei voi olla keksijä).
Maasta riippuen keksijällä voi olla velvollisuus ilmoittaa keksinnöstä työnantajalleen, ja työnantajalla voi tietyin edellytyksin olla oikeus ottaa oikeudet keksintöön. Mm. Suomen työsuhdelaki määrää näin. Mikäli keksijä ei kuitenkaan ole työsuhteessa hakijaan, tai työsuhdekeksintölain edellytykset eivät täyty, tulee oikeus keksintöön siirtää erillisellä siirtokirjalla.
Tyypillisimmin oikeudet siirretään yksinkertaisella lomakkeella, johon merkitään mikä keksintö siirretään (esimerkiksi otsikon ja/tai vaatimuksen 1 avulla), mitä oikeuksia siirretään (usein keksintö, etuoikeus ja mahdollisesti hakemus), kenelle siirretään, sekä siirtäjän nimi, allekirjoitus ja päiväys. Joissakin maissa vaaditaan myös siirron vastaanottajan allekirjoitus.
Siirtokirja voidaan tehdä myös ns. vahvistavana, jolloin kirjallisesti vahvistetaan aiempi sopimus, kuten suullinen sopimus tai siirtyminen työsuhdekeksintölain perusteella. Vahvistava siirtokirja voidaan tehdä myös silloin, kun oikeudet ovat siirtyneet jonkin sopimuksen nojalla, mutta sopimusta ei haluta toimittaa virastoon. Usein tällaiset siirtokirjat ovat yritysten välisiä, tai oikeuksien siirrosta on sovittu työsopimuksella (ei mahdollista Suomessa).
Hakijalla tulee olla oikeus keksintöön, kun hakemus tehdään virastoon. Näin ollen oikeudet tulee siirtää viimeistään hakemuksen tekemispäivänä, ennen hakemuksen tekemistä.
Pahimmillaan hakemus ei ole lainkaan validi, tai oikeutta etuoikeuteen ei ole (ja tämän seuraus saattaa olla, ettei keksintö ole uusi tai keksinnöllinen). Useimmiten oikeuksien siirtoon liittyvät ongelmat tulevat ilmi vasta, kun hakemus on jo myönnetty patentiksi, ja sen pätevyyttä arvioidaan joko väite- tai oikeuskäsittelyssä. Tällöin on siis jo käytetty merkittävästi rahaa suojan saamiseen, ja suoja on vieläpä muitakin osapuolia kiinnostava, sillä se halutaan kumota tai sitä halutaan rajoittaa.
Osa virastoista vaatii toimittamaan siirtokirjan, osalle riittää hakijan tai asiamiehen ilmoitus siitä, miten oikeudet ovat siirtyneet. Virastot eivät useimmiten sen enempää tutki asiaa, ellei ole ilmeistä, että oikeuksien siirrossa on ongelma. Tällainen ongelmatilanne voisi olla esimerkiksi sellainen, että etuoikeushakemuksessa on kaksi hakijaa, ja vain toinen näistä on hakijana käsittelyn alla olevassa hakemuksessa, eikä virastolle ole ilmoitettu mitään oikeuksien siirtymisestä etuoikeushakemuksen hakijoiden välillä.
Oikein ja ajallaan tehty siirtokirja on siis hakijan kannalta erittäin tärkeä asiakirja.
Siirtoasiat ovat nyt myös ns. tapetilla EPOssa, jossa etuoikeuden siirtymiseen liittyvä kysymys (G1/22) on parhaillaan vireillä laajennetussa valituslautakunnassa. Kirjoitamme aiheesta lisää, kun päätös saadaan (todennäköisesti vuonna 2023 tai 2024).
*Päätös ei kokonaisuudessaan ole vielä saatavana, mutta EPO on antanut tiedotteen suullisen käsittelyn, eli päätöksen, lopputuloksesta: https://www.epo.org/law-practice/case-law-appeals/communications/2021/20211221.html
We condemn Russia’s invasion of Ukraine.
We understand that this is not a war of the Russian people against their Ukrainian friends. This is a terrible war of one man’s reckless administration.
The war must stop!
Our future can only be built on peace, humanity and innovation – not on oppression, destruction and terror.
Our thoughts are with the Ukrainian people in their suffering and grief, and we support the work of Save the Children in Ukraine.
Itävalta tallensi UPCA:n väliaikaisen soveltamisen protokollan ratifioimiskirjansa 18.1.2022. Tämän johdosta Euroopan unionin neuvoston sihteeristö tallentajan roolissaan ilmoitti protokollan astuneen voimaan.
Väliaikaisen soveltamisen aika alkoi tästä ilmoituksesta 19.1.2022 ja yhtenäispatenttituomioistuin kansainvälisenä organisaationa syntyi.
Valmistelutyön viimeiset vaiheet tuomioistuimen työn aloittamiseksi tullaan nyt suorittamaan, kuten esimerkiksi tuomioistuimen hallintoelimien järjestäytymiskokoukset sekä tuomarien rekrytointi.
Kun jäsenvaltiot ovat varmoja, että tuomioistuin voi toimia moitteetta, arviolta noin kahdeksan kuukauden päästä, Saksa tulee tallentamaan UPC-sopimuksen ratifioimiskirjansa. Tämä aloittaa loppulaskennan UPC-sopimuksen voimaantuloon, ja asettaa määräpäivän, jolloin yhtenäispatenttituomioistuin aloittaa toimintansa.
Oletko kiinnostunut urasta teollisoikeuksien parissa?
Suomen teollisoikeudellisen yhdistyksen (STY) uraillassa ke 2.2.2022 klo 17-19 sinulla on hyvä tilaisuus tutustua erilaisiin uramahdollisuuksiin teollisoikeuksien parissa. Samalla pääset keskustelemaan erityyppisissä tehtävissä toimivien IPR-ammattilaisten kanssa ja kuulemaan heidän kokemuksistaan.
Tilaisuus on maksuton ja se sopii kaikille teollisoikeuksista kiinnostuneille, kuten opintojensa loppuvaiheessa oleville tai äskettäin valmistuneille. Tilaisuus järjestetään verkossa.
Lisätietoa ja ilmoittautumiset STY:n nettisivuilta
Innovaatiosetelin arvo on 5000 euroa ja uudistuksen myötä sen omarahoitusosuus poistui. Lisäksi avustus maksetaan nyt suoraan rahoitusta hakevalle yritykselle, ei enää palveluntuottajalle. Avustus maksetaan rahoituksen saajalle sen jälkeen, kun tämä on hyväksynyt valitsemansa palveluntuottajan toimittaman työn ja maksanut tämän palkkion.
Innovaatioseteli on tarkoitettu pk-yrityksille, joilla on uusi tuote- tai palveluidea ja pyrkimys kansainväliseen kasvuun, mutta konseptin eteenpäin vieminen vaatii ulkopuolista osaamista. Innovaatiosetelillä voikin ostaa esimerkiksi IPR:iin liittyviä tutkimuksia ja selvityksiä. Seteliä voi myös hyödyntää patentointi- ja tavaramerkin rekisteröintipalveluihin.
Olemme koonneet neljä 5000 (+alv.) euron arvoista palvelukokonaisuutta, joista voit valita sinulle sopivan ja maksaa innovaatiosetelillä saatuasi myönteisen rahoituspäätöksen Business Finlandilta. Tutustu innovaatiosetelipaketteihimme!
Lisätietoja Innovaatiosetelistä löydät Business Finlandin nettisivuilta.
Ideas Powered for Business SME Fund -avustusohjelman tarkoituksena on auttaa eurooppalaisia pieniä ja keskisuuria yrityksiä hyödyntämään teollis- ja tekijänoikeuksia tehostaakseen liiketoimintaansa. Euroopan komissio ja Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) toimivat rahoittajina ja avustuksen myöntää EUIPO. Avustusohjelma on erinomainen tukimuoto yrityksille, joiden tavoitteena on kehittää teollis- ja tekijänoikeudellisia strategioitaan sekä suojata niihin liittyviä oikeuksia.
Korvausta voi saada vuonna 2022 enintään 2250 euroa yritystä kohden. Haku on avattu 10.1.2022 ja tukea voi hakea 16.12.2022 asti. Avustuksia on rajallisesti, ja niitä myönnetään hakujärjestyksessä. Pk-yrityksen on ensin haettava avustusta (IP-arvoseteli) PRH:sta tai EUIPO:sta ja odotettava avustuspäätöstä.
Arvosetelit ovat voimassa neljä kuukautta avustuksen myöntämishetkestä, ja niiden voimassaoloaikaa voidaan tarvittaessa jatkaa kahdella kuukaudella, jos pyyntö tehdään alkuperäisen neljän voimassaolokuukauden viimeisen 30 päivän aikana.
Voit hakea 75 %:n korvausta tavaramerkin ja/tai mallin hakemusmaksuista, lisäluokkamaksuista sekä tutkinta-, rekisteröinti-, julkaisemis- ja julkaisemisen lykkäämismaksuista EU:n tasolla. Tavaramerkit ja mallit olisi rekisteröitävä Euroopan unionin teollisoikeuksien virastossa (EUIPO:ssa) tämänkaltaisen suojan saamiseksi.
Voit hakea 75 %:n korvausta tavaramerkin ja/tai mallin hakemusmaksuista, lisäluokkamaksuista sekä tutkinta-, rekisteröinti-, julkaisemis- ja julkaisemisen lykkäämismaksuista kansallisella ja alueellisella tasolla. Rekisteröinti on tehtävä suoraan kansallisessa teollis- ja tekijänoikeusvirastossa tai Benelux-maiden teollis- ja tekijänoikeusvirastossa (alueellisen tason suoja kattaa Belgian, Alankomaat ja Luxemburgin) tämänkaltaisen suojan saamiseksi
Voit hakea 50 %:n korvausta tavaramerkkejä ja/tai malleja koskevien hakemusten perusmaksuista, nimeämismaksuista ja niitä seuraavista EU:n ulkopuolisista nimeämismaksuista. EU-maiden nimeämismaksuista ja ensimmäisen käsittelevän viraston perimistä käsittelymaksuista ei voi hakea korvausta. Tämänkaltaista suojaa on haettava Maailman henkisen omaisuuden järjestöltä (WIPO)
Voit hakea 90 %:n korvausta tavaramerkin ja/tai mallin hakemusmaksuista, lisäluokkamaksuista sekä tutkinta-, rekisteröinti-, julkaisemis- ja julkaisemisen lykkäämismaksuista EU:n tasolla. Tavaramerkit ja mallit olisi rekisteröitävä Euroopan unionin teollisoikeuksien virastossa (EUIPO:ssa) tämänkaltaisen suojan saamiseksi.
IPR-esianalyysipalvelu on osa Ideas Powered for Business SME Fundin avustusohjelmaa. PRH osallistuu tukiohjelman toteutukseen ja koordinoi IPR-esianalyysipalvelua Suomessa. Palvelua voivat toteuttaa ainoastaan koulutuksen suorittaneet auktorisoidut asiantuntijat. EU-tavaramerkki- ja mallioikeusasiamiehemme Reijo Kokko on suorittanut tämän EUIPO:n edellyttämän asiantuntijakoulutuksen. IPR-analyysipalvelu ei ole juridista neuvontaa vaan selvitystyötä. Kaikki teollis- ja tekijänoikeudet (patentit, tavaramerkit, mallit, hyödyllisyysmallit, kasvilajikkeet, maantieteelliset merkinnät) kuuluvat immateriaalioikeuksien esidiagnoosipalvelun (IP scan) piiriin; myös sellaiset, joita ei ole rekisteröity ja/tai jotka eivät ole rekisteröitävissä (kuten liikesalaisuudet, copyright ja rekisteröimättömät mallit), sekä yritysten nimet, verkkotunnukset jne.
Reijo on valmiina auttamaan yrityksenne tuotteiden ja palveluiden arvioinnissa ja kartoittaa mielellään yrityksenne IP-oikeuksia.
Voit hakea 50 %:n korvausta patentin hakemista edeltävistä maksuista (esim. hakemuksen jättäminen, patenttiin liittyvät haut ja tutkimukset), patentin myöntämis- ja julkaisumaksuista kansallisella tasolla. Rekisteröinti on tehtävä suoraan kansallisessa patenttivirastossa tai Benelux-maiden teollis- ja tekijänoikeusvirastossa (alueellisen tason suoja kattaa Belgian, Alankomaat ja Luxemburgin) tämänkaltaisen suojan saamiseksi.
Ennen hakemuksen täyttämistä on hyvä tutustua huolellisesti hakuohjeisiin.
Voit myös ottaa yhteyttä Reijoon ja kysyä lisää.
Olennainen patentoinnin piirre, joka helposti jää monelta huomioimatta, on se, kuinka tärkeää on osoittaa, että keksinnön päämäärä tosiasiallisesti toteutuu. Päämäärä tulee olla kuvattuna patenttihakemuksessa, ja sen tulee olla vähintään uskottavaa (engl. plausible), että keksinnön kuvaus on riittävä ohje keksinnön toistamiseksi. Tämä seikka yhdistetään erityisesti keksinnöllisyyden arviointiin.
Alla oleva taulukko esittää niitä Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien päätöstietokannasta löytyviä tapauksia, joissa keksinnöllisyys on käsitelty, ja joiden päätösten avainsanojen joukossa on mainittu uskottavuus jonkin teknisen ongelman ratkaisun arvioinnin yhteydessä. Laajentamalla hakua, tätä aihetta käsitteleviä tapauksia löytyy varmasti enemmänkin.
| Päätös keksinnöllisyydestä (perustuen uskottavuuteen) | Kyllä | Ei |
| 7 | 3 |
Usein tämä uskottavuus edellyttää, että hakemus sisältää esimerkkejä tai suoritusmuotoja todisteina ja että nämä on kuvattu riittävän yksityiskohtaisesti, jotta alan ammattimies voi kohtuullisella onnistumisen todennäköisyydellä toistaa keksinnön. Näiden todisteiden tulee kuitenkin myös kohdistua tarkoituksenmukaisiin seikkoihin.
Eräs mahdollinen ongelmatilanne on, että patenttivaatimusten mukainen keksintö eroaa jonkin tekniikan tason julkaisun kuvauksesta yhden piirteen pohjalta, kun taas esimerkit osoittavat, että keksinnöllä saavutettavat edut liittyvät johonkin toiseen piirteeseen.
Toinen mahdollinen ongelmatilanne on, että erot keksinnön ja tunnetun tekniikan välillä on hakemuksessa pyritty osoittamaan vertailevilla kokeilla, jotka eivät kuitenkaan ole täysin vertailukelpoisia.
Kolmas mahdollinen ongelmatilanne on, että patenttiviraston hakemuksen tekemispäivän jälkeen esille tuomat viitejulkaisut johtavat keksinnön ratkaiseman ongelman uudelleenmuotoilemiseen. Alkuperäiset hakemuksen esimerkit eivät välttämättä tällöin enää kohdistu keksinnöllisyyden osoittamiseen tarvittaviin seikkoihin.
Näin ollen, on mahdollista joutua tilanteeseen, jossa voi olla tarpeellista toimittaa patenttivirastoon uusia todisteita kokeellisten tulosten muodossa, keksinnöllisyysargumentoinnin tueksi. Nämä todisteet kuuluvat myöhään jätettyjen todisteiden kategoriaan, joiden osalta määritellään vielä tarkemmin sen uskottavuus, että todisteet tosiasiallisesti ratkaisevat halutun ongelman (katso vetoomus Euroopan patenttiviraston laajennetulle valituslautakunnalle, G2/21).
Laine IP Oy
Muut yhteystiedot
Puh: (09) 6859 560
Fax: (09) 6859 5610
Sähköposti: posti@laineip.fi
Henkilöstön yhteystiedot
Postiosoite
Laine IP Oy
PL 339
00181 Helsinki
Tilaa uutiskirjeemme
Seuraa meitä
Laskutustiedot
Y-tunnus: 0590525-5
ALV-numero: FI05905255
Operaattori: Nordea
Välittäjän tunnus: NDEAFIHH
Verkkolaskuosoite: FI6221531800060138
Ota yhteyttä
Haku