-
Palvelumme
-
IPRinfon juttusarjassa, “IPR-ihmisiä”, tutustutaan suomalaiseen IPR-kenttään ja siellä työskenteleviin henkilöihin heidän omilla sanoillaan tietyn kysymyssetin pohjalta.
Lue eurooppapatenttiasiamies Christopher Devinen vastaukset kysymyksiin IPRinfosta – samalla sinulle selviää viereiseen kuvaan liittyvä hieno tarina.
Asiakkaamme, Aalto-yliopisto, kehittää uusia, myrkyttömiä menetelmiä jalometallien talteenottamiseksi. Esimerkkinä näistä ratkaisuista mainittakoon kullan jalostusmenetelmä, joka hyödyntää kloridia ja sähkökemiaa. Menetelmä on paitsi myrkytön myös tehokkaampi kuin nykyinen, haitallisen syanidin käyttöön perustuva liuotusprosessi. Kyseessä voi olla kaivosteollisuuden vuosia kaipaama myrkytön vaihtoehto kullan jalostamiseen.
Kemia-lehti kertoo innovaatiosta tarkemmin uutiskirjeessään 18/2021.
Saksassa hyväksyttiin elokuussa laki yhtenäispatenttituomioistuinsopimuksesta (UPCA, Unified Patent Court Agreement). Syyskuun lopussa Saksa toi yhtenäispatenttituomioistuimen (UPC, Unified Patent Court) ja yhtenäispatentin (UP, Unitary Patent) askeleen lähemmäksi toteutumista ratifioimalla UPCA:n väliaikaisen soveltamisen protokollan (PPA, Protocol on the Provisional Application of the UPCA).
PPA:n ratifiointi tarjoaa UPC:lle tarpeelliset välineet valmistella tuomioistuin kanteiden nostamiseksi ja käsittelemiseksi.
PPA astuu voimaan kun vähintään kolmetoista maata, mukaan lukien tietyt nimetyt maat, kuten Saksa, ovat sen ratifioineet. Kaikki nämä nimetyt maat ovat jo ratifioineet protokollan. Nyt kun Itävallan parlamentti hyväksyi 19. marraskuuta 2021 yksimielisesti hallituksen esityksen PPA:n ratifioinnista, etenee asia Itävallassa, joten ollaan entistä lähempänä PPA:n voimaanastumista.
Tämä tarkoittaa UPC:n ja UP:n osalta sitä, että tuomioistuin voisi aloittaa toimintansa vuonna 2023 tai jopa vuoden 2022 loppupuolella. Kolmen kuukauden alkuvaihe (sunrise period) alkaisi jo tätä ennen. Vaikuttaa siis siltä, että UPC on jälleen pelissä mukana, vaikka todennäköisesti matkassa on vielä mutkia edessä.
Laine IP:n tuoreet eurooppapatenttiasiamiehet Toimi Teelahti, Liisa Sarnes ja Jouni-Tapio Laaksonen
US-patenttiasiamiehenä Toimi on erikoistunut Laine IP:llä Yhdysvaltain patenttiasioihin. Jatkossa hän voi edustaa asiakkaita täysivaltaisesti myös Euroopan patenttivirastossa, kun hän suoritti keväällä EQE-tutkinnon. Myös hänen kollegansa Liisa Sarnes ja Jouni-Tapio Laaksonen läpäisivät vaativan kokeen vuonna 2021.
Toimilla oli jo ennestään plakkarissa USPTO registration examination -tutkinto, joka oikeuttaa hoitamaan asiakkaan asioita Yhdysvaltain patentti- ja tavaramerkkivirastossa. Hänellä on myös vastaava suomalainen asiamiestutkinto.
Suomessa on tällä hetkellä vain muutamia sekä EQE- että US-tutkinnon suorittanutta patenttiasiamiestä. Muuallakin Euroopassa molempien tutkintojen suoritus on verrattain harvinaista, koska US-tutkintoon edellytyksenä on yleensä USA:n kansalaisuus.
Toimi on Tampereen teknillisessä yliopistossa automaatiotekniikkaa opiskellut diplomi-insinööri. Ennen Lainetta hän työskenteli startup-yrittäjänä ICT-alalla.
Vuonna 2016 Laineella aloittanut Toimi työskentelee sähkö- ja US-tiimissä. Työhön kuuluvat muun muassa ensihakemusten laatiminen ja vastaaminen patenttiviranomaisten välipäätöksiin Yhdysvalloissa ja Suomessa.
Teknologioista Toimi on perehtynyt erityisesti ohjelmistoihin, kuluttajaelektroniikkaan sekä robotiikkaan.
Yhdysvaltain tutkinnon jälkeen Toimi suoritti suomalaisen asiamiestutkinnon. Vähitellen kiinnostus myös Eurooppa-tason tutkintoa kohtaan kasvoi.
”Kahvipöytäkeskusteluissa kokeneemmat kollegat kertoivat tutkinnon hyödyistä ja kannustivat sen hankintaan. He olivat hyviä tsemppaajia ja auttoivat läpi monivuotisen opiskeluprosessin.”
Eurooppalaista tutkintoa Toimi pitää amerikkalaista vastinetta vaativampana ja monipuolisempana. Nelipäiväinen EQE haastaa kokelaan eri tavalla kuin muut tutkinnot.
”EQE koostuu esseetyyppisistä kysymyksistä, joissa testataan sekä lakiosaamista että käytännön ratkaisukykyjä.”
”US-tutkinnossa vastataan monivalintakysymyksiin. Toki sekin on vaativa, sillä kysymyksiä on paljon, vastausaikaa on kuusi tuntia ja pisteytys on tiukka.”
Kotimainen asiamiestutkinto asettuu näiden kahden ääripään välille, koska siinä on lyhyessä ajassa sekä monivalintatehtäviä että käytännön osaamista mittaavia tehtäviä.
Teksti: Matti Remes
Artikkelikuva: Jussi Ratilainen
Kuva tekstissä: Laine IP
Tervetuloa tavaramerkkiaiheiseen webinaariimme, jossa asiantuntijamme Reijo Kokko ja Joose Kilpimaa antavat ohjeita ja kertovat vinkkejä rekisteröityjen ja rekisteröimättömien tavaramerkkien käyttöön.
Aiheina mm.:
– Toiminimen ja tavaramerkkinä rekisteröidyn yrityksen nimen keskeisimmät erot
– Pääsäännöt tavaramerkkien käyttöön teksteissä ja markkinoinnissa
– Tavaramerkkejä koskeva käyttövelvollisuus ja tavaramerkin käyttöä koskeva näyttö
– Perusasiat R- ja TM-symbolien käytöstä
Lääkkeen myyntiluvan saaminen edellyttää tarkkoja tutkimuksia tuotteiden tehon ja turvallisuuden varmistamiseksi. Tähän kuluu usein runsaasti aikaa, joka voi syödä huomattavan osan patentin suoja-ajasta, sillä patenttihakemus on kuitenkin tehtävä ennen keksinnön julkistamista.
Lisäsuojatodistus (Supplementary protection certificate – SPC) on kehitetty korvaamaan myyntiluvan saamiseen kulunutta aikaa. Samalla lisäsuojatodistus antaa uusia lääkkeitä kehittäville yrityksille mahdollisuuden saada takaisin ainakin osan lääkkeen kehittämiseen käytetyistä, tyypillisesti merkittävistä kuluista, jotta yritykset jatkossakin haluavat investoida lääkekehitykseen.
Lisäsuojatodistus myönnetään lääkkeen tai kasvinsuojeluaineen vaikuttavaan aineeseen tai vaikuttavien aineiden yhdistelmään, jos:
Lisäsuojatodistus ei erikseen määrittele suojan laajuutta vaan suojapiiri perustuu tuotteen peruspatenttiin ja myyntilupaan. Suoja ulottuu peruspatentin puitteissa siihen tuotteeseen, johon myyntilupa on myönnetty. Lisäsuojatodistusta ei siis yleensä myönnetä patentille kokonaisuudessaan, vaan ainoastaan sille osalle, joka on saanut myyntiluvan.
Lisäsuojatodistus antaa enimmäkseen samat oikeudet kuin peruspatentti ja siihen liittyvät samat rajoitukset ja velvollisuudet. Siitä tulee mm. maksaa vuosimaksut vuosittain kuten patentistakin.
Vuonna 2019 tuli kuitenkin voimaan uusi asetus, jonka perusteella lisäsuojatodistus ei suojaa tuotteen valmistusta, jos tuote viedään EU-alueen ulkopuolelle, tai jos tuotetta valmistetaan varastointia varten puoli vuotta ennen todistuksen raukeamista. Tällä säätelyllä pyritään vahvistamaan EU-alueen yritysten kilpailukykyä kolmansien maiden yrityksiin verrattuna.
Lisäsuojatodistus tulee voimaan peruspatentin voimassaoloajan päättyessä ja sen voimassaoloaika on enimmillään 5 vuotta. Lisäsuojatodistuksen voimassaoloaikaan vaikuttaa se aika, joka on kulunut patentin tekemispäivästä myyntiluvan saamiseen EU-alueella seuraavasti:
Tämän lisäksi todistuksen voimassaoloon voi hakea 6 kuukauden jatkoaikaa, jos lääke on tutkittu lapsilla, erikseen hyväksytyn ohjelman (Pediatric Investigation Plan) mukaisesti. Tällä pyritään kannustamaan yrityksiä tutkimaan lääkkeitä myös lapsilla.
Lisäsuojatodistushakemus tehdään Patentti- ja rekisterihallitukseen erillisellä lomakkeella. Hakemus tulee tehdä kuuden kuukauden kuluessa siitä päivästä, jolloin tuotteeseen on myönnetty ensimmäinen Suomea koskeva myyntilupa tai kuuden kuukauden kuluessa patentin myöntämisestä, jos patentti myönnetään myyntiluvan saamisen jälkeen.
Patenttivaatimukset ovat patenttihakemuksen ydin määrittäessään mahdollisen patentin suojapiirin eli kielto-oikeuden rajat. Millaisilla vaatimuksilla patenttia kannattaa siis lähteä hakemaan?
Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää itsenäisiin patenttivaatimuksiin, koska ne määrittelevät keksinnön suojapiirin sen laajimmassa muodossaan. Epäitsenäiset patenttivaatimukset puolestaan helpottavat patenttihakemuksen muokkausta sen käsittelyn aikana. Epäitsenäiset patenttivaatimukset myös auttavat viraston tutkijaa kohdistamaan uutuustutkimusta, erityisesti mikäli itsenäinen vaatimus osoittautuukin tunnetuksi. Sekä itsenäisiä että epäitsenäisiä patenttivaatimuksia voi olla useampia ja ne voivat kohdistua tuotteeseen tai menetelmään. Tuotevaatimus voi kohdistua esimerkiksi itse tuotteeseen, laitteeseen tai järjestelmään, menetelmävaatimus taas esimerkiksi valmistusmenetelmään, analyysimenetelmään tai käyttöön.
Patenttivaatimuksia kirjoitettaessa tulee aina muistaa vaatimuksille määritellyt perusvaatimukset, jotka edellyttävät, että vaatimus on selkeä ja ymmärrettävissä yksinään. Vaatimusten tulee siis olla täsmällisiä, laajuudeltaan perusteltuja ja yksiselitteisiä. Selitystä ja piirustuksia voidaan käyttää suojapiirin tulkinnan apuna, mutta vaatimusten tulee olla ymmärrettävissä myös sellaisenaan. Lisäksi tulee muistaa, että patenttihakemuksessa voi hakea patenttia vain yhdelle keksinnölle, joten kaikkien patenttivaatimusten tulee olla yhtenäisiä eli käsittää sama keksinnöllinen ajatus.
Itsenäiset patenttivaatimukset sisältävät keksinnön tärkeimmät eli oleelliset ja välttämättömät piirteet. On hyvä muistaa, että itsenäisten patenttivaatimusten laajuus määrittää pitkälti myös viraston tekemän tutkimuksen laajuuden. Mikäli patenttia lähdetään hakemaan varsin laajoilla vaatimuksilla, ”piilottaen” todellinen keksintö epäitsenäisiin vaatimuksiin, voi olla, että todellisuudessa merkityksellinen suppeampi suoja jää kokonaan tutkimatta.
Laajaa suojaa voidaan tyypillisesti lähteä tavoittelemaan, kun ollaan täysin uudella tekniikan alueella, jossa ei vielä juurikaan ole osaamista ja tietoa tarjolla. Tällaisissa tilanteissa ns. yleiset perusratkaisutkin voivat täyttää patentoinnin edellytykset. Laaja patenttivaatimus vaatii kuitenkin yleensä suhteellisen paljon tukea, jotta sitä voidaan pitää hyväksyttävänä, eli selityksessä tulee tällöin kuvata laajasti erilaisia suoritusmuotoja ja esimerkkejä koko haettavan suojapiirin alueelta. Haettavan suojapiirin tulee siis olla oikeassa suhteessa siihen tekniseen tietoon, mitä hakemuksessa on.
Suppeampaa suojaa kannattaa puolestaan tyypillisesti lähteä jo heti alun perin hakemaan, jos keksintö liittyy tekniikan alaan, jossa on jo paljon tunnettua asiaa. Kyseessä voi olla esimerkiksi jokin täsmäratkaisu jonkin jo olemassa olevan tuotteen tai menetelmän parantamiseksi. Suppeampi suoja kannattaa valita myös silloin, jos keksinnölle halutaan saavuttaa suojaa mahdollisimman nopeasti. Yksityiskohtaisesti määritetyillä vaatimuksilla ero tekniikan tasoon nähden on tyypillisesti perusteltavissa siten, että patenttivirastokin sen hyväksyy.
Tosin on hyvä myös huomioida, että liian laajaa patenttivaatimusta on huomattavasti helpompi supistaa (epäitsenäisten patenttivaatimusten ja/tai selityksen ja piirustuksien perusteella) kuin laajentaa liian suppeaa suojaa. Suppean suojan laajentaminen vaatii huomattavasti enemmän argumentointia oikeudesta laajempaan suojaan, eikä välttämättä aina onnistu.
Epäitsenäisten vaatimusten tarkoitus on kertoa keksinnön edulliset suojamuodot ja ne viittaavat aina itsenäiseen tai toiseen epäitsenäiseen vaatimukseen sisältäen näin aina myös itsenäisen vaatimuksen sisältämät keksinnön oleelliset piirteet.
Patenttihakemuksen käsittelyn aikana epäitsenäisiä vaatimuksia käytetään tarvittaessa itsenäisten vaatimusten täydentämiseen, mikäli esiin tullut tekniikan taso vaatii itsenäisten vaatimusten suojapiirin supistamista. Toisin sanoen epäitsenäisten patenttivaatimusten pääasiallinen tarkoitus on toimia varasuunnitelmana (”fallback position”) mikäli keksintö ei ole patentoitavissa itsenäisten vaatimusten alun perin määrittelemässä muodossa. Epäitsenäisiin vaatimuksiin kannattaa siten sisällyttää piirteitä, jotka tuovat eroa tekniikan tasoon, kyseisellä tekniikan alalla yleisesti tunnetut ratkaisut eivät yleensä edesauta keksinnön patentoitavuutta. Selitysosassa olisi hyvä kertoa myös näiden lisäpiirteiden tuomista lisäeduista suhteessa niihin, joita saavutetaan itsenäisen vaatimuksen ratkaisulla.
Epäitsenäisiin patenttivaatimuksiin voi sinänsä huoletta lisätä erilaisia keksintöä täsmentäviä piirteitä, koska ne eivät epäitsenäisissä vaatimuksissa ollessaan rajoita suojapiiriä. Niitä laadittaessa kannattaa kuitenkin pitää mielessä useissa maissa käytössä olevat lisävaatimusmaksut, mikäli vaatimusten lukumäärä ylittää tietyn rajan. Useimmilla alueilla, kuten Suomessa ja EPO:ssa (Euroopan patenttivirasto) hakemusmaksuun sisältyy 15 vaatimusta ja tämän ylimenevistä vaatimuksista tulee maksaa lisämaksu. Useilla tekniikan aloilla 15 vaatimusta riittää hyvin kuvaamaan keksinnön kannalta merkittävät piirteet.
Helsinki IP Summit yhdistää ihmiset kaikilta immateriaalioikeuksien aloilta – paikalla on alan parhaita asiantuntijoita. Se on ainutlaatuinen tilaisuus tavata IPR-alan ammattilaisia, oppia uutta ja verkostoitua.
Tänä vuonna 2-päiväinen tapahtuma järjestetään hybridimuotoisena; keskiviikkona luentoja pääsee kuuntelemaan livenä kongressikeskus Paasitornissa. Siellä ovat puhumassa myös asiantuntijamme Jari Nieminen ja Joose Kilpimaa. Jarin aiheena on ”Patenting AI Inventions” ja Joosen puheenvuoro, yhdessä Telia Finlandin Kirsi Ekströmin kanssa, käsittelee aihetta ”Practical Issues Concerning Non-Traditional Trademarks”.
Tutustu tapahtumaan ja ilmoittaudu mukaan!
Liisa Sarnes on yksi Laine IP:n kolmesta patenttiasiamiehestä, jotka suorittivat tänä vuonna vaativan EQE-tutkinnon (European Qualifying Examination) ja voivat toimia jatkossa eurooppapatenttiasiamiehenä.
Euroopan patenttivirastoon rekisteröitymisen myötä Liisalla on oikeus edustaa asiakkaita kaikissa viraston käsittelyportaissa suulliset käsittelyt mukaan lukien.
Laineella kokeen läpäisivät myös Liisan kollegat Jouni-Tapio Laaksonen ja Toimi Teelahti. Kolmikko pitää tutkinnon suorittamista tärkeänä etappina työuralla.
Laine IP:n tuoreet eurooppapatenttiasiamiehet Jouni-Tapio Laaksonen, Toimi Teelahti ja Liisa Sarnes
”Tutkinto on patenttialalla arvostettu. Myös asiakkaille se antaa luottamusta ammattitaitooni sekä varmuuden siitä, että hallitsen oleelliset patentointiin liittyvät lakiasiat ja osaan soveltaa niitä käytäntöön”, Liisa toteaa.
Liisa valmistautui tutkintoon muun muassa tekemällä ja käymällä läpi aiempien vuosien kokeita. Niiden avulla oppi hahmottamaan, millaisia vastauksia kysymysten laatijat kandidaateilta odottavat.
”Tutkintoon valmistautuminen oli palkitsevaa, vaikka pänttääminen ei välillä kovin kivalta tuntunutkaan. Puserrus oli kuitenkin vaivannäön arvoista, kun oikeasti oppi uusia asioita.”
EQE-tutkinto on vaativa, sillä keskimäärin vain alle puolet osallistujista pääsee sen läpi. Liisan mielestä on hyvä, että rima on korkealle. Onhan eurooppapatenttiasiamiehen työkin erittäin haasteellista
”Haasteellisin oli kokeen lakiosio. Käytäntöä koskeviin osioihin olin saanut jo hyvää harjoitusta päivittäisessä työssäni. Myös keskusteluista Laineen opintopiirissä oli paljon hyötyä.”
Vuonna 2017 Laineelle siirtynyt Liisa opiskeli diplomi-insinööriksi Aalto-yliopistossa pääaineenaan kemiantekniikkaa. Diplomityönsä hän teki työskennellessään yliopiston tutkimusryhmässä ja siirtyi tämän jälkeen töihin energia-alan yritykseen.
Laineen kemiantiimissä työskentelevän Liisan asiakaskunta koostuu kemian-, metsä-, elintarvike- sekä materiaali- ja polymeerikemianteollisuuden yrityksistä. Häntä kiinnostavat uudet keksinnöt, tekniikan kehityksen seuraaminen ja vuorovaikutus asiakkaiden kanssa.
”Patenttiasiamiehen työ on monipuolista, sillä se koostuu konsultoinnista ja patenttiprosessien käytännön hoitamisesta. Jokainen päivä tuo mukanaan uusia haasteita.”
Teksti: Matti Remes
Kuvat: Laine IP
Laine IP:n tuoreet eurooppapatenttiasiamiehet Toimi Teelahti, Liisa Sarnes ja Jouni-Tapio Laaksonen
Jouni Laaksonen kuuluu siihen Laine IP:n patenttiasiamiesten kolmikkoon, joka läpäisi tänä vuonna eurooppapatenttiasiamiehiltä vaaditun EQE-tutkinnon (European Qualifying Examination). Myös Liisa Sarnes ja Toimi Teelahti suorittivat arvostetun tutkinnon.
Jouni suoritti EQE-tutkinnon osiot useamman vuoden aikana. Viime vuonna koetta ei koronatilanteen vuoksi järjestetty, mutta välivuoden jälkeen hän oli valmistautunut huolella jäljellä olevan osion läpäisyyn.
”EQE-tutkinto on haastavimpia eurooppalaisia ammattitutkintoja. Halusin haastaa itseni ja päästä samaan kuin moni kollegani.”
EQE-tutkinto järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa sähköisesti.
”Haasteellisinta oli itse koetilanne, joka oli pystyttävä aikatauluttamaan oikein ja vastattava paineen alla niin hyvin kuin pystyy. Ja toki jo kysymykset itsessään ovat vaikeita. Esimerkiksi käytännön tapauksia koskevissa kysymyksissä oli analysoitava tilanne nopeasti, rakennettava oikea taktiikka vastaamiselle ja kirjoitettava vastaus.”
Vuonna 2012 Laineella aloittanut Jouni on koulutukseltaan diplomi-insinööri. Aalto-yliopistossa hänen pääaineensa oli bio- ja elintarviketekniikka.
Ennen Lainetta hän työskenteli terveyteen, työturvallisuuteen ja ympäristöön liittyvien asioiden parissa kemianteollisuudessa. Hän on toiminut myös bioprosessitekniikan tutkimusryhmässä Aalto-yliopistossa.
Laineella Jouni kuuluu kemiantiimiin ja vastaa bioteknisten ja kemiallisten keksintöjen patentoinnista. Bioprosessien ohella hänellä on esimerkiksi biomateriaaleihin, entsyymeihin, geenitekniikkaan, harvinaisiin sokereihin sekä näiden teknisiin sovelluksiin liittyvää osaamista.
Jounin tehtäviin kuuluvat patentointiprosessit virastokäsittelyineen, mutta työhön sisältyvät myös asiakkaiden konsultointi esimerkiksi IPR-strategian laadinnassa ja patenttisalkun suunnittelussa.
”Käytännön asiamiestyö on EQE-tutkinnon jälkeenkin pitkälti samaa. Suurin hyöty on, että voin jatkossa aidosti edustaa asiakkaita Euroopan patenttiviraston kaikissa mahdollisissa käsittelyissä. Se laajentaa asiakkaan saamaa palveluvalikoimaa.”
Teksti: Matti Remes
Kuvat: Laine IP
Laine IP Oy
Muut yhteystiedot
Puh: (09) 6859 560
Fax: (09) 6859 5610
Sähköposti: posti@laineip.fi
Henkilöstön yhteystiedot
Postiosoite
Laine IP Oy
PL 339
00181 Helsinki
Tilaa uutiskirjeemme
Seuraa meitä
Laskutustiedot
Y-tunnus: 0590525-5
ALV-numero: FI05905255
Operaattori: Nordea
Välittäjän tunnus: NDEAFIHH
Verkkolaskuosoite: FI6221531800060138
Ota yhteyttä
Haku