-
Palvelumme
-
Uudistusten perusteena on ulkomaalaisten jättämien US-tavaramerkkihakemusten poikkeuksellisen suuri kasvu viimeisen kymmenen vuoden aikana. Esimerkiksi vuonna 2021 kaikista USA:n tavaramerkkivirastoon jätetyistä tavaramerkkihakemuksista 29 % on kiinalaisten tahojen jättämiä. Vertailun vuoksi vuonna 2010 tämä osuus oli 1 %. USA:n viranomaiset epäilevätkin, että osa näistä ulkomaalaisten hakijoiden jättämistä hakemuksesta on sellaisia, joita ei ole aiottukaan ottaa USA:ssa käyttöön. Ulkomaalaisten tavaramerkkihakemusten määrän voimakas kasvu on hankaloittanut USA:n tavaramerkkiviraston toimintaa, ja esimerkiksi hakemuste käsittelyajat ovat kaksinkertaistuneet muutamassa vuodessa.
USA:n tavaramerkkilaki edellyttää, että tavaramerkkiä tulee käyttää jo hakemusta jätettäessä, tai että näyttöä tavaramerkin käyttöönotosta toimitetaan tavaramerkkivirastoon pian tavaramerkkirekisteröinnin hyväksymisen jälkeen.
Jotta käyttämättömiin, tai jopa virheellisiin väittämiin perustuviin, tavaramerkkihakemuksiin voidaan puuttua, ja tarvittaessa poistaa rekisteristä, Trademarks Modernization Act sisältää kolme uutta menettelyä. Nämä menettelyt ovat kaikkien sellaisten tahojen käytössä, joille käyttämättömät rekisteröidyt tavaramerkit aiheuttavat haittaa, erityisesti muut merkinhaltijat. Menettelyt ovat seuraavat:
Suomalaisten tavaramerkin haltijoiden osalta yllä mainitut menettelyt koskevat sekä jo rekisteröityjen tavaramerkkien haltijoita, että uusia US-hakemuksia jättäviä yrityksiä. Menettelyiden avulla uuden US-tavaramerkkihakemuksen jättäjällä on huomattavasti paremmat mahdollisuudet saada poistettua rekisteristä aiempia tavaramerkkejä, jotka on asetettu oman hakemuksen esteeksi, mutta jotka selkeästi eivät ole käytössä. Toisaalta näitä vaatimuksia voidaan tehdä suomalaisten yritysten US-tavaramerkkejä vastaan, mikäli näiden merkkien tosiasiallisen käytön todistamiseen liittyy epäselvyyksiä.
Yllä mainitut uudet menettelyt käsitellään USA:n tavaramerkkivirastossa hallinnollisina prosesseina, joten ne eivät ole oikeudenkäyntejä. Tämä luonnollisesti tekee niiden käyttämisestä huomattavasti edullisempia kuin tuomioistuinmenettely.
Suomalaisten yritysten osalta erityisen tärkeä on ”Ex Parte Expungement”-menettely. Tämä johtuu siitä, että hyvin usein suomalaisten yritysten US-tavaramerkkirekisteröinnit ovat osa laajempaa kansainvälistä tavaramerkkirekisteröintiä (WIPO Madrid Protocol), jonka kohdentaminen USA:aan ei edellytä kyseisen tavaramerkin käyttöönottoa USA:ssa hakemusaikana. Onkin arveltu, että ”Ex Parte Expungement” – menettelyt tulevat koskemaan erityisesti kansainvälisiä US-tavaramerkkirekisteröintejä.
Lakimuutoksen mukanaan tuomia uudistuksia pidetään merkittävinä, ja ne tarjoavatkin tavaramerkkien haltijoille uusia keinoja saada ongelmallisia tavaramerkkejä poistettua tavaramerkkirekisteristä. Tällaisia ovat mm. uuden tavaramerkkihakemuksen esteeksi asetettu aiempi US-tavaramerkki, jonka käytöstä ei näy viitteitä.
Samalla jo rekisteröityjen US-tavaramerkkien haltijat joutuvat tarkemmin miettimään omien tavaramerkkien käyttöön liittyviä kysymyksiä, sekä olemaan valmiimpia esittämään todisteita omien tavaramerkkien asianmukaisesta käytöstä USA:ssa.
Trademarks Modernization Act vaikuttaa siten myös sellaisten suomalaisyritysten asemaan, joilla on jo liiketoimintaa USA:ssa. Jotta yllättäviltä tilanteilta vältyttäisiin, kannattaa hyvissä ajoin olla yhteydessä tavaramerkkiasiantuntijaan, ja varmistaa, että tilanne omien tavaramerkkien osalta on kunnossa. Meillä Laine IP:llä on laajaa osaamista erityisesti USA:n käytännöistä, ja autammekin teitä mielellämme myös tähän lainmuutokseen liittyvissä kysymyksissä.
Ottakaa yhteyttä, mikäli toimitte jo USA:ssa tai teillä on suunnitelmissa USA:n markkinoille meneminen lähitulevaisuudessa!
Euroopan patenttisopimus (EPC) antaa osapuolille oikeuden pyytää suullista käsittelyä. Näin ollen on luonnollista, että myös suullisen käsittelyn muoto on sitä pyytävän osapuolen päätettävissä.
Laajennettu valituslautakunta totesi, että osapuolilla todellakin on perustavanlaatuinen oikeus suulliseen käsittelyyn, joka antaa heille tilaisuuden tulla kuulluksi. Paikan päällä EPOssa pidettävä käsittely on optimaalinen, ja osapuolella voi olla hyviä syitä haluta käsittely pidettäväksi EPOssa eikä videoneuvotteluna. Näin ollen EPOssa pidettävien käsittelyjen tulisi olla ensisijaisia, ja osapuolilta voidaan kieltää tämä vaihtoehto vain hyvästä syystä.
Laajennetun valituslautakunnan mukaan meneillään oleva pandemia ja sen aiheuttamat matkustusrajoitukset (sekä rajoitukset liittyen EPOn rakennuksiin) on riittävä syy pitää suulliset käsittelyt videoneuvotteluna, jopa ilman kaikkien osapuolien suostumusta. Lautakunta otti myös huomioon rajoitusten keston ja sen, että suullisten käsittelyjen siirtäminen (suuressa määrässä valitustapauksia) tarkoittaisi vakavaa häiriötä oikeudenkäytölle.
Päätäntävalta siitä, onko olemassa hyviä syitä pitää suullinen käsittely videoneuvotteluna osapuolen suosiman EPOssa pidettävän käsittelyn sijaan, on kyseisellä valituslautakunnalla.
Mikäli valituslautakunta päättää pitää suullisen käsittelyn videoneuvotteluna osapuolen pyytämän paikan päällä pidettävän käsittelyn sijaan, tulee valituslautakunnan ottaa huomioon kaksi asiaa. Ensinnäkin, videoneuvottelun tulee olla soveltuva vaihtoehto EPOssa pidettävälle käsittelylle. Mikäli videoneuvottelu ei jossakin tapauksessa ole soveltuva, suullinen käsittely tulee pitää EPOssa. Toiseksi, tapauksessa tulee olla erityisiä piirteitä, jotka oikeuttavat päätöksen olla pitämättä käsittelyä EPOssa. Tällaiset piirteet liittyvät rajoituksiin, jotka vaikuttavat osapuolien mahdollisuuteen osallistua käsittelyyn EPOn toimitiloissa.
Laajennettu valituslautakunta teki päätöksessään varsin selväksi, että sekä kysymys että vastaus on rajoitettu tilanteisiin, joissa on yleinen hätätila. Näin ollen voidaan olettaa, että kun nyt voimassa olevat rajoitukset on purettu, suullisen käsittelyn pitäminen videoneuvotteluna valituslautakunnassa edellyttää kaikkien osapuolten suostumusta.
Lautakunta rajoitti päätöksensä suullisiin käsittelyihin valituslautakunnissa, joten on epäselvää, ovatko päätöksen perustelut käytettävissä myös esimerkiksi suullisiin käsittelyihin väitejaostossa. Mielestämme päätöksen G1/21 perusteluita tulisi noudattaa myös väitekäsittelyissä. Koska EPO suosii videoneuvotteluja, oletamme, että ainakin hakemusvaiheen suulliset käsittelyt tulevat myös pandemian jälkeen olemaan videoneuvotteluina ja ainoastaan erityistapauksissa paikan päällä EPOssa.
Mielestämme suulliset käsittelyt videoneuvotteluna ovat käytännöllinen tapa säästää matkustusaikaa ja kuluja tietyissä tapauksissa. Toiset tapaukset kuitenkin soveltuvat paremmin hoidettavaksi EPOssa. Tulemme neuvomaan asiakkaitamme tapauskohtaisesti parhaan tavan valinnassa.
Kiitämme asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme menneestä vuodesta ja toivotamme oikein Hyvää Joulua. Suuntaamme katseet luottavaisin mielin tulevaan ja toivotamme menestyksekästä Uutta Vuotta 2022!
***
Joululahjarahat lahjoitimme tänä vuonna Pelastakaa Lapset ry:n tärkeään työhön. Joululahjoitusten turvin ehkäistään syrjäytymistä ja autetaan kotimaan vähävaraisia lapsiperheitä.
***
Toivoo Laineen väki
Sähköisen patenttitiedon tehokas hyödyntäminen on tänään patenttiasiamiehen arkea, mutta 40 vuotta sitten tilanne oli kokonaan toinen.
Laine IP:n eurooppapatenttiasiamies Kristian Luoto törmäsi ensimmäisen kerran online-tietokantojen olemassaoloon vuonna 1979 tehdessään konetekniikan diplomityötä Tampereen Teknillisessä korkeakoulussa.
Silloin haut eivät tosin lävähtäneet hetkessä tietokoneen ruudulle, vaan informaatikkoa oli pyydettävä tulostamaan tulokset teleprintterillä paperille.
”Työelämään tultuani vuonna 1982 ensimmäiset henkilökohtaiset tietokoneet olivat jo saatavilla. Aloin heti tutkia, miten niitä voisi hyödyntää tiedonhauissa”, Kristian muistelee.
Alussa tietojen hakeminen oli hidasta ja vaivalloista. Työ alkoi kuitenkin helpottua, kun puhelinmodeemien nopeudet alkoivat kasvaa.
Patenttiasiamiehen työn ohessa Kristian ryhtyi vuonna 1987 perustamansa Tietoanti Oy:n toimitusjohtajaksi. Yrityksen tehtävänä oli palvella sähköisessä tiedonhaussa patenttitoimistoja, joista useimmilla ei ollut tähän valmiuksia.
”Tosin yrityksen perustaminen oli myös herätyskello patenttitoimistoille, että niiden on itsekin lähdettävä kartuttamaan digitaalista osaamistaan.”
Kristianin mukaan internetin ja www-selainten tulo 1990-luvun puolivälissä oli iso mullistus myös patenttialalla. Ne mahdollistivat kuvien liittämisen tietokantoihin ja patenttijulkaisujen siirrot pdf:nä tulivat mahdollisiksi.
Patenttiasiamiehen roolista Kristian siirtyi 17 vuodeksi Nokialle, jossa hän muun muassa veti Nokia Research Centerin IPR-toimintaa.
”Urani ehkä parhaimmat saavutukseni ajoittuvat vuosiin 1996–97, jolloin loimme tutkimuskeskukselle täysin sähköisen keksintöilmoitusjärjestelmän.”
Myöhemmin järjestelmä otettiin pitkäaikaiseen käyttöön koko konsernissa. Sen kylkeen luodun Nokia Patent Database -portaalin avulla kuka tahansa Nokialla pystyi tekemään patenttihakuja ja lataamaan julkaisuja omalle koneelleen.
”Tämä on itsestään selvää tänään, muttei vuonna 1997.”
Sörsselson pikkujouluissa
Laine IP:lle Kristian siirtyi vuonna 2012, ja hänen osaamisestaan on ollut paljon hyötyä sähköisen patenttitiedon hyödyntämisessä. Viime vuosina
tiedonlouhinta ja tekoälyyn perustuvat sovellukset ovat mahdollistaneet entistä vaativampien hakujen ja analyysien tekemisen patenttitietokannoista.
Entä mitä sähköisen tiedonhaun pioneeri arvioi tulevasta kehityksestä?
”Muistikapasiteetin ja prosessorien kehityksessä saturaatiopiste alkaa ehkä kohta tulla vastaan. Ohjelmistokehityksen arviointi on vaikeampaa.”
Kristianin mielestä tekoälyyn pohjautuvat ohjelmistot ovat vielä iso kysymysmerkki.
”On vaikea arvioida, mihin suuntaan algoritmien kehitystä viedään ja mihin ne patenttidatamassassa pystyvät tarttumaan. En lähde arvailemaan, millaisia analyysejä tekoälyn avulla voidaan jatkossa laatia.”
Vuoden vaihteessa Kristian siirtyy seuraamaan patenttimaailman ja teknologian kehitystä hieman sivummalle, kun hän jää 40-vuotisen työuran
jälkeen eläkkeelle.
Eläkepäivät kuluvat Ylä-Savossa Sonkajärvellä omien sanojensa mukaan ”maalaismaisemaa ihaillen ja ruohonjuuritason elämää viettäen”.
”Myös moottoripyöräilyä tulee varmasti harrastettua, toivottavasti kalastustakin. Ehkä teen myös vähän patenttialan konsultointia, saa nähdä.”
Patenttiasiamiehenä Kristianille on ollut tärkeintä toimiva yhteys patenttiassistentin kanssa.
”Ilman hyvää assaria asiamies on hukassa. Muutoin työ on aika case- ja siten asiakaskeskeistä.”
Työuran hienoimpiin hetkiin Kristian lukee haasteelliset tapaukset, joissa patenttihakemus on lopulta myönnetty. Myös tärkeiden viitejulkaisujen löytämisestä esimerkiksi väiteasioissa on myös ollut mukavaa raportoida asiakkaalle.
Kristian on toiminut pitkään myös patenttialan järjestöissä. Ikimuistoisesti mieleen ovat jääneet etenkin alan yhdistysten hulppeat konferenssit ja juhlat 1980-luvulta aina 2000- luvun alkuun.
”Sen jälkeen tapahtui muutos, mikä oli ehkä ´kurinpalautusta´, kun alan kilpailuasetelmat Suomessa muuttuivat Euroopan patenttisopimuksen myötä. Matkustusbudjettejakin alettiin kiristää yleisemmin.”
Maajussin menopelit
Patenttiasiamiesyhdistyksen puheenjohtajana Kristian on toiminut vuodesta 2018. Hän on pitänyt tärkeänä ylläpitää kommunikointia jäsenkunnan kanssa.
”On tärkeää pitää esillä, että olemme ennen kaikkea toisiamme arvostavia kollegoita, kuten ystäväni Seppo Laine aina painotti.”
Teksti: Matti Remes
Kuvat: Kristianin kotialbumi
Lokakuussa 2021 tehtiin uusi vetoomus Euroopan patenttiviraston laajennetulle valituslautakunnalle, ja sille annettiin viite G2/21. Lähetteen aihetta kutsuttiin lyhyesti nimellä “plausibility” (eli “uskottavuus”).
Tämä lähete perustuu teknisen valituslautakunnan päätökseen T0116/18, joka koski valitusta hyönteismyrkkyjä koskevan patentin väitekäsittelyn päätöksestä. Valituksen päätösasiakirjan mukaan patentinhaltija oli keksinnöllisyyden osoittamiseksi muun muassa perustellut myöhään julkaistujen todisteiden avulla, että keksinnöllä saavutetaan tietty tekninen vaikutus.
Myöhään julkaistut todisteet ovat todisteita, jotka eivät olleet julkisia (tai osana hakemusta) ennen hakemuksen tekemispäivää.
Tämän kysymyksen lähettäminen laajennetun valituslautakunnan ratkaistavaksi katsottiin välttämättömäksi, koska patentin päävaatimusasetelman hyväksyttävyys edellytti myöhään julkaistujen todisteiden huomioon ottamisen, osoittamaan hyönteismyrkkyjen tuottaman vaikutuksen. Lisäksi pidettiin ongelmallisena, että aiemmassa oikeuskäytännössä on käytetty kolmea eri tulkintalinjaa myöhään julkaistujen todisteiden hyväksyttävyyden arvioimiseen. Näin ollen, he pitivät välttämättömänä saada päätös, joka yhtenäistää nämä oikeuskäytännön tulkintalinjat. Tulkintalinjat määriteltiin seuraavasti.
On selvää, että nämä eri tulkintalinjat voivat johtaa hyvin erilaisiin loppupäätelmiin.
EPOn presidentti päätti 23.11.2021, että kaikki hakemus- ja väitekäsittelyt, joiden lopputulos riippuu täysin tästä päätöksestä, keskeytetään siihen asti, kunnes laajennettu valituslautakunta on antanut päätöksensä.
Kysymykset, jotka esitettiin laajennetulle valituslautakunnalle on kopioitu tähän alle englanninkielisinä.
If for acknowledgement of inventive step the patent proprietor relies on a technical effect and has submitted evidence, such as experimental data, to prove such an effect, this evidence not having been public before the filing date of the patent in suit and having been filed after that date (post-published evidence):
1. Should an exception to the principle of free evaluation of evidence (see e.g. G 3/97, Reasons 5, and G 1/12, Reasons 31) be accepted in that post-published evidence must be disregarded on the ground that the proof of the effect rests exclusively on the post-published evidence?
2. If the answer is yes (the post-published evidence must be disregarded if the proof of the effect rests exclusively on this evidence), can the post-published evidence be taken into consideration if, based on the information in the patent application in suit or the common general knowledge, the skilled person at the filing date of the patent application in suit would have considered the effect plausible (ab initio plausibility)?
3. If the answer to the first question is yes (the post-published evidence must be disregarded if the proof of the effect rests exclusively on this evidence), can the post-published evidence be taken into consideration if, based on the information in the patent application in suit or the common general knowledge, the skilled person at the filing date of the patent application in suit would have seen no reason to consider the effect implausible (ab initio implausibility)?
IPRinfon juttusarjassa, “IPR-ihmisiä”, tutustutaan suomalaiseen IPR-kenttään ja siellä työskenteleviin henkilöihin heidän omilla sanoillaan tietyn kysymyssetin pohjalta.
Lue eurooppapatenttiasiamies Christopher Devinen vastaukset kysymyksiin IPRinfosta – samalla sinulle selviää viereiseen kuvaan liittyvä hieno tarina.
Asiakkaamme, Aalto-yliopisto, kehittää uusia, myrkyttömiä menetelmiä jalometallien talteenottamiseksi. Esimerkkinä näistä ratkaisuista mainittakoon kullan jalostusmenetelmä, joka hyödyntää kloridia ja sähkökemiaa. Menetelmä on paitsi myrkytön myös tehokkaampi kuin nykyinen, haitallisen syanidin käyttöön perustuva liuotusprosessi. Kyseessä voi olla kaivosteollisuuden vuosia kaipaama myrkytön vaihtoehto kullan jalostamiseen.
Kemia-lehti kertoo innovaatiosta tarkemmin uutiskirjeessään 18/2021.
Saksassa hyväksyttiin elokuussa laki yhtenäispatenttituomioistuinsopimuksesta (UPCA, Unified Patent Court Agreement). Syyskuun lopussa Saksa toi yhtenäispatenttituomioistuimen (UPC, Unified Patent Court) ja yhtenäispatentin (UP, Unitary Patent) askeleen lähemmäksi toteutumista ratifioimalla UPCA:n väliaikaisen soveltamisen protokollan (PPA, Protocol on the Provisional Application of the UPCA).
PPA:n ratifiointi tarjoaa UPC:lle tarpeelliset välineet valmistella tuomioistuin kanteiden nostamiseksi ja käsittelemiseksi.
PPA astuu voimaan kun vähintään kolmetoista maata, mukaan lukien tietyt nimetyt maat, kuten Saksa, ovat sen ratifioineet. Kaikki nämä nimetyt maat ovat jo ratifioineet protokollan. Nyt kun Itävallan parlamentti hyväksyi 19. marraskuuta 2021 yksimielisesti hallituksen esityksen PPA:n ratifioinnista, etenee asia Itävallassa, joten ollaan entistä lähempänä PPA:n voimaanastumista.
Tämä tarkoittaa UPC:n ja UP:n osalta sitä, että tuomioistuin voisi aloittaa toimintansa vuonna 2023 tai jopa vuoden 2022 loppupuolella. Kolmen kuukauden alkuvaihe (sunrise period) alkaisi jo tätä ennen. Vaikuttaa siis siltä, että UPC on jälleen pelissä mukana, vaikka todennäköisesti matkassa on vielä mutkia edessä.
Laine IP:n tuoreet eurooppapatenttiasiamiehet Toimi Teelahti, Liisa Sarnes ja Jouni-Tapio Laaksonen
US-patenttiasiamiehenä Toimi on erikoistunut Laine IP:llä Yhdysvaltain patenttiasioihin. Jatkossa hän voi edustaa asiakkaita täysivaltaisesti myös Euroopan patenttivirastossa, kun hän suoritti keväällä EQE-tutkinnon. Myös hänen kollegansa Liisa Sarnes ja Jouni-Tapio Laaksonen läpäisivät vaativan kokeen vuonna 2021.
Toimilla oli jo ennestään plakkarissa USPTO registration examination -tutkinto, joka oikeuttaa hoitamaan asiakkaan asioita Yhdysvaltain patentti- ja tavaramerkkivirastossa. Hänellä on myös vastaava suomalainen asiamiestutkinto.
Suomessa on tällä hetkellä vain muutamia sekä EQE- että US-tutkinnon suorittanutta patenttiasiamiestä. Muuallakin Euroopassa molempien tutkintojen suoritus on verrattain harvinaista, koska US-tutkintoon edellytyksenä on yleensä USA:n kansalaisuus.
Toimi on Tampereen teknillisessä yliopistossa automaatiotekniikkaa opiskellut diplomi-insinööri. Ennen Lainetta hän työskenteli startup-yrittäjänä ICT-alalla.
Vuonna 2016 Laineella aloittanut Toimi työskentelee sähkö- ja US-tiimissä. Työhön kuuluvat muun muassa ensihakemusten laatiminen ja vastaaminen patenttiviranomaisten välipäätöksiin Yhdysvalloissa ja Suomessa.
Teknologioista Toimi on perehtynyt erityisesti ohjelmistoihin, kuluttajaelektroniikkaan sekä robotiikkaan.
Yhdysvaltain tutkinnon jälkeen Toimi suoritti suomalaisen asiamiestutkinnon. Vähitellen kiinnostus myös Eurooppa-tason tutkintoa kohtaan kasvoi.
”Kahvipöytäkeskusteluissa kokeneemmat kollegat kertoivat tutkinnon hyödyistä ja kannustivat sen hankintaan. He olivat hyviä tsemppaajia ja auttoivat läpi monivuotisen opiskeluprosessin.”
Eurooppalaista tutkintoa Toimi pitää amerikkalaista vastinetta vaativampana ja monipuolisempana. Nelipäiväinen EQE haastaa kokelaan eri tavalla kuin muut tutkinnot.
”EQE koostuu esseetyyppisistä kysymyksistä, joissa testataan sekä lakiosaamista että käytännön ratkaisukykyjä.”
”US-tutkinnossa vastataan monivalintakysymyksiin. Toki sekin on vaativa, sillä kysymyksiä on paljon, vastausaikaa on kuusi tuntia ja pisteytys on tiukka.”
Kotimainen asiamiestutkinto asettuu näiden kahden ääripään välille, koska siinä on lyhyessä ajassa sekä monivalintatehtäviä että käytännön osaamista mittaavia tehtäviä.
Teksti: Matti Remes
Artikkelikuva: Jussi Ratilainen
Kuva tekstissä: Laine IP
Tervetuloa tavaramerkkiaiheiseen webinaariimme, jossa asiantuntijamme Reijo Kokko ja Joose Kilpimaa antavat ohjeita ja kertovat vinkkejä rekisteröityjen ja rekisteröimättömien tavaramerkkien käyttöön.
Aiheina mm.:
– Toiminimen ja tavaramerkkinä rekisteröidyn yrityksen nimen keskeisimmät erot
– Pääsäännöt tavaramerkkien käyttöön teksteissä ja markkinoinnissa
– Tavaramerkkejä koskeva käyttövelvollisuus ja tavaramerkin käyttöä koskeva näyttö
– Perusasiat R- ja TM-symbolien käytöstä
Laine IP Oy
Muut yhteystiedot
Puh: (09) 6859 560
Fax: (09) 6859 5610
Sähköposti: posti@laineip.fi
Henkilöstön yhteystiedot
Postiosoite
Laine IP Oy
PL 339
00181 Helsinki
Tilaa uutiskirjeemme
Seuraa meitä
Laskutustiedot
Y-tunnus: 0590525-5
ALV-numero: FI05905255
Operaattori: Nordea
Välittäjän tunnus: NDEAFIHH
Verkkolaskuosoite: FI6221531800060138
Ota yhteyttä
Haku