-
Palvelumme
-
Laine IP:n eurooppapatenttiasiamiesten määrä nousee 20:een, kun arvostetun EQE-tutkinnon (European Qualifying Examination) suorittaneet Liisa Sarnes, Jouni-Tapio Laaksonen ja Toimi Teelahti rekisteröidään Euroopan patenttiviraston rekisteriin.
Kolmikko on silminnähden tyytyväinen keväällä suoritetun kokeen läpäisystä. Siihen on syytäkin, sillä tiukan seulan läpäisee keskimäärin vain alle puolet kandidaateista.
Toimi arvioi käyttäneensä kokeeseen valmistautumiseen lähes tuhat tuntia. Valmennuskurssien ja Laine IP:n opintopiirin lisäksi lakikirjojen opiskeluun kului lukemattomia iltoja ja useita viikonloppuja.
”Koe vaati todella pitkäjänteistä valmistautumista, sillä sitä varten oli otettava haltuun laaja materiaali, kaiken kaikkiaan tuhansia sivuja”, Toimi sanoo.
Jounin mukaan Eurooppa-tason tutkinto on asiamiehelle luonnollinen urapolku suomalaiselta tasolta. EQE on yksi haastavimmista eurooppalaisista ammattitutkinnoista.
”Halusin haastaa itseni ja päästä samaan kuin moni kollegani Laine IP:llä. Tutkinnon jälkeen voin edustaa kaikissa Euroopan patenttiviraston käsittelyissä. Näin asiakas saa entistä monipuolisempaa palvelua”, Jouni perustelee.
Liisa huomauttaa, että tutkintoon valmistautuminen oli tärkeä osa oppimista ja oman osaamisen kartuttamista. Kokeneempien kollegoiden sparrauksella oli tässä tärkeä roolinsa.
”Ilmapiiri on meillä kannustava. Kollegoilta sai esimerkiksi vinkkejä, mitä kokeeseen kannattaa oikeasti lukea. Heiltä sai myös konkreettista apua, jos ei itse ymmärtänyt jotakin asiaa”, Liisa sanoo.
Laine IP:n toimitusjohtaja Jarkko Tiilikainen onnittelee kolmikkoa, sillä kokeen suorittaminen ei ole mikään läpihuutojuttu.
”Olen ylpeä siitä, että meillä on teräviä ja kunnianhimoisia asiamiehiä. Yritykselle on tärkeää, että meillä on koko ajan kasvamassa uusi sukupolvi huippuasiantuntijoita ja vastuunkantajia”, Jarkko toteaa.
Hänen mukaansa eurooppapatenttiasiamiehen tutkinto on patenttiasioissa eräänlainen työn laatuleima. Asiakas voi luottaa siihen, että asiamies ymmärtää oleelliset lakiasiat ja osaa soveltaa niitä myös käytäntöön asiakkaan hyväksi.
”Tutkinto on tae siitä, että perusasiat ovat hallussa. Sen jälkeen itse ammatissa kehitytään vielä paljon”, vuonna 2001 EQE-tutkinnon suorittanut Jarkko huomauttaa.
Henkilökunnan asiantuntemuksen ja koulutuksen jatkuva kehittäminen on ollut Laine IP:ssä tärkeää kautta patenttitoimiston historian. Esimerkiksi EQE-tutkinnon suorittamiseen kannustetaan kustantamalla siihen valmistavia valmennuskursseja ja järjestämällä kokeeseen valmistautuville opintopiirejä.
Teksti: Matti Remes
Kuvat: Laine IP
Kun hakija on tehnyt tiettyä keksintöä koskevan patenttihakemuksen, on hänellä hakemuksen tekemispäivästä 12 kuukauden kuluessa mahdollisuus jättää vastaava hakemus ja pyytää tälle etuoikeutta aikaisemmasta hakemuksesta. Etuoikeus tarkoittaa, että keksinnön uutuutta ja keksinnöllisyyttä tarkasteltaessa myöhempi hakemus katsotaan tehdyksi samaan aikaan ensimmäisen hakemuksen kanssa, jolloin etuoikeusvuoden aikana julkaistut dokumentit eivät voi toimia estejulkaisuina.
Etuoikeus perustuu kansainvälisen Pariisin sopimuksen 4. artiklaan. Lyhyesti, artiklassa sanotaan, että hakija, joka on jostakin sopimusvaltiosta voi käyttää ensimmäisen hakemuksen tekemispäivää toisen hakemuksen tekemispäivänä jossakin toisessa sopimusvaltiossa, kun tämä hakija tekee toisen hakemuksen 12 kuukauden kuluessa ensimmäisen hakemuksen tekemispäivästä.
Ensimmäinen ja toinen hakemus voivat olla yhtä hyvin kansallisia patentti- tai hyödyllisyysmallihakemuksia, alueellisia hakemuksia kuten eurooppapatenttihakemuksia tai kansainvälisiä PCT-hakemuksia. Etuoikeusvuosi lasketaan ensimmäisen hakemuksen tekemispäivää seuraavasta päivästä, eli esimerkiksi, jos hakemus on tehty 21.7.2021, toinen hakemus on tehtävä viimeistään 21.7.2022.
Hakija ei menetä etuoikeutta, vaikka ensimmäisen hakemuksen käsittely lopetettaisiin tai hakemus peruuntuisi, ennen hakemuksen julkaisua. Etuoikeuteen riittää, että patenttivirasto on antanut ensimmäiselle hakemukselle tekemispäivän. On kuitenkin hyvä muistaa, että vaikka ensimmäisen hakemuksen käsittely lopetettaisiin tai hakemus peruuntuisi, ennen hakemuksen julkaisua, se tulee julkiseksi osana toisen hakemuksen asiakirjoja etuoikeutta pyydettäessä.
Toinen muistettava asia on, että hakemus tulee julkiseksi 18 kuukautta etuoikeuspäivästä, eli jos toinen hakemus pyytää etuoikeutta ensimmäisestä hakemuksesta, toinen hakemus tulee julkiseksi, kun ensimmäisen hakemuksen tekemisestä on kulunut 18 kuukautta.
Etuoikeutta voi myös pyytää useammasta aikaisemmasta hakemuksesta, jos niiden tekemisestä ei ole kulunut yli vuotta. Toinen hakemus voi myös poiketa ensimmäisestä hakemuksesta, eli hakemukseen saa lisätä aineistoa. Kuitenkin etuoikeuden saa myöhemmissä hakemuksissa vain niille keksinnön osille, jotka ovat tulleet esille ensimmäisessä hakemuksessa.
Etuoikeuden suurin hyöty on siinä, ettei heti tarvitse päättää, missä maissa hakea suojaa. Hakija voi ensin tehdä yhden hakemuksen, esimerkiksi kansallisen hakemuksen ja katsoa, mitä patenttiviranomainen sanoo keksinnön patentoitavuudesta. Kun hakija on saanut patenttiviranomaiselta lausunnon keksinnön patentoitavuudesta, on helpompi lähteä hakemaan patenttia myös kansainvälisesti.
Samalla etuoikeusvuoden aikana hakija voi esimerkiksi testata markkinoita ja hakea keksinnölleen rahoitusta. Nämäkin auttavat päättämään siitä, että kannattaako keksintöä lähteä patentoimaan kansainvälisesti ja mihin maihin patentteja kannattaa lähteä hakemaan.
Vielä yksi etuoikeuden hyöty on se, että hakija voi julkistaa keksintönsä kansallisen hakemuksen tekemisen jälkeen ilman, että julkistamisesta tulee este sen jälkeen tapahtuvalle patentoinnille.
Hyödyllisyysmalli on patentin tavoin kielto-oikeus estää muita käyttämästä keksintöä. Hyödyllisyysmallin voi saada uudelle tekniselle ratkaisulle, jota voidaan käyttää teollisesti. Suomessa hyödyllisyysmallin voi saada tuotteelle tai laitteelle, mutta sillä ei voi suojata menetelmää tai käyttöä. Hyödyllisyysmalli sopii suojaksi erityisesti yksinkertaisille laite- ja tuotekeksinnöille tai jo olemassa olevan laitteen tai tuotteen pienelle parannukselle.
Suomessa patenttiviranomaisena toimiva Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) ei arvioi hyödyllisyysmallihakemuksen mukaisen keksinnön uutuutta ja keksinnöllisyyttä. Näin ollen on suositeltavaa perehtyä ennestään tunnettuun tekniikkaan keksinnön uutuuden varmistamiseksi. Keksinnöllisyyden tason vaatimus on hyödyllisyysmallilla suojattavalle keksinnölle alhaisempi kuin patentilla suojattavalle keksinnölle. Kun patentoitavalta keksinnöltä edellytetään ”olennaista” eroa tunnettuun tekniikkaan verrattuna, hyödyllisyysmallilta edellytetään vain ”selvää” eroa.
PRH tekee hyödyllisyysmallihakemukselle vain rekisteröintitarkastuksen, joten hyödyllisyysmallilla on mahdollista saada suojaa keksinnölle hyvin nopeasti. Hyödyllisyysmallin käsittelyaika PRH:ssa on keskimäärin kolme kuukautta. Suojaa saa siis nopeammin kuin patenttihakemuksella, jonka käsittelyaika PRH:ssa on keskimäärin 2,5 vuotta. Hyödyllisyysmallin rekisteröintiä on myös mahdollista pyynnöstä lykätä 15 kuukauteen asti hakemuksen tekemisestä, mikäli keksintöä ei haluta julkistaa aiemmin.
Suomessa hyödyllisyysmallihakemuksen rekisteröintimaksu kattaa ensimmäiset neljä vuotta. Sen jälkeen hyödyllisyysmallin voi uudistaa ensin neljäksi vuodeksi (vuodet 5–8) ja sitten kahdeksi vuodeksi (vuodet 9–10) maksamalla uudistamismaksun. Hyödyllisyysmalli on siis mahdollista pitää voimassa enintään kymmenen vuotta, kun patentilla saatava suoja-aika on enintään kaksikymmentä vuotta.
Suomessa patenttihakemus on mahdollista muuntaa hyödyllisyysmallihakemukseksi. Hyödyllisyysmallihakemuksesta voi myös pyytää etuoikeutta vastaavasti kuin patenttihakemuksesta, etuoikeusajan ollessa 12 kuukautta.
Kuka tahansa voi milloin tahansa yrittää mitätöidä hyödyllisyysmallin esittämällä sitä vastaan mitätöintivaatimuksen. Vapaamuotoinen mitätöintivaatimus liitteineen tulee tehdä kirjallisesti suomeksi tai ruotsiksi. Mitätöintivaatimus on perusteltava ja toimitettava PRH:een. Mitätöintivaatimus on maksullinen. PRH tekee päätöksen mitätöintivaatimuksen tekijän esittämän aineiston ja hyödyllisyysmallin haltijan toimittaman vastineen perusteella. Päätöksen johdosta hyödyllisyysmalli voidaan pitää voimassa muuttumattomana, mitätöidä osittain tai mitätöidä kokonaisuudessaan. Päätöksestä on mahdollista valittaa Markkinaoikeuteen.
Suomessa rekisteröity hyödyllisyysmalli suojaa keksinnön vain Suomessa. Hyödyllisyysmallijärjestelmä ei ole kovin yleinen, mutta esimerkiksi Tanskassa, Saksassa, Espanjassa, Virossa, Venäjällä, Japanissa ja Kiinassa on mahdollista saada vastaavaa hyödyllisyysmallisuojaa keksinnölle. Niissä maissa, joissa ei ole hyödyllisyysmallia, on mahdollista hakea patenttia.
Maksullisessa teoksessa, joka on saatavilla myös sähköisesti, esitetään kustakin liki 240 maasta perustiedot eri teollisoikeuksista, eli patenteista, tavaramerkeistä, hyödyllisyysmalleista ja mallisuojista. Teoksesta löytyy mm. patentoitavuuden vaatimukset, mahdollisesti tavaramerkillä suojattavat merkkityypit sekä tieto mallisuojien virallisista maksuista. Manuaalia käytetäänkin ympäri maailmaa patenttivirastoissa, asiamies- ja lakitoimistoissa sekä teollisuudessa perustietolähteenä. Yksi Manuaalin eduista on myös se, että sitä päivitetään säännöllisesti, muutaman kerran vuodessa.
Laine IP:n asiamiehet Kaisa Suominen ja Tom-Erik Hagelberg ovat ylpeitä siitä, että heidät on valittu tämän laajalti tunnetun tietolähteen päivittäjiksi ja näin todettu luotettaviksi Suomen teollisoikeuksien osaajiksi.
Kaksoispatentoinnilla tarkoitetaan kahden patentin myöntämistä samaan keksintöön samalle hakijalle, samalle maantieteelliselle alueelle. Käytännössä tämä tulee tyypillisesti vastaan tilanteissa, joissa ensihakemus on myönnetty patentiksi, ja hakija haluaisi samalle keksinnölle patentin myös esimerkiksi etuoikeusvuoden aikana jätetyn PCT-hakemuksen kautta. Suomessa tämä on mahdollista, mutta EPOssa kaksoispatentointi on tämän ratkaisun perusteella kiellettyä.
Ratkaisun pohjalla olevassa tapauksessa EPO oli hylännyt hakemuksen, jonka vaatimukset olivat identtiset samalle hakijalle jo myönnetyn EP-patentin kanssa, hakijan pyytäessä etuoikeutta tästä myönnetystä EP-patentista. Kaksoispatentointia ei ole eksplisiittisesti kielletty EPC:ssä, joten kysymys eteni valituslautakunnan kautta laajennetulle valituslautakunnalle. Hakijan pääargumentti oli, että hakijalla tulisi olla oikeus saada toinen patentti samalle asialle silloin, kun suoja-aika toisella patentilla olisi pidempi kuin ensimmäisellä.
Laajennettu valituslautakunta ei tällaista oikeutta hyväksynyt, vaan totesi, että hakemus voidaan hylätä sillä perusteella, että sen vaatimukset kohdistuvat samaan asiaan kuin aiempi, samalle hakijalle myönnetty patentti, joka ei muuten ole patentoitavuuden este. EPC:stä ja sen esitöistä löytyy siis laajennetun valituslautakunnan mukaan laillinen peruste hylätä hakemus tästä syystä. Asiaan ei näin ollen vaikuta se, onko hakemus jätetty samana päivänä kuin aiempi hakemus, onko se sen kantahakemus tai jaettu hakemus, tai pyytääkö se etuoikeutta hakemuksesta, joka on jo myönnetty patentiksi (sikäli kun ratkaisun tiivistelmän kohdan 2. c) määritelmä tarkoittaa tätä).
Hakijan tulee punnita tarkkaan, kannattaako valita ensi-EP-hakemuksen saattaminen patentiksi mahdollisimman nopeasti eli pikaisen suojan saaminen Euroopassa, vai patenttisuojan päättyminen samaan aikaan kaikkialla. Molempia ei ole mahdollista saada. Toki suojaa voi pyrkiä saamaan Euroopassa nopeasti jättämällä ensihakemus sillensä ja tekemällä EP-hakemus etuoikeudella, jolloin myös suoja-aika on sama kaikkialla.
Nähtäväksi myös jää, miten EPO tulee tulkitsemaan ratkaisun kohtaa ”sama asia”, eli koskeeko kielto vain täysin identtisiä vaatimuksia vai myös liki samanlaisia vaatimuksia (ja missä näiden välinen raja menee). Ratkaisussa erikseen todetaan, ettei siinä oteta tähän asiaan kantaa, kuten ei myöskään oteta kantaa kohtaan ”sama hakija”. Toivottavasti EPOn Guidelines for Examination-teoksessa tullaan kuitenkin tarkentamaan asiaa ainakin sen suhteen, mikä katsotaan samaksi asiaksi, mutta tämän näemme aikaisintaan maaliskuussa 2022 seuraavan version julkaisun yhteydessä.
Laine IP palvelee sinua IPR-asioissa normaaliin tapaan koko kesän ajan.
Uutiskirjeemme palaa kuvioihin jälleen kesälomakauden jälkeen uusien ajankohtaisten IPR-aiheiden myötä.
Toivotamme sinulle oikein hyvää juhannusta ja rentouttavaa kesää!
Asiantuntijamme ovat mahdollistaneet nämä saavutukset laadukkaalla ja määrätietoisella työllään, ja voimme olla ylpeitä heidän osaamisestaan. Kiitämme sekä asiakkaitamme että yhteistyökumppaneitamme luottamuksesta ja saamastamme palautteesta.
IPR-alan arvostettu Managing IP –julkaisu on jo yli 20 vuoden ajan arvioinut patentti- ja tavaramerkkiasiamiesten työn laatua ja asiakastyytyväisyyttä vuosittaisella tutkimuksellaan. IP STARS -ranking perustuu IP-alalla toimivien ammattilaisten ja asiakkaiden laajoihin, yli 80 maata kattaviin, haastattelu- ja kyselytutkimuksiin. Siitä onkin muodostunut yksi IP-alan arvostetuimmista ja tunnetuimmista mittareista.
Ceipi, Strasbourgin yliopiston alainen kansainvälinen immateriaalioikeuksien tutkimukseen keskittynyt yksikkö, järjestää jälleen perinteisen Ceipi Summer School on IP in Europe -kurssin, tällä kertaa verkossa.
Kurssilla käydään läpi eri teollisoikeuksien suojaamista Euroopassa, mutta myös mm. oikeudenkäyntejä ja EU-lainsäädännön vaikutuksia teollisoikeuksiin. Lisäksi osallistujille tarjotaan mahdollisuus katsoa ennalta äänitettyjä videoita liittyen erilaisiin aiheisiin, joita ei kurssilla ehditä käydä syvällisesti läpi.
Kurssi on suunnattu sekä eurooppalaisille että Euroopan ulkopuolella toimiville opiskelijoille, asiamiehille ja juristeille.
Laine IP Oy:n eurooppapatenttiasiamies Kaisa Suominen kouluttaa kurssilla kahden kollegansa, Daniel X. Thomas’in (aiemmin EPOn direktoraatin johtaja) ja Claire Mouget-Goniot’in (EPA, IPAZ) kanssa, aiheena suullinen käsittely EPOssa. Perinteisesti sessiossa on käyty läpi suullisen käsittelyn perusperiaatteet ja pidetty pieni näytelmämuotoinen suullinen käsittely. Tänä vuonna aikataulu on tiukempi, joten sessiossa keskitytään enemmänkin siihen, miksi väitteitä tehdään ja mitkä ovat eri osapuolten roolit väitekäsittelyssä yleensä sekä suullisessa käsittelyssä erityisesti.
Kurssista tarkemmin: https://www.ceipi.edu/en/training-seminars/summer-school/
Ei hätää. Ota silti rohkeasti yhteyttä IPR-kumppaniisi, tilanne saattaa vielä olla pelastettavissa.
Keksintöjen ja mallien, joille halutaan hakea suojaa, tulee olla salaisia hakemuksen tekemishetkellä. Siksi onkin hyvä ottaa yhteyttä IPR-kumppaniin hyvissä ajoin ennen julkistusta. Joskus asia kuitenkin unohtuu tai suojaaminen ei tule ajoissa mieleen. Onko silloin kaikki toivo menetetty?
Monissa maissa on, mutta ei kaikissa, suojamuodosta riippuen. Tällöin voidaan hyödyntää ns. grace period -säännöstä. Grace period on termi, jolle ei oikein löydy vakiintunutta suomenkielistä vastinetta, joten tässä kirjoituksessa käytetään englanninkielistä termiä. Grace periodilla tarkoitetaan aikaa, joka alkaa keksinnön tai mallin julkistuksesta, ja jonka kuluessa on vielä mahdollista hakea suojaa joissakin maissa.
Patenteissa grace period tunnetaan yleisimmistä maissa vain USAssa, Kanadassa, Australiassa, Koreassa ja Japanissa, joissa se on 12 kuukautta. Venäjällä grace period on käytössä, mutta sen pituus on 6 kuukautta. Euroopan patenttisopimus ja esimerkiksi Kiinan patenttilaki eivät tällaista grace periodia tunne.
Useimmiten tulee heti hakemusta tehtäessä ilmoittaa, että hyödynnetään grace periodia, eli ilmoitusta ei voi lisätä jälkikäteen. Tyypillisesti grace periodia ei voi käyttää silloin, jos julkaisu on tapahtunut patentin tai patenttihakemuksen julkaisun kautta. Samoin määräaika lasketaan useimmiten hakemuksen tekemispäivään, ei etuoikeuspäivään, eli vaihtoehtoina on maasta riippuen joko jättää suoraan kansallinen hakemus tai PCT-hakemus 6 tai 12 kuukauden kuluessa julkaisusta.
Useimmissa maissa on mahdollista hakea patenttisuojaa myös sen jälkeen, kun joku on ilman keksinnön omistajan lupaa julkaissut keksinnön. Esimerkiksi Euroopan patenttivirastossa (EPO) ja Kiinassa määräaika on 6 kuukautta julkaisusta. Usein luvaton julkaisu tulee myös pystyä osoittamaan, ja esimerkiksi EPOssa julkaisun tulee olla tehty tarkoituksena haitata keksinnön omistajan toimintaa.
Mallien osalta grace period on käytössä useammassa maassa, ja sen pituus vaihtelee 3 kuukaudesta 12 kuukauteen. Kuitenkin esimerkiksi Kiinassa grace periodia ei tunneta malleissakaan, joten mallia ei voi rekisteröidä Kiinassa, jos se on julkistettu ennen hakemuksen vireilletuloa. Suomessa, EU:ssa ja USA:ssa grace period on 12 kuukautta.
Mikäli julkaisusta on jo yli 6 tai 12 kuukautta, voidaan selvittää, olisiko keksinnössä jokin piirre, jota ei ole vielä julkistettu, ja jonka avulla patenttia voisi vielä hakea. Mallien osalta voidaan vastaavasti muokata mallia siten, että se täyttää uutuuden ja yksilöllisyyden vaatimukset, tai esimerkiksi yrittää saada suojaa kolmiulotteiselle tavaramerkille. EU:ssa tunnetaan myös ns. rekisteröimätön yhteisömalli. Siihen vetoaminen edellyttää, että mallin ensimmäinen julkistaminen on tapahtunut EU-alueella ja että se on tällöin ollut uusi ja yksilöllinen. Rekisteröimättömän yhteisömallin heikkoutena ovat kuitenkin epävarmuus suojan edellytysten täyttymisestä, kapea suoja-ala ja rekisteröityä yhteisömallia huomattavasti lyhyempi suoja-aika, sillä rekisteröimättömät yhteisömallit saavat suojaa vain 3 vuoden ajan julkaisustaan EU:n alueella. Myös tekijänoikeus on joissain maissa rekisteröitävissä, joten sitäkin voidaan harkita, ellei muuta suojaa ole mahdollista saada.
Tavaramerkeissä ei ole vastaavaa uutuusvaatimusta kuin malleissa ja patenteissa, mutta niissäkin suojan hakeminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa on suositeltavaa. Ilman rekisteröidyn tavaramerkin antamaa suojaa voi esimerkiksi mahdolliseen loukkaustilanteeseen puuttuminen olla vaikeaa ja epävarmaa.
Tiedätkö, mitä aineetonta omaisuutta yritykselläsi on ja miten sitä voisi hyödyntää kaupallisesti? Kuka omistaa oikeudet yrityksessäsi tehtyihin keksintöihin – yritys, työntekijä vai ulkopuolinen konsultti? Entä ovatko keskeiset keksintöjä ja patentteja koskevat sopimukset sekä viralliset haltijatiedot ajan tasalla?
Joko olet kuullut, että voit hakea rahallista tukea ja apua yrityksesi IPR-strategian hahmottamiseen sekä tavaramerkkien ja mallisuojan hakemiseen EUIPO:n ja Euroopan komission PK-yritysrahastosta?
Tervetuloa mukaan webinaariimme kuulemaan, miksi on tärkeää hoitaa IP-oikeuksien siirrot täsmällisesti ja pitää niiden haltijatiedot ajan tasalla läpi koko prosessin.
Auktorisoitu asiantuntijamme Reijo Kokko käy läpi seuraavia aiheita:
Laine IP Oy
Muut yhteystiedot
Puh: (09) 6859 560
Fax: (09) 6859 5610
Sähköposti: posti@laineip.fi
Henkilöstön yhteystiedot
Postiosoite
Laine IP Oy
PL 339
00181 Helsinki
Tilaa uutiskirjeemme
Seuraa meitä
Laskutustiedot
Y-tunnus: 0590525-5
ALV-numero: FI05905255
Operaattori: Nordea
Välittäjän tunnus: NDEAFIHH
Verkkolaskuosoite: FI6221531800060138
Ota yhteyttä
Haku