-
Palvelumme
-
”Intohimo tavaramerkkilakiin ja brändeihin ohjaa Laine IP:tä. Asiakasyritystensä luotettuna kumppanina se on aidosti kehittänyt tarjontaansa kattamaan palvelut, jotka ruokkivat yrityksen kasvua ja vahvistavat olemassa olevia puitteita. Edelläkävijänä Tom-Erik Hagelberg erottuu energiallaan, innostuksellaan ja asiallisuudellaan. Hagelberg tunnetaan parhaiten hienosäädetyistä strategioistaan ja väitekyvystään riippumatta siitä, edustaako hän asiakasta riita- vai hakemusasioissa.
Tom-Erik Hagelberg
WTR1000 on ainoa riippumaton arvovaltainen julkaisu, jossa nimetään maailman johtavat tavaramerkkiasiantuntijat ja -asiamiestoimistot yli 80 hallintoalueella ympäri maailman. Kaikki Suomen WTR1000 tulokset löytyvät täältä.
WTR 1000:n lehdistötiedote (in English) löytyy täältä.
Minna Aalto-Setälä toimii Keskuskauppakamarin lakiyksikössä sähköisen kaupan ja immateriaalioikeuksien asiantuntijana. Seurattavaa riittää, sillä sekä EU- että kansallisella tasolla on vireillä merkittäviä IPR-asioihin vaikuttavia hankkeita.
Työ- ja elinkeinoministeriö on käynnistänyt työn aineettomien oikeuksien strategian laatimiseksi hallitusohjelman mukaisesti.
Vieläkin merkittävämpänä asiana Aalto-Setälä pitää EU:n yhtenäispatenttijärjestelmää, joka vuosikymmeniä kestäneen soutamisen ja huopaamisen jälkeen on vihdoin lähellä toteutumista.
”Yhtenäispatentti on nostettu yhdeksi kärkihankkeeksi Euroopan komission aineetonta omaisuutta koskevan tiedonannon toimintasuunnitelmassa, joka julkistettiin marraskuussa”, Aalto-Setälä toteaa.
Komission tavoitteena on, että yhtenäispatentti tulisi voimaan jo tämän vuoden aikana.
Aalto-Setälän mukaan nähtäväksi jää, toteutuuko komission hahmottama aikataulu.
”Poliittista tahtoa pitkään vireillä olleen hankkeen viemisestä päätökseen näyttäisi nyt kuitenkin olevan. Kyse on ennen muuta siitä, että Euroopan kilpailukyky suhteessa Kiinaan ja Yhdysvaltoihin halutaan turvata.”
”Kiina patentoi tällä hetkellä eniten maailmassa. Myös Yhdysvalloissa patenttiviranomainen toimii todella tehokkaasti, ja siellä patenttisuojaa voidaan hyödyntää kattavasti koko talousalueella”, Aalto-Setälä sanoo.
EU:n uusi patenttijärjestelmä sisältäisi yhtenäispatentin (Unitary Patent) ohella myös yhdistetyn patenttituomioistuimen (Unified Patent Court, UPC). Järjestelmä tulisi voimaan kaikissa niissä EU-maissa, jotka ratifioivat uutta tuomioistuinta koskevan sopimuksen ja tämän seurauksena soveltavat yhtenäispatenttia koskevia EU-asetuksia.
”Tällä hetkellä 15 EU-maata on ratifioinut sopimuksen Suomi mukaan lukien. Isoista maista ratifiointiprosessi on kesken vielä Saksalla.”
Brexitin myötä Iso-Britannia ei tule mukaan järjestelmään. Myös Espanja, Kroatia ja todennäköisesti myös Puola jättäytyvät ulkopuolelle.
Aalto-Setälän mukaan monia käytännön asioita on vielä avoinna. Esimerkiksi uuden tuomioistuimen Lontooseen aiotun osan sijoituspaikasta ei ole vielä päätöstä. Avonaisia kysymyksiä ovat myös yhtenäispatenttijärjestelmän voimaantuloon liittyvä väliaikainen soveltaminen ja sen alkamisajankohta.
Uudistus tuo suomalaisyrityksille kolmannen patentoimisvaihtoehdon nykyisen kahden olemassa olevan vaihtoehdon rinnalle. Tällä hetkellä keksintönsä voi suojata joko Patentti- ja rekisterihallituksesta (PRH) haettavalla kansallisella patentilla tai Euroopan patenttivirastolta (EPO) haettavalla perinteisellä eurooppapatentilla.
”Yhtenäispatenttijärjestelmä tarkoittaa sitä, että patentin saisi voimaan kaikissa mukana olevissa EU-maissa yhdellä hakemuksella.”
Yhtenäispatenttia haetaan EPOsta samalla tavalla kuin perinteistä eurooppapatenttiakin. Patentin myöntämisen jälkeen patentinhakija voi valita yhtenäispatenttivaihtoehdon, ja se tulee voimaan suoraan kaikissa järjestelmään liittyneissä maissa.
”Yhtenäispatentista voi muodostua hyvä vaihtoehto, kun yritys miettii kustannuksiltaan edullista ja tehokasta tapaa suojata tuotteensa tai palvelunsa yhdellä kertaa monessa maassa.”
Yhtenäispatentteihin liittyvien riitojen ratkaisu kuuluisi yhdistetylle patenttituomioistuimelle, joka käsittelisi sekä perinteisiä eurooppapatentteja että uusia yhtenäispatentteja koskevia asioita, esimerkiksi kanteita patentin loukkaamisesta tai mitätöinnistä. Perinteisen eurooppapatentin haltijoille tulee mahdollisuus ilmoittaa, ettei oma patentti tule mukaan järjestelmään (ns. opt-out).
Uudella patenttituomioistuimella olisi yksinomainen toimivalta. Se tarkoittaa, että yritysten ei tarvitsisi aloittaa samaa patenttia koskevia päällekkäisiä oikeudenkäyntejä useissa eri jäsenvaltioissa. Yksi prosessi riittäisi.
”Toisaalta tämä voi olla myös riskitekijä. Jos yritys häviää patenttiriidan yhdistetyssä patenttituomioistuimessa, vaikutus ulottuu kaikkiin maihin, joissa kyseinen yhtenäis- tai eurooppapatentti on voimassa. Jos yritys tietää patenttinsa olevan heikko, voi olla järkevää hajauttaa riskiä ja hakea suojaa kansallisella tasolla. Silloin mahdolliset oikeudenkäynnit käydään erikseen kussakin maassa. Samoin tuomiot kattavat vain kyseiseen maan.”
Aalto-Setälän mukaan toteutuessaan yhtenäispatenttijärjestelmä lisäisi Suomessa voimassa olevien patenttien määrää. Tämä tarkoittaisi, että kotimarkkinoilla toimivien yritysten toimintavapaus rajoittuisi.
”Yritysten olisi oltava silloin entistä tarkempana, ettei oma tuote tai palvelu loukkaisi muiden patentteja. Riski joutua patenttioikeudenkäynnin kohteeksi kasvaisi.”
Aalto-Setälä kantaa myös huolta PRH:n toimintaedellytysten ja riittävän rahoituksen säilymisestä.
”Meillä on nyt hyvin toimiva kansallinen viranomainen, jolta patentin hakijat saavat hyvää apua ja neuvontaa. Toiminta rahoitetaan tällä hetkellä sen omasta toiminnasta, kuten patentti- ja tavaramerkkihakemuksista, saaduilla maksuilla.”
”Etenkin pk-yritykset tarvitsevat jatkossakin kansallisen palvelevan viranomaisen. Siksi PRH:n resurssit on turvattava, sillä toteutuessaan yhtenäispatenttijärjestelmä muuttaa rahanjakomekanismeja.”
Teksti: Matti Remes
Asiakkaamme Woodio on saanut Euroopan innovaationeuvostolta (EIC) 7,5 miljoonan euron kiihdytysrahoituksen. Tämä rahoitus antaa yritykselle mahdollisuuden rakentaa uusi tehdas, panostaa vientiin ja vastata kasvavaan kysyntään. Kiihdytysrahoitusta haki reilut 4000 yritystä, mutta alle 1% sai rahoituksen. Suomalaishakijoista Woodio oli ainut rahoituksen saaja.
Kuva: Woodio
Woodio valmistaa puukomposiittimateriaalia, josta se tuottaa kylpyhuonekalusteita. Perinteiseen posliiniin verrattuna Woodion puukomposiitti on huomattavasti ekologisempi. Sen hiilijalanjälki on jopa 99% pienempi kuin posliinin. Koko elinkaarensa aikana Woodion puupohjainen materiaali toimii itse asiassa hiilinieluna. Tämä materiaali on myös maailman ensimmäinen 100% vesitiivis puupohjainen komposiittimateriaali. Ekologisuuden lisäksi Woodion tuotteilla on suuri kaupallinen potentiaali. Tuotteet ovat houkuttelevia ja helposti muokattavia, mutta silti kohtuuhintaisia.
Saammekin olla ylpeitä, että olemme Woodion matkassa mukana kohti suuria kansainvälisiä markkinoita varmistamalla heidän tuotteilleen parhaan mahdollisen IPR-suojan.
EIC Accelerator on Euroopan innovaationeuvoston rahoitus, joka tukee EU:n alueen suuria ja keskikokoisia yrityksiä. Rahoituksen tarkoituksena on auttaa näitä yrityksiä kehittämään ja tuomaan markkinoille uusia tuotteita, palveluita tai liiketoimintamalleja.
Aiheesta lisää Woodion kotisivuilla
Osallistuin 22.1.2021 järjestettyyn Ideariiheen, jossa pohdittiin sisältöä ja aiheita IPR University Centerin tuleviin tapahtumiin. Ideariihen aluksi instituutin johdossa marraskuun alussa 2020 aloittaneet johtajat Tuomas Mylly (Professori, Turun yliopisto) ja Juha Vesala (Tutkijatohtori, Helsingin yliopisto / Lapin yliopisto) esittelivät itsensä. Tarkoitus on, että he johtavat instituuttia yhteisjohtajina viiden vuoden toimikauden ajan (2020-2025).
Ideariihessä keskusteltiin myös Helsinki IP Summitin järjestämisestä marraskuussa 2021 (10. – 11.11.2021). Helsinki IP Summit on globaali IPR-tapahtuma, joka on suunnattu suunnattu IP-alan ammattilaisille, yritysjohtajille, startup-yrityksille sekä laki- ja liiketalouden opiskelijoille, että tutkijoille. Kyseessä on kansainvälinen seminaari, jonka tarkoituksena on saada näkyvyyttä suomalaiselle IPR-osaamiselle, mutta myös luoda verkostoja.
Ideariihessä keskustelua herätti erityisesti tulevan Helsinki IP Summitin toteutustapa. Jos koronapandemia vaikuttaa tapahtumien järjestämiseen vielä ensi syksynä, niin paikan päällä pidettyjen esitysten lisäksi voisi olla hyvä järjestää ainakin osa luennoista etäyhteydellä. Etäyhteydellä järjestetyt luennot mahdollistaisivat osallistumisen ja luennoinnin myös ulkomailta, vaikka korona rajoittaisi vielä matkustamista. Tämän lisäksi keskusteltiin myös mahdollisuudesta esitysten tallentamiseen, jos luennot ja puheenvuorot menevät päällekkäin.
Alustavasti Helsinki IP Summitiin on ehdotettu aiheita esimerkiksi liittyen kasvuyrityksiin ja yritysten IPR-menestystarinoihin, keksintöjen hyödyntämiseen ja kaupallistamiseen, lisensointiin sekä immateriaalioikeuden koulutukseen. Lisäksi mahdollisia aiheita ovat tekoälyyn, peliteollisuuteen, sosiaaliseen mediaan, 5G-tekonologiaan ja esineiden Internetiin liittyvät IPR-oikeudet. Covid-19 pandemiaan liittyvien IPR-oikeuksien käyttö ja kansallistaminen ovat myös ehdolla ajankohtaisiksi aiheiksi.
Helsinki IP Summitin lisäksi on tarkoitus järjestää online-tilaisuutena Tekijänoikeus Hackathon -tapahtuma, jossa työryhmät pohtivat esimerkiksi seuraavia aiheita tekijänoikeuden näkökulmasta, alustatalous, DSM, metadata, tekoäly, tekijänoikeusjärjestöjen rooli tulevaisuudessa, sopimuslisenssijärjestelmän laajempi käyttö ja tekijänoikeuteen liittyvät vastuuasiat ja Blockchainin käyttö palkkioiden maksun automatisoinnissa.
Tekijänoikeus Hackathon -tapahtuma
Lisää tietoa IPR University Centerin järjestämistä tapahtumista ja koulutuksista löydät täältä.
Neljättä kertaa järjestettävässä Uusi puu -kilpailussa etsitään puupohjaisia ratkaisuja globaaleihin haasteisiin. 23 osallistujan joukosta tuomaristo valitsi kuusi finalistia mm. seuraavien arviointikriteerien pohjalta; innovatiivisuus, markkinamahdollisuudet, kyky vastata megatrendeihin tai Covid-19 -haasteeseen ja yhteiskunnallinen merkittävyys. Kilpailun voittaja julkistetaan PulPaper –verkkotapahtumassa 29.4.2021.
Lämpimät onnittelumme ja menestystä finaaliin!
Lisätietoa kilpailusta ja finalistien valinnasta
Siirry Lumirin asiakastarinaan
Siirry Papticin asiakastarinaan
Olemme iloisia myös siitä, että saimme toimia asiakkaidemme rekisteröitynä asiamiehenä 134 EP-patentissa, 77 US-patentissa ja 73 FI-patentissa, jotka myönnettiin vuoden 2020 aikana. Näiden lisäksi saimme olla mukana hankkimassa asiakkaillemme lukuisan määrän muita patentteja ulkomaisen asiamiesverkostomme kautta.
Viime vuoden 77:n myönnetyn US-patentin myötä myönnettyjen US-patenttien kokonaislukumäärä nousi yli 350:een sitten Laine IP Oy:n sisäisen US-tiimin perustamisen vuonna 2010.
Toivomme asiakkaillemme menestystä myös vuonna 2021!
Marraskuussa kerroimme EPOn uusista käytännöistä liittyen suullisiin käsittelyihin. Vuodenvaihteessa astui voimaan muutama muutos suhteessa aiempaan uutiseemme, nimittäin valituslautakuntien ja todistajien kuulemisen osalta.
Aiemmin valituslautakunta pystyi pitämään suullisen käsittelyn videoneuvotteluna vain, mikäli kaikki osapuolet hyväksyivät tämän. Vuoden 2021 alusta lähtien päätösvalta on valituslautakunnalla, eikä osapuolien hyväksyntää enää tarvita.
Lisäksi EPO muutti käytäntöjään (ja Euroopan patenttisopimuksen sääntöjä 117 ja 118) 1.1.2021 alkaen niin, että myös todistajaa voidaan nyt kuulla videoneuvottelun välityksellä. Mikäli suullinen käsittely pidetään videoneuvotteluna, myös todistajaa tulee kuulla videon välityksellä, ja siinä tällä hetkellä epätodennäköisessä tapauksessa, että suullinen käsittely pidetään EPOn tiloissa, todistajaa voidaan silti kuulla videon välityksellä. Todistajien kuuleminen ei ole kovinkaan yleistä EPOn käsittelyissä; useimmiten tällöin on kyseessä väiteasia ja uutuudenesteeksi on esitetty aiempi julkinen käyttö, jonka osoittamiseen tarvitaan todistaja.
Siirry aiempaan uutiseemme aiheesta.
STY on hyvä näköalapaikka teollisoikeusalan kehitykseen Suomessa ja tarjoaa samalla erinomaisen mahdollisuuden verkostoitua.
Eurooppapatenttiasiamies Jouni Smolander valittiin Suomen teollisoikeudellinen yhdistys ry:n (STY) hallitukseen 7.12.2020 yhdistyksen jäsenkokouksessa. STY on vuonna 1931 perustettu immateriaalioikeuksien asiantuntijoiden yhdistys, joka seuraa immateriaalioikeudellisen lainsäädännön kehitystä ja järjestelmällistä soveltamista samalla osallistuen siihen.
Lisäksi yhdistys järjestää erilaisia immateriaalioikeuteen liittyviä seminaareja ja tapahtumia; kuten torstaina 4.2.2021 klo 16-18 uraillan teollisoikeuksiin liittyvistä uramahdollisuuksista. Lisätietoja tilaisuudesta ja ilmoittautuminen STY:n sivuilla.
Business Finlandin Into-rahoituspalvelun kautta on mahdollista saada merkittävää rahoitusta innovaatiotoimintaan.
Rahoitusta on mahdollista käyttää myös IPR-strategian laatimiseen sekä patenttien ja muun aineettoman omaisuuden hankkimiseen osana yrityksen innovointikyvyn kehittämistä.
Business Finlandin rahoituksen määrä riippuu yrityksen tavoitteista ja resursseista. Rahoitus on 50 prosenttia projektin kokonaisbudjetista. Into-projektille ei ole asetettu ylärajaa. Asiantuntijapalveluita voidaan rahoittaa korkeitaan korkeintaan 200 000 eurolla. Pienin mahdollinen projektikoko on 30 000 euroa ja pienin avustus 15 000.
Kannattaa ottaa yhteyttä Business Finlandiin ja kysyä lisää rahoitusmahdollisuuksista.
Lisätietoja myös Business Finlandin internet-sivuilla:
Kiitämme mukavasta yhteistyöstä ja toivotamme
Hyvää Joulua ja menestyksekästä vuotta 2021!
Laine IP Oy
* * *
Tänä jouluna tuemme Suomen Lääketieteen Säätiötä.
Laine IP Oy
Muut yhteystiedot
Puh: (09) 6859 560
Fax: (09) 6859 5610
Sähköposti: posti@laineip.fi
Henkilöstön yhteystiedot
Postiosoite
Laine IP Oy
PL 339
00181 Helsinki
Tilaa uutiskirjeemme
Seuraa meitä
Laskutustiedot
Y-tunnus: 0590525-5
ALV-numero: FI05905255
Operaattori: Nordea
Välittäjän tunnus: NDEAFIHH
Verkkolaskuosoite: FI6221531800060138
Ota yhteyttä
Haku