-
Palvelumme
-
Tänä vuonna ChemBio – messuja ei järjestetty pandemia tilanteen johdosta, mutta saimme nauttia inspiroivista puheista virtuaalisen tapahtuman kautta. Tapahtuman tärkeiksi teemoiksi koronan lisäksi nousivat vihreä kemia ja kiertotalousratkaisut kestävän yhteiskunnan eteen.
Suomen kemianteollisuus pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2045 mennessä. Tämän tavoitteen saavuttaminen vaatii sekä uusia bioteknologisia ratkaisuja että puhdasta, kilpailukykyistä energiaa. Esimerkkeinä uusista innovatiivisista ratkaisuista kuulimme, kuinka käytetyistä alkaliparistoista valmistetaan lannoitteita ja kuinka ruokaa voi tehdä ilmasta. Lisää erilaisista kemianteollisuuden kehitysratkaisuista voi lukea esimerkiksi Kemianteollisuus ry:n sivuilta.
Laine IP:lle kestävä kehitys on tärkeä arvo ja tuemme innokkaasti keksijöitä näissä hienoissa ratkaisuissa. Uskomme yhteistyön voimaan ja huomioimme myös omassa toiminnassamme ympäristötavoitteet.
Tämän vuoden ChemBio-tapahtumassa meitä erityisesti ilahdutti asiakkaamme Mobidiagin menestys, sillä Mobidiag palkittiin ansaitusti BioFinland –palkinnolla!
Suomen Bioteollisuus ry:n hallituksen puheenjohtaja perusteli valintaa seuraavasti: ”Suomen Bioteollisuus ry:n hallitus valitsi Mobidiag Oy:n BioFinland -palkinnon voittajaksi perustuen sen pitkäjänteiseen työhön suomalaisen teknologiaosaamisen kehittämisessä ja esimerkkinä suomalaisen Life Science -yrityksen mahdollisuuteen menestyä kovassa kansainvälisessä kilpailussa”
Olemme erittäin ylpeitä asiakkaamme menestyksestä ja ilolla jatkamme yhteistyötä Mobidiagin kanssa. Paljon onnea koko Mobidiagin henkilöstölle!
ChemBio Finland järjestetään Messukeskuksessa Helsingissä seuraavan kerran 30.-31.3.2022. Laine IP mukana tapahtumassa!
Eurooppapatenttiasiamiesten järjestö epi yhteistyössä Euroopan patenttiviraston kanssa tarjoaa jälleen sähköisen peruskurssin patentoinnista, Life of a patent -nimellä.
Kurssilla käydään läpi perusteet:
Kurssiin kuuluu itseopiskeltavaa aineistoa esimerkkeineen ja testeineen (monivalintakysymyksiä), sekä valinnaisia tehtäviä. Lisäksi kurssi tarjoaa osallistujien käyttöön keskustelupalstan, jossa voi esittää kysymyksiä ja saada tutoreiden vastauksia, sekä webinaareja, joissa käydään läpi osallistujien kysymyksiä ja valinnaisia tehtäviä. Tutoreina toimivat Rut Herbjørnsen Ruotsista sekä Kaisa Suominen Laine IP:ltä.
Kurssille voi ilmoittautua 16.4.2021 asti ja kurssi alkaa 19.4.2021.
Seminaari on tarkoitettu IPR-alalla aloitteleville sekä teollisuuden patenttihenkilöille, jotka haluavat päivittää EPC-tietonsa ja -taitonsa.
Tutustu epiin (Institute of Professional Representatives before the European Patent Office).
Pk-yritykset ovat voineet vuoden alusta alkaen hakea EU:lta tukea tavaramerkki- ja mallioikeushakemusmaksuihin. Keskuskauppakamarin lakimies Minna Aalto-Setälä sanoo, että kyseessä on EU-tasolla poikkeuksellinen tukimuoto.
”Euroopan komissio pyrkii näin tukemaan pk-yrityksiä koronatilanteessa, jotta ne voisivat suojata aineetonta omaisuuttaan. Yritysten kannattaa nyt ilman muuta hyödyntää tukea”, Aalto-Setälä toteaa.
Koronatukea myönnetään kuluvan vuoden loppuun. Tällä hetkellä tukea voi hakea maalis-, touko-, heinä- ja syyskuussa. Tuen myöntää Euroopan unionin teollisoikeusvirasto EUIPO.
”Tukea voi saada sekä Patentti- ja rekisterihallitukselle tehtäviin kansallisiin hakemuksiin että EUIPO:n EU-tavaramerkki- ja mallioikeushakemuksiin”, Aalto-Setälä kertoo.
Jälkikäteen maksettavan koronakorvauksen suuruus on 50 prosenttia hakemusten perusmaksuista. Tukea voi saada enintään 1500 euroa yritystä kohti.
Koronatuki on tarkoitettu pk-yrityksille. Käytännössä tukeen ovat oikeutettuja suomalaisen mittapuun mukaan suurehkotkin yritykset, sillä kriteerinä käytetään Euroopan komission määritelmää pk-yrityksestä. Tähän ryhmään lasketaan yritykset, joilla on alle 250 työntekijää ja vuosiliikevaihto enintään 50 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma enintään 43 miljoonaa euroa.
Aalto-Setälän havaintojen mukaan koronatuen hakeminen on kohtuullisen vaivatonta. Halutessaan yritys voi käyttää hakemuksen tekemiseen myös asiamiestä.
”Oikea marssijärjestys on kuitenkin hyvä muistaa. Hakijan on ensin tehtävä tukihakemus EUIPO:lle. Ja kun myönteinen päätös on tullut, tavaramerkki- tai mallioikeushakemus laitetaan sisälle.”
Tukea haetaan sähköisesti EUIPO:n verkkosivuilta. Sieltä löytyy myös lisätietoa esimerkiksi tarkoista toimintatavoista ja jaksoista, jolloin hakemukset on jätettävä.
EU tukee myös yritysten teollis- ja tekijänoikeuksien IPR-esianalyysipalveluja (IP Scan) jäsenmaissa, joissa palvelu on saatavilla. Suomessa palvelu tulee tarjolle arviolta toukokuussa.
”Esianalyysin tarkoituksena on vahvistaa yrityksen tietoa ja osaamista teollis- ja tekijänoikeuksia ja auttaa esimerkiksi päättämään, miten oikeuksia kannattaa suojata”, Aalto-Setälä sanoo.
EU:n tuki voi kattaa esianalyysipalveluista syntyneitä kuluja enimmillään 75 prosenttia.
Aalto-Setälä muistuttaa myös Business Finlandin (BF) innovaatiosetelistä, jota pk-yritykset voivat hakea kansainvälistä kasvupotentiaalia omaavan tuote- tai palveluidean kehittämiseksi.
Tuki on tarkoitettu innovaatiotoimintaan liittyvien asiantuntijapalvelujen hankintaan. Setelin arvonlisäveroton arvo on maksimissaan 5000 euroa. Yritys maksaa omarahoitusosuutena 1000 euroa palveluntuottajalle, joka puolestaan lähettää enintään 4000 euron laskun Business Finlandiin.
Tarkempia tietoja innovaatiosetelistä saa Business Finlandin verkkosivuilta. Hakemus tehdään sähköisesti BF:n asiointipalvelussa. ”Kansainvälistä kasvua hakevan yrityksen kannattaa harkita innovaatiosetelin hakemista myös siksi, että se on väylä Business Finlandin muihin kansainvälistymistä edistäviin hankkeisiin”, Aalto-Setälä sanoo.
Aalto-Setälän mielestä julkinen tuki yritysten IPR-oikeuksien suojaamisen tehostamiseen on tervetullutta, kun Suomessa ja EU:ssa panostetaan tulevina vuosina entistä enemmän tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatiotoimintaan.
Tähän on tarkoitus satsata rahaa EU:n koronaelvytyspaketin kautta. Myös Suomessa hallitusohjelmassa on päätetty TKI-toiminnan osuuden nostamisesta.
”Panostukset valuvat kuitenkin hukkaan, jos innovaatioita ei myös suojata. Suomen kilpailukyky on pitkälti kiinni siitä, jäävätkö tekeillä olevat investoinnit tänne vai valuvatko varat ulkomaille”, Aalto-Setälä sanoo.
Hän muistuttaa myös, että IPR-oikeuksien suojaamiseen ja hyödyntämiseen liittyvän kotimaisen lainsäädännön tulee olla kunnossa ja ajan tasalla. Tässä Suomessa on hänen mukaansa paljon tekemistä, sillä useat isot ja pienet uudistukset ovat jääneet tekemättä. ”Esimerkiksi patenttilaki on tällä hetkellä vanhentunut.”
Teksti: Matti Remes
Tavaramerkkitiimimme auttaa sinua mielellään myös koronatukiasioissa – ota yhteyttä!
Tutustu Innovaatisetelipaketteihimme.
Vuonna 1985 Seppo Laineen patenttiasiamiehenä aloittanut Jari Lipsanen siirtyy elokuun alussa ansaituille eläkepäiville 36 vuoden työuran jälkeen. Pitkän pestin salaisuus saman työnantajan palveluksessa löytyy hänen mukaansa työn monipuolisuudesta ja hyvästä työporukasta.
”Olen saanut tehdä työtä kiinnostavien asiakkaiden ja aiheiden kanssa. Osakkaana olen myös toiminut yrityksen hallituksessa ja sen puheenjohtajana. Näin hallinto ja talousasiatkin ovat tulleet tutuiksi.”
Jarin mukaan patentteja laativan asiamiehen työ on yksilökeskeistä, mutta se ei suju ilman ympärillä olevaa tukiverkkoa. Siksi hyvä tiimi on aivan oleellinen asia.
”Aina on voinut mennä kysymään työkaverilta neuvoa tai pyytää apua, jos eteen sattuu kova työruuhka”, Jari sanoo.
Alku patenttiasioiden parissa ei ollut kuitenkaan helppo. Jari tuli Seppo Laineen toimistoon viidentenä työntekijänä, eikä Teknillisessä korkeakoulussa sähkötekniikkaa opiskelleella diplomi-insinöörillä ollut aiempaa kokemusta patenteista.
”Hyppäsin tuntemattomaan maailmaan. Alkuaika oli muutenkin hieman hämmentävää. Kemian puolella patenttiasioita hallittiin jo jonkin verran, mutta omalla alallani elektroniikassa osaaminen oli ohutta koko maassa. Nokiakin oli vielä kokematon näissä asioissa.”
Vähitellen kokemus kuitenkin karttui ja hoidossa olevien patenttiasioiden määrä kasvoi.
Jarin erikoisalaa ovat olleet sähkötekniikkaan, elektroniikkaan ja mekaniikkaan liittyvät aiheet, kuten mittaustekniikka, audiotekniikka ja langattomat anturit.
Syvällisestä paneutumisesta asiakkaan patenttiasioihin kertoo, että monet Jarin asiakassuhteista ovat jatkuneet läpi koko työuran.
”Yksi ensimmäisistä patenttihakemuksista koski Vaisalan mittauselektroniikkaa. Yhteistyö Vaisalan kanssa on jatkunut näihin päiviin saakka.”
Kuvan Jarista otti Mikko Säteri
Jarin mielestä patenttiasiamiehen perustyö ei ole vuosikymmenien aikana muuttunut suuresti. Suurin yksittäinen muutos oli Suomen liittyminen eurooppalaiseen patenttijärjestelmään vuonna 1995.
”Se muutti merkittävästi työnkuvaa, sillä jatkossa piti hallita myös eurooppalainen patenttilainsäädäntö.”
Uutena asiana tulivat myös suulliset käsittelyt Euroopan patenttiviraston EPO:n valituslautakunnassa.
”Ne ovat jännittäviä paikkoja, kun mennään esittelemään suullisesti asiaa. Käsittelyn lopputulos on, että takaisin tullaan joko patentin tai sitten hylätyn hakemuksen kanssa.”
Haasteellisimpia ovat olleet isot oikeudenkäynnit, joissa aikataulu on tiukka.
”Ne ovat sekä rankkoja että antoisia, kun teemme porukalla töitä ja käännämme jokaisen kiven. Dokumenttien ja asioiden hallinta on äärimmäisen tärkeää, kun istutaan nokatusten vastapuolen ja tuomareiden kanssa.”
Isoihin muutoksiin Jari laskee myös patenttilainsäädännön jatkuvan monimutkaistumisen kaikkialla maailmassa. On pysyttävä hereillä, jotta pysyy kehityksessä mukana.
Patenttialan kilpailu on Jarin mukaan kiristynyt viime vuosina selvästi. Hänen mielestään paras kilpailuvaltti on kuitenkin edelleen asiantuntemus, laadukas työ ja ennen muuta asiakkaiden tarpeiden tarkka huomioiminen.
Suurin osa Jarin asiakkaista on ollut pieniä ja keskisuuria teollisuusyrityksiä. Niissä patenttiasioiden hoitamisesta ja koordinoinnista keksijöiden kanssa vastaavat usein työntekijät, joilla on paljon muitakin työtehtäviä.
”Kantava ajatukseni on ollut aina, että tehdään homma kiireisille asiakkaille mahdollisimman helpoksi ja sujuvaksi. Teemme kaiken mahdollisen työn. Asiakkaan ei tarvitse muuta kuin päättää, hyväksyykö hän ehdotuksemme vai haluaako hän tietää lisää.”
Eurooppapatenttiasiamies Christoffer Sundman on tehnyt Jarin kanssa töitä 35 vuoden ajan. Jarin keskeisiin vahvuuksiin hän laskee kyvyn hahmottaa oleelliset asiat vähemmän tärkeistä.
”Jari on aloitteellinen ja rakentava. Hän avaa omia ajatuksiaan, mutta ei nipota turhaan pikkuasioista.”
Christoffer toimi Laine IP:n toimitusjohtajana samaan aikaan, kun Jari hoiti hallituksen puheenjohtajan tehtäviä. Kaksikon yhteistyö yrityksen johdossa perustui molemminpuoliseen arvostukseen ja kunnioitukseen.
”Jari luotsasi yritystä vakaalla kädellä vaikeistakin paikoista. Hänellä on ollut merkittävä rooli yrityksen kannattavuuden varmistamisessa ja nykyisessä menestyksessä.”
Patenttiassistentti Kati Himanto luonnehtii Jaria yhdeksi Laine IP:n hyväntuulisimmista ja pidetyimmistä työntekijöistä.
”Olen toiminut pitkään Jarin työparina, enkä ole koskaan nähnyt häntä huonolla tuulella. Vaikeinakin aikoina hän on löytänyt asioista enemmän positiivista kuin negatiivista.”
Kuva: Jari Lipsanen
Jarin tulevista eläkepäivistä iso osa tulee vierähtämään vapaa-ajan asunnolla Pohjois-Karjalassa Kiteellä, jossa hän on perinyt vanhemmiltaan lammen rannalla sijaitsevan omakotitalon.
”Siellä on paljon keskeneräisiä arkeen liittyviä projekteja. Tarkoitus on myös opiskella italiaa ja lukea entistä enemmän. Lisäksi ulkoilu ja polttopuiden tekeminen kuuluvat keskeisiin harrastuksiin.”
Tallissa lumien sulamista odottaa myös KTM:n 650-kuutioinen moottoripyörä, jolla Jari ajelee kesäisin pikkuteitä pitkin.
”Endurotyyppisellä pyörällä on hyvä ajella sorateitä. Vauhdin hurmasta pääsee hyvin nauttimaan, vaikka ei aja viittä kymppiä kovempaa.”
Teksti: Matti Remes
Jaetun patenttihakemuksen asiasisältö on esitetty jo aiemmin virastoon toimitetussa kantahakemuksessa, josta hakemus on jaettu. Tyypillisesti tällaisen jaetun hakemuksen selitys ja piirustukset ovat täysin tai hyvin samanlaiset kuin kantahakemuksessa. Suojan laajuuden määrittävien jaetun hakemuksen vaatimusten on kuitenkin oltava erilaiset kuin kantahakemuksen vaatimukset. Jaettuun hakemukseen ei voi lisätä uutta asiasisältöä (uutta tietoa), eli jaettu hakemus voi perustua vain siihen, mitä on esitetty kantahakemuksessa.
Toisin sanoen tekemällä jaettu hakemus on potentiaalisesti mahdollista saada patenttisuoja niille suoritusmuodoille, joita ei ole esitetty vaatimuksissa, mutta jotka ovat mukana kantahakemuksessa. Jaettu hakemus on itsenäinen patenttihakemus tekemisensä jälkeen, ts. sen hakemisprosessi ei ole riippuvainen kantahakemuksesta. Sen suoja-aika päättyy viimeistään samaan aikaan kuin kantahakemuksen suoja-aika.
Viimeinen mahdollinen hetki jaetun hakemuksen tekemiselle vaihtelee maittain/alueittain. Esimerkiksi Euroopan patenttivirastossa jaetun hakemuksen tekeminen on mahdollista vain niin kauan kuin kantahakemus on vireillä, ts. ennen kantahakemuksen myöntämistä patentiksi. Joissakin maissa jaettu hakemus on tehtävä jo ennen ensimmäiseen välipäätökseen vastaamista, kun taas toisissa maissa voi jopa olla mahdollista tehdä jaettu hakemus pian myöntämisen jälkeen.
Tämä riippuu maasta ja siitä, milloin jaettu hakemus on viimeistään tehtävä. Ihanteellisessa tilanteessa asiaa harkitaan lyhyesti aina, kun patenttivaatimuksia muokataan, eli tällöin harkitaan, ollaanko poistamassa asiasisältöä, jonka suojaamista olisi vielä mahdollista yrittää jaetun hakemuksen kautta. Vastaavasti, mikäli hakemus on tarkoituksella laadittu niin, että siinä on asiasisältöä, joka ei ole patenttivaatimuksissa, tämä on hyvä pitää mielessä hakemuksen käsittelyn aikana.
Jaetun hakemuksen tekeminen on mahdollista käytännössä liki kaikissa maissa ja alueilla.
Tekemällä jaettu hakemus voidaan saada mm. seuraavia etuja:
Jaetun hakemuksen tekemisen ja käsittelyn kulut vastaavat kantahakemuksen kuluja. Joissakin järjestelmissä, kuten Euroopan patenttivirastossa, tulee kuitenkin jaettua hakemusta tehtäessä maksaa myös kaikki vuosimaksut, jotka ovat jo erääntyneet kantahakemukselle.
Jaetun hakemuksen tekeminen on erityisen tärkeää silloin, kun kyseessä on teknologia, joka on tulevaisuudessa yrityksen ydinaluetta.
Jaetun hakemuksen tekeminen on erityisen tärkeää yrityksen tulevaisuuden ydinmarkkina-alueilla. Jaetun hakemuksen tarve riippuu myös odotettavissa olevasta suojapiiristä kyseisessä maassa tai alueella.
Mikäli aiheesta heräsi kysymyksiä, voit aina olla yhteydessä asiantuntijoihimme.
”Intohimo tavaramerkkilakiin ja brändeihin ohjaa Laine IP:tä. Asiakasyritystensä luotettuna kumppanina se on aidosti kehittänyt tarjontaansa kattamaan palvelut, jotka ruokkivat yrityksen kasvua ja vahvistavat olemassa olevia puitteita. Edelläkävijänä Tom-Erik Hagelberg erottuu energiallaan, innostuksellaan ja asiallisuudellaan. Hagelberg tunnetaan parhaiten hienosäädetyistä strategioistaan ja väitekyvystään riippumatta siitä, edustaako hän asiakasta riita- vai hakemusasioissa.
Tom-Erik Hagelberg
WTR1000 on ainoa riippumaton arvovaltainen julkaisu, jossa nimetään maailman johtavat tavaramerkkiasiantuntijat ja -asiamiestoimistot yli 80 hallintoalueella ympäri maailman. Kaikki Suomen WTR1000 tulokset löytyvät täältä.
WTR 1000:n lehdistötiedote (in English) löytyy täältä.
Minna Aalto-Setälä toimii Keskuskauppakamarin lakiyksikössä sähköisen kaupan ja immateriaalioikeuksien asiantuntijana. Seurattavaa riittää, sillä sekä EU- että kansallisella tasolla on vireillä merkittäviä IPR-asioihin vaikuttavia hankkeita.
Työ- ja elinkeinoministeriö on käynnistänyt työn aineettomien oikeuksien strategian laatimiseksi hallitusohjelman mukaisesti.
Vieläkin merkittävämpänä asiana Aalto-Setälä pitää EU:n yhtenäispatenttijärjestelmää, joka vuosikymmeniä kestäneen soutamisen ja huopaamisen jälkeen on vihdoin lähellä toteutumista.
”Yhtenäispatentti on nostettu yhdeksi kärkihankkeeksi Euroopan komission aineetonta omaisuutta koskevan tiedonannon toimintasuunnitelmassa, joka julkistettiin marraskuussa”, Aalto-Setälä toteaa.
Komission tavoitteena on, että yhtenäispatentti tulisi voimaan jo tämän vuoden aikana.
Aalto-Setälän mukaan nähtäväksi jää, toteutuuko komission hahmottama aikataulu.
”Poliittista tahtoa pitkään vireillä olleen hankkeen viemisestä päätökseen näyttäisi nyt kuitenkin olevan. Kyse on ennen muuta siitä, että Euroopan kilpailukyky suhteessa Kiinaan ja Yhdysvaltoihin halutaan turvata.”
”Kiina patentoi tällä hetkellä eniten maailmassa. Myös Yhdysvalloissa patenttiviranomainen toimii todella tehokkaasti, ja siellä patenttisuojaa voidaan hyödyntää kattavasti koko talousalueella”, Aalto-Setälä sanoo.
EU:n uusi patenttijärjestelmä sisältäisi yhtenäispatentin (Unitary Patent) ohella myös yhdistetyn patenttituomioistuimen (Unified Patent Court, UPC). Järjestelmä tulisi voimaan kaikissa niissä EU-maissa, jotka ratifioivat uutta tuomioistuinta koskevan sopimuksen ja tämän seurauksena soveltavat yhtenäispatenttia koskevia EU-asetuksia.
”Tällä hetkellä 15 EU-maata on ratifioinut sopimuksen Suomi mukaan lukien. Isoista maista ratifiointiprosessi on kesken vielä Saksalla.”
Brexitin myötä Iso-Britannia ei tule mukaan järjestelmään. Myös Espanja, Kroatia ja todennäköisesti myös Puola jättäytyvät ulkopuolelle.
Aalto-Setälän mukaan monia käytännön asioita on vielä avoinna. Esimerkiksi uuden tuomioistuimen Lontooseen aiotun osan sijoituspaikasta ei ole vielä päätöstä. Avonaisia kysymyksiä ovat myös yhtenäispatenttijärjestelmän voimaantuloon liittyvä väliaikainen soveltaminen ja sen alkamisajankohta.
Uudistus tuo suomalaisyrityksille kolmannen patentoimisvaihtoehdon nykyisen kahden olemassa olevan vaihtoehdon rinnalle. Tällä hetkellä keksintönsä voi suojata joko Patentti- ja rekisterihallituksesta (PRH) haettavalla kansallisella patentilla tai Euroopan patenttivirastolta (EPO) haettavalla perinteisellä eurooppapatentilla.
”Yhtenäispatenttijärjestelmä tarkoittaa sitä, että patentin saisi voimaan kaikissa mukana olevissa EU-maissa yhdellä hakemuksella.”
Yhtenäispatenttia haetaan EPOsta samalla tavalla kuin perinteistä eurooppapatenttiakin. Patentin myöntämisen jälkeen patentinhakija voi valita yhtenäispatenttivaihtoehdon, ja se tulee voimaan suoraan kaikissa järjestelmään liittyneissä maissa.
”Yhtenäispatentista voi muodostua hyvä vaihtoehto, kun yritys miettii kustannuksiltaan edullista ja tehokasta tapaa suojata tuotteensa tai palvelunsa yhdellä kertaa monessa maassa.”
Yhtenäispatentteihin liittyvien riitojen ratkaisu kuuluisi yhdistetylle patenttituomioistuimelle, joka käsittelisi sekä perinteisiä eurooppapatentteja että uusia yhtenäispatentteja koskevia asioita, esimerkiksi kanteita patentin loukkaamisesta tai mitätöinnistä. Perinteisen eurooppapatentin haltijoille tulee mahdollisuus ilmoittaa, ettei oma patentti tule mukaan järjestelmään (ns. opt-out).
Uudella patenttituomioistuimella olisi yksinomainen toimivalta. Se tarkoittaa, että yritysten ei tarvitsisi aloittaa samaa patenttia koskevia päällekkäisiä oikeudenkäyntejä useissa eri jäsenvaltioissa. Yksi prosessi riittäisi.
”Toisaalta tämä voi olla myös riskitekijä. Jos yritys häviää patenttiriidan yhdistetyssä patenttituomioistuimessa, vaikutus ulottuu kaikkiin maihin, joissa kyseinen yhtenäis- tai eurooppapatentti on voimassa. Jos yritys tietää patenttinsa olevan heikko, voi olla järkevää hajauttaa riskiä ja hakea suojaa kansallisella tasolla. Silloin mahdolliset oikeudenkäynnit käydään erikseen kussakin maassa. Samoin tuomiot kattavat vain kyseiseen maan.”
Aalto-Setälän mukaan toteutuessaan yhtenäispatenttijärjestelmä lisäisi Suomessa voimassa olevien patenttien määrää. Tämä tarkoittaisi, että kotimarkkinoilla toimivien yritysten toimintavapaus rajoittuisi.
”Yritysten olisi oltava silloin entistä tarkempana, ettei oma tuote tai palvelu loukkaisi muiden patentteja. Riski joutua patenttioikeudenkäynnin kohteeksi kasvaisi.”
Aalto-Setälä kantaa myös huolta PRH:n toimintaedellytysten ja riittävän rahoituksen säilymisestä.
”Meillä on nyt hyvin toimiva kansallinen viranomainen, jolta patentin hakijat saavat hyvää apua ja neuvontaa. Toiminta rahoitetaan tällä hetkellä sen omasta toiminnasta, kuten patentti- ja tavaramerkkihakemuksista, saaduilla maksuilla.”
”Etenkin pk-yritykset tarvitsevat jatkossakin kansallisen palvelevan viranomaisen. Siksi PRH:n resurssit on turvattava, sillä toteutuessaan yhtenäispatenttijärjestelmä muuttaa rahanjakomekanismeja.”
Teksti: Matti Remes
Asiakkaamme Woodio on saanut Euroopan innovaationeuvostolta (EIC) 7,5 miljoonan euron kiihdytysrahoituksen. Tämä rahoitus antaa yritykselle mahdollisuuden rakentaa uusi tehdas, panostaa vientiin ja vastata kasvavaan kysyntään. Kiihdytysrahoitusta haki reilut 4000 yritystä, mutta alle 1% sai rahoituksen. Suomalaishakijoista Woodio oli ainut rahoituksen saaja.
Kuva: Woodio
Woodio valmistaa puukomposiittimateriaalia, josta se tuottaa kylpyhuonekalusteita. Perinteiseen posliiniin verrattuna Woodion puukomposiitti on huomattavasti ekologisempi. Sen hiilijalanjälki on jopa 99% pienempi kuin posliinin. Koko elinkaarensa aikana Woodion puupohjainen materiaali toimii itse asiassa hiilinieluna. Tämä materiaali on myös maailman ensimmäinen 100% vesitiivis puupohjainen komposiittimateriaali. Ekologisuuden lisäksi Woodion tuotteilla on suuri kaupallinen potentiaali. Tuotteet ovat houkuttelevia ja helposti muokattavia, mutta silti kohtuuhintaisia.
Saammekin olla ylpeitä, että olemme Woodion matkassa mukana kohti suuria kansainvälisiä markkinoita varmistamalla heidän tuotteilleen parhaan mahdollisen IPR-suojan.
EIC Accelerator on Euroopan innovaationeuvoston rahoitus, joka tukee EU:n alueen suuria ja keskikokoisia yrityksiä. Rahoituksen tarkoituksena on auttaa näitä yrityksiä kehittämään ja tuomaan markkinoille uusia tuotteita, palveluita tai liiketoimintamalleja.
Aiheesta lisää Woodion kotisivuilla
Osallistuin 22.1.2021 järjestettyyn Ideariiheen, jossa pohdittiin sisältöä ja aiheita IPR University Centerin tuleviin tapahtumiin. Ideariihen aluksi instituutin johdossa marraskuun alussa 2020 aloittaneet johtajat Tuomas Mylly (Professori, Turun yliopisto) ja Juha Vesala (Tutkijatohtori, Helsingin yliopisto / Lapin yliopisto) esittelivät itsensä. Tarkoitus on, että he johtavat instituuttia yhteisjohtajina viiden vuoden toimikauden ajan (2020-2025).
Ideariihessä keskusteltiin myös Helsinki IP Summitin järjestämisestä marraskuussa 2021 (10. – 11.11.2021). Helsinki IP Summit on globaali IPR-tapahtuma, joka on suunnattu suunnattu IP-alan ammattilaisille, yritysjohtajille, startup-yrityksille sekä laki- ja liiketalouden opiskelijoille, että tutkijoille. Kyseessä on kansainvälinen seminaari, jonka tarkoituksena on saada näkyvyyttä suomalaiselle IPR-osaamiselle, mutta myös luoda verkostoja.
Ideariihessä keskustelua herätti erityisesti tulevan Helsinki IP Summitin toteutustapa. Jos koronapandemia vaikuttaa tapahtumien järjestämiseen vielä ensi syksynä, niin paikan päällä pidettyjen esitysten lisäksi voisi olla hyvä järjestää ainakin osa luennoista etäyhteydellä. Etäyhteydellä järjestetyt luennot mahdollistaisivat osallistumisen ja luennoinnin myös ulkomailta, vaikka korona rajoittaisi vielä matkustamista. Tämän lisäksi keskusteltiin myös mahdollisuudesta esitysten tallentamiseen, jos luennot ja puheenvuorot menevät päällekkäin.
Alustavasti Helsinki IP Summitiin on ehdotettu aiheita esimerkiksi liittyen kasvuyrityksiin ja yritysten IPR-menestystarinoihin, keksintöjen hyödyntämiseen ja kaupallistamiseen, lisensointiin sekä immateriaalioikeuden koulutukseen. Lisäksi mahdollisia aiheita ovat tekoälyyn, peliteollisuuteen, sosiaaliseen mediaan, 5G-tekonologiaan ja esineiden Internetiin liittyvät IPR-oikeudet. Covid-19 pandemiaan liittyvien IPR-oikeuksien käyttö ja kansallistaminen ovat myös ehdolla ajankohtaisiksi aiheiksi.
Helsinki IP Summitin lisäksi on tarkoitus järjestää online-tilaisuutena Tekijänoikeus Hackathon -tapahtuma, jossa työryhmät pohtivat esimerkiksi seuraavia aiheita tekijänoikeuden näkökulmasta, alustatalous, DSM, metadata, tekoäly, tekijänoikeusjärjestöjen rooli tulevaisuudessa, sopimuslisenssijärjestelmän laajempi käyttö ja tekijänoikeuteen liittyvät vastuuasiat ja Blockchainin käyttö palkkioiden maksun automatisoinnissa.
Tekijänoikeus Hackathon -tapahtuma
Lisää tietoa IPR University Centerin järjestämistä tapahtumista ja koulutuksista löydät täältä.
Neljättä kertaa järjestettävässä Uusi puu -kilpailussa etsitään puupohjaisia ratkaisuja globaaleihin haasteisiin. 23 osallistujan joukosta tuomaristo valitsi kuusi finalistia mm. seuraavien arviointikriteerien pohjalta; innovatiivisuus, markkinamahdollisuudet, kyky vastata megatrendeihin tai Covid-19 -haasteeseen ja yhteiskunnallinen merkittävyys. Kilpailun voittaja julkistetaan PulPaper –verkkotapahtumassa 29.4.2021.
Lämpimät onnittelumme ja menestystä finaaliin!
Lisätietoa kilpailusta ja finalistien valinnasta
Laine IP Oy
Muut yhteystiedot
Puh: (09) 6859 560
Fax: (09) 6859 5610
Sähköposti: posti@laineip.fi
Henkilöstön yhteystiedot
Postiosoite
Laine IP Oy
PL 339
00181 Helsinki
Tilaa uutiskirjeemme
Seuraa meitä
Laskutustiedot
Y-tunnus: 0590525-5
ALV-numero: FI05905255
Operaattori: Nordea
Välittäjän tunnus: NDEAFIHH
Verkkolaskuosoite: FI6221531800060138
Ota yhteyttä
Haku