-
Palvelumme
-
Elias Tillandz -palkinto jaetaan vuosittain parhaalle BioCity Turun tutkijoiden tutkimusartikkelille, ja tänä vuonna palkinnon jakoi kaksi tutkimusartikkelia. Ennen Laine IP:n kemian tiimiin liittymistä Jasmin teki tutkimusta Johanna Ivaskan johtamassa tutkimusryhmässä.
Palkinnon voittaneessa tutkimuksessa osoitetaan, kuinka SHANK3 proteiinin poistaminen aiheuttaa kasvua ja jakaantumista säätelevän solujen välisen viestinnän yliannostuksen, johtaen KRAS mutatoituneiden syöpäsolujen kuolemaan. KRAS-mutaatiot aiheuttavat yli 20 % kaikista syöpätyypeistä ja ovat tunnetusti vaikeasti hoidettavia syöpiä. Tutkimus hyödyntää mm. nanovasta-aineita, joita voidaan käyttää lääkkeinä.
Heräsikö kysyttävää? Laine IP:n kemian tiimin asiantuntijat auttavat sinua mielellään mm. lääkkeisiin, terapeuttisiin ja diagnostisiin liittyvissä IPR-asioissa.
Tutustu Jasminin artikkeliin täältä
Lue lisää Elias Tillandz -palkinnosta täältä
EPOn laajennetulle valituslautakunnalle on esitetty uusi kysymys liittyen selitysosan muokkaamiseen vastaamaan muokattuja patenttivaatimuksia. Tämä olikin täysin odotettavissa päätöksen G1/24 jälkimaininkina (ks. uutisemme päätöksestä G1/24 täältä), sillä sen mukaan selitysosaa tulee aina käyttää patenttivaatimusten tulkintaan.
Vetoomuksen perustana olevassa päätöksessä T697/22 selitysosan muokkaus tuli esille tilanteessa, jossa väitejaosto oli hyväksynyt uuden, suullisen käsittelyn aikana esitetyn vaihtoehtoisen vaatimusasetelman käsittelyyn. Vaatimusasetelman hyväksyminen käsittelyyn oli myös valituslautakunnan mielestä oikea päätös, joten kyseinen vaatimusasetelma oli mukana myös valituskäsittelyssä.
Patentinhaltija oli väitekäsittelyssä toimittanut myös muokatun selitysosan, joka väitteentekijän mukaan oli kuitenkin ristiriidassa muokattujen vaatimusten kanssa, eli EPC:n artiklan 84 vastainen. Artiklan 84 sanoo mm. että vaatimuksilla tulee olla tuki selitysosassa. Esillä olevassa tapauksessa vaatimusta 1 oli rajoitettu tietyn piirteen osalta, tehden siitä pakollisen piirteen, mutta muokatussa selitysosassa kyseinen piirre oli esitetty edelleen valinnaisena. Valituslautakunta oli asiasta samaa mieltä väitteentekijän kanssa, eli vaatimusten ja selitysosan välillä oli ristiriita.
Valituslautakunnan mukaan, mikäli tällainen ristiriita muokattujen vaatimusten ja selitysosan välillä on EPC:n artiklan 84 vastainen, on johtopäätös se, että kyseinen muokattu vaatimusasetelma ja muokattu selitysosa eivät ole hyväksyttävissä. Päinvastaisessa tapauksessa ne ovat hyväksyttävissä.
Tämän jälkeen valituslautakunta tutki aiempia valituslautakuntien päätöksiä asiassa, ja totesi, että ne jakautuvat kahteen ryhmään. Päätöksissä oli mukana myös hakemuskäsittelyjen aikaiset valitukset. Enemmistö päätöksistä oli sen kannalla, että selitysosa tulee muokata vastaamaan muokattuja vaatimuksia. Näiden päätösten perusteissa esiintyi kuitenkin viisi eri linjaa siitä, mihin EPC:n artiklaan tai sovellutussääntöön kyseinen vaatimus perustuu. Vähemmistö päätöksistä, joiden mukaan selitysosaa ei tarvitse muokata, olivat kaikki tuoreita, ja kohdistuivat hakemuskäsittelyn aikaisiin valituksiin. Perusteet vetoomukselle ovat siis olemassa johtuen valituslautakuntien epäyhtenäisestä linjasta.
Vetoomuksessa pyydetään selvennystä seuraaviin kysymyksiin.
Myönteisellä päätöksellä olisi merkittävä vaikutus käsittelyihin. Mikäli päätös on myönteinen, ja EPO tulkitsee asiaa tiukasti, tulee patentinhaltijan varmistaa, että aina muokattuja vaatimusasetelmia tehtäessä toimitetaan virastoon myös vastaavasti muokattu selitysosa. Vastaavasti hakemuskäsittelyissä hakijan tulisi aina viimeistään myöntövaiheessa varmistaa, että selitysosa vastaa vaatimuksia, mikäli niitä on muokattu hakemuskäsittelyn aikana.
Muussa tapauksessa valituslautakunta saattaa katsoa, että muokatun selitysosan puute on sellainen asia, jota ei voi enää korjata valituskäsittelyssä, ellei sitä tee heti ensimmäisen kirjelmän (valitus tai valitusvastine) toimittamisen yhteydessä. Tiukasti valituslautakuntien käsittelyohjeita noudattavat valituslautakunnat saattavat jopa katsoa, että mikäli muokattu vaatimusasetelma on ollut vireillä jo väitekäsittelyssä, on sitä vastaavan muokatun selitysosan toimittaminen vasta valituskäsittelyssä liian myöhäistä eikä siis sallittua.
Näin kävi myös esillä olevassa tapauksessa. Ennen valituksen suullista käsittelyä patentinhaltija oli nimittäin ollut sitä mieltä, ettei selitysosaa ollut tarpeen muokata edelleen vastaamaan kyseistä vaatimusasetelmaa, vaikka selitysosa ja vaatimukset olivatkin osin ristiriidassa keskenään. Suullisen käsittelyn aikana patentinhaltija esitti kuitenkin uuden, muokatun selitysosan, joka vastasi vaatimusasetelmaa.
Väitteentekijän mielestä tätä muokattua selitysosaa ei tullut hyväksyä käsittelyyn liian myöhään toimitettuna. Lisäksi väitteentekijän mukaan muokattu selitysosa muutti patentinhaltijan valitusta, eikä sitä senkään takia tullut hyväksyä käsittelyyn. Valituslautakunta samaa mieltä eikä näin ollen hyväksynyt muokattua selitysosaa käsittelyyn.
Mikäli päätös on myönteinen, on mahdollista, että sitä noudatetaan myös takautuvasti, ainakin valituslautakunnissa. Vetoomus kannattanee siis ottaa huomioon jo meneillään olevissa väitekäsittelyissä.
Toisaalta yhdistyneen patenttituomioistuimen (UPC) paikallinen jaosto on huhtikuussa 2025 käsitellyt tapausta, jossa UPC:n mukaan hakemuskäsittelyn aikana rajoitetut patenttivaatimukset ja selitysosa olivat ristiriidassa keskenään. UPC:n mukaan tällainen ei ollut sallittua, eikä patentinhaltija saanut vedota selitysosaan ja näin yrittää laajentaa vaatimusten suojapiiriä. Patentti kuitenkin pysyi voimassa myönnetyssä muodossaan vaatimusten ja selitysosan välisestä ristiriidasta huolimatta, eli tällainen kielletty asia ei siis mitätöinyt patenttia. Mikäli tämä tulee olemaan UPC:n linja, on patentinhaltijan kannalta huojentavaa, että vaikka linja EPOssa muuttuisi niin, että selitysosa tulee muokata vastaamaan muokattuja vaatimuksia, niin tämä ei vaikuttaisi ainakaan takautuvasti patentin pätevyyteen, ainakaan UPC:ssa.
Mielestäni päätös, jonka mukaan selitysosaa ei tarvitse muokata vastaamaan muokattuja vaatimuksia olisi ristiriidassa tuoreen päätöksen G1/24 kanssa.
Henkilökohtaisesti toivon, että laajennetun valituslautakunnan päätös on, että selitysosa tulee muokata vastaamaan muutettuja vaatimuksia. Muokkaustarpeesta voidaan toki olla montaa mieltä, mutta tilanne loukkausoikeudenkäynneissä olisi selkeämpi, mikäli patentinhaltija ei voisi selitysosaan vedoten edes yrittää laajentaa patenttivaatimusten suojapiiriä siitä, mihin niitä on aiemmin supistettu. Muutettuja vaatimuksia vastaamaan muokattu selitysosa parantaisi siis myös kolmansien osapuolien oikeusturvaa.
Todennäköisesti vuoden sisällä tiedämme, mikä on EPOn laajennetun valituslautakunnan kanta asiaan.
Linkit:
G1/25: https://www.epo.org/en/case-law-appeals/communications/referral-enlarged-board-appeal
G1/24: https://www.epo.org/en/boards-of-appeal/decisions/g240001ex1
T697/22: https://www.epo.org/en/boards-of-appeal/decisions/t220697ex1
Noin vuosi sitten kerroimme Euroopan patenttiviraston laajennetulle valituslautakunnalle tehdystä vetoomuksesta G1/24, liittyen selitysosan käyttämiseen vaatimusten tulkinnassa. Nyt asiasta on annettu päätös, jonka mukaan selitysosaa tulee aina käyttää vaatimusten tulkintaan. Tästä syystä laajennettu valituslautakunta ei vastannut kolmanteen esitettyyn kysymykseen (onko mahdollista jättää huomioimatta selitysosassa oleva vaatimuksessa käytetyn termin määritelmä?).
Euroopan patenttivirasto on perinteisesti ollut sitä mieltä, että Euroopan patenttisopimuksen artikla 69(1) ja artiklan 69 soveltamisprotokolla, joiden mukaan EP-hakemuksen tai EP-patentin patenttivaatimukset määrittävät suojapiirin, mutta selitysosaa ja kuvia voidaan käyttää vaatimusten tulkinnassa, koskee ainoastaan tuomioistuimia, ei EPOa itseään.
Tämä linjaus on kuitenkin vuosien saatossa osin muuttunut, ja mielipiteet sekä valituslautakuntien päätökset asiassa jakautuneet EPOn sisällä. Tästä syystä asiasta tehtiin vetoomus EPOn laajennetulle valituslautakunnalle. Vetoomuksen perustana olevassa päätöksessä oli kyse itsenäisen patenttivaatimuksen termistä, joka yleisesti alalla ymmärrettynä olisi tehnyt vaatimuksen uudeksi, mutta selitysosassa esitetyn määritelmän perusteella aiemmin tunnetuksi.
Lisäksi UPC:n valitustuomioistuin antoi maaliskuussa 2024 päätöksen UPC_CoA_335/2023, jonka mukaan selitysosaa ja kuvia tulee aina käyttää vaatimuksen tulkintaan, sen sijaan että niitä käytettäisiin vain epäselvyyksien ratkaisemiseen.
Laajennetun valituslautakunnan päätös on yksiselitteisesti se, että vaikka patenttivaatimukset ovatkin patentoitavuuden arvioinnin alkulähde sekä perusta, tulee selitysosaa ja kuvia aina käyttää vaatimusten tulkintaan. Niitä ei siis käytetä vain silloin, kun alan ammattilainen ei ymmärrä vaatimusta yksinään, tai kun vaatimus on epäselvä.
Vetoomuksessa pyydettiin myös päätöstä siitä, mihin EPC:n artiklaan päätös perustuu. Vetoomuksessa esitettiin vaihtoehtoina Artikla 69 ja sen soveltamisprotokolla tai vaihtoehtoisesti Artikla 84. Laajennetun valituslautakunnan mukaan kumpikaan näistä vaihtoehdoista ei ole täysin tyydyttävä peruste päätöksen mukaiselle johtopäätökselle. Ensimmäinen vaihtoehto on selkeästi tarkoitettu loukkauskäsittelyihin, taas jälkimmäinen hakijalle ohjeeksi siitä, miten hakemus tulee kirjoittaa.
Laajennetun valituslautakunnan mukaan EPC:ssä ei siis ole selkeää perustetta sille, miten vaatimuksia tulee tulkita patentoitavuutta arvioitaessa.
Laajennettu valituslautakunta toteaa, että kuten valituslautakunta on vetoomuksessaan tiivistänyt, valituslautakunnat ovat yksimielisiä siitä, että vaatimukset muodostavat patentoitavuuden arvioinnin alkulähteen sekä perustan. Toisaalta kuitenkin valituslautakuntien päätöksissä on kahta linjaa sen suhteen, tuleeko selitysosaa ja kuvia käyttää aina vaatimusten tulkintaan, vai ainoastaan silloin, kun jokin on epäselvää.
Laajennetun valituslautakunnan mukaan tämä jälkimmäinen tulkinta, eli että selitysosaa ja kuvia käytetään vaatimusten tulkintaan vain silloin, kun jokin on epäselvää, on kuitenkin Artiklan 69 sanamuotojen ja näin ollen sen perusteiden vastainen. Lisäksi se on tuomioistuinten päätösten vastainen.
Tästä laajennettu valituslautakunta päätyy loppuratkaisuun, ettei ole EPOn intressien mukaista käsitellä tätä asiaa eri tavoin kuin miten sitä käsitellään niissä tuomioistuimissa, jotka käsittelevät EPOn myöntämiä patentteja.
Laine IP on saanut jälleen tunnustusta asiantuntijatyöstä, kun lakimiehemme Tom-Erik Hagelberg on saanut MIP STAR -maininnan tavaramerkkityöstä.
Kaikkiaan yhdeksän Laine IP:n asiantuntijaa on saanut MIP STAR -maininnan. Muita tähtiä saaneita ovat Tatu Ahlskog ja Kathy Wasström patenttityöstä, sekä Tom-Erik Hagelberg, Reijo Kokko, Jemina Koskela sekä Joose Kilpimaa tavaramerkkityöstä.
Tämän lisäksi Tiia-Riikka Kittilä, Liisa Sarnes Salokoski ja Joni Vehmas ovat saaneet ”Rising Star” -tunnustuksen.
Olemme erityisen ylpeitä siitä, että Kathy Wasström on MIP STAR -maininnan lisäksi valittu ”Top 250 Women in IP” listalle.
Firmatasolla olemme korkeimmalla ”Tier 1” -tasolla sekä patentti- että tavaramerkkikategorioissa. Siirry rankingiin tästä.
Nyt saaduilla tunnustuksilla on meille erittäin suuri merkitys, sillä ne perustuvat asiakkaiden ja kollegoiden antamiin arvioihin. Jo neljäsosa asiantuntijoistamme on mukana MIP STAR -rankingissa, ja firmatasolla olemme säilyttäneet korkeimman tason.
Suuri kiitos tästä kaikesta kuuluu asiakkaillemme ja kollegoillemme eri puolella maailmaa, jotka ovat ottaneet osaa tutkimukseen kommentoimalla työtämme. Menestys MIP:n tutkimuksessa motivoi meitä edelleen parempaan, ja pyrimme omalla panoksellamme tukemaan asiakkaitamme heidän menestyksensä eteen.
Kesäkuun 5. vietettävän Maailman ympäristöpäivän hengessä haluamme nostaa esiin sitoutumisemme vastuulliseen arkeen ja kestävään kehitykseen. Toimistollamme ympäristövastuu näkyy jokapäiväisissä valinnoissamme:
Olemme ylpeistä siitä, että meille on jo vuosien ajan myönnetty Green Office – sertifikaatti tunnustuksena pitkäjänteisestä ympäristötyöstä. Perustamme ympäristöarvomme luonnon kunnioittamiseen, jatkuvaan parantamiseen ja yhteiseen vastuuseen ilmaston hyvinvoinnista.
Uskomme vahvasti, että pienillä teoilla voimme saavuttaa suuria vaikutuksia – myös arjen keskellä!
Hyvää kesää!
Green Office -tiimi
Lue lisää Laine IP:n ympäristöperiaatteista.
IAM Patent 1000 -opas on nyt julkaistu vuoden 2025 osalta. Opas sisältää suosituksia patenttialan lakipalveluita tarjoavista yrityksistä sekä maailmanlaajuisen listauksen merkittävistä patenttialan ammattilaisista.
Meillä on jälleen ilo ilmoittaa, että Laine IP on säilyttänyt Silver-rankingin ja saanut erinomaiset arvostelut Patent Prosecution -kategoriassa: ”Laine IP on yksi Suomen parhaista patenttitoimistoista, joka on erikoistunut huippuluokan patentointiprosessiin.” ”Suora, ripeä ja tehokas”, Laine on suosittu valinta sekä suomalaisten startup-yritysten että suurten monialayritysten keskuudessa.”
Useat asiantuntijamme saivat tunnustusta oppaassa. Elektroniikan ja ICT:n puolella suositelluiksi asiamiehiksi nimettiin toimitusjohtaja, eurooppapatenttiasiamies Jouni Smolander, eurooppapatenttiasiamies Jarkko Tiilikainen ja eurooppapatenttiasiamies, US patent agent Toimi Teelahti.
Kemian tiimissämme suositelluiksi asiamiehiksi nimettiin eurooppapatenttiasiamiehet Kaisa Suominen, Hanna Laurén ja Kathy Wasström sekä US-patenttiasiamies Mark Scott.
Linkki Laine IP:n sivulle vuoden 2025 IAM 1000 -oppaassa löytyy täältä.
Arvostamme vilpittömästi asiakkaidemme jatkuvaa luottamusta toimistoamme kohtaan ja heidän palautettaan IAM:n valintaprosessissa.
13.5.2025 alkaen Yhdysvaltain patentti- ja tavaramerkkivirasto (USPTO) lyhentää aikaa, joka kuluu patentin myöntämisilmoituksen postittamisen ja patentin myöntämispäivän välillä noin kahteen viikkoon.
Tyypillisesti, kun patenttihakemus hyväksytään, hakijalle lähetetään myöntämisilmoitus (Notice of Allowance), jossa asetetaan kolmen kuukauden määräaika (jota ei voi pidentää) myöntämismaksun maksamiseen, jotta prosessi voi edetä patentin myöntämiseen. Myöntämismaksun maksamisen jälkeen USPTO lähettää myöntämisilmoituksen (Issue Notification), jossa ilmoitetaan tarkka patentin myöntämispäivä (Yhdysvalloissa patentit myönnetään aina tiistaisin).
Tämä myöntämisajan lyhentyminen on mahdollistunut USPTO:n siirtyessä sähköisiin patenttijulkaisuihin (eGrants), jotka otettiin käyttöön huhtikuussa 2023. eGrant on virallinen sähköinen versio myönnetystä yhdysvaltalaisesta patentista ja se on korvannut paperiset versiot virallisena asiakirjana. eGrant on helposti yleisön saatavilla USPTO:n Patent Center -portaalin kautta ja sitä voi ladata rajattomasti.
Vaikka myöntämismaksun maksamisen ja myöntämisilmoituksen lähettämisen välillä sekä myöntämisilmoituksen ja myöntämispäivän välillä on edelleen aikaa, kokonaisaika myöntämismaksun maksamisesta patentin myöntämiseen voi nyt olla aiempaa lyhyempi.
Siksi suosittelemme, että kaikki päätökset jatkohakemusten (divisional, continuation, continuation-in-part) suhteen tehdään viimeistään myöntämismaksun maksamisen yhteydessä, ja että mahdolliset jatkohakemukset jätetään ennen seuraavaa tiistaita maksun jälkeen, jotta varmistetaan hakemusten yhtäaikainen vireilläolo.
Jos teillä on kysyttävää, ottakaa rohkeasti yhteyttä Laine IP:n Yhdysvaltain IP-tiimiin.
Vuosittain järjestettävässä Managing IP Awards -tapahtumassa palkitaan vuoden merkittävimmät IP-saavutukset ja IPR-asiantuntijat. Tapahtuma on alan kattavin ja arvostetuin palkintotilaisuus, joka käsittää useita IPR:n osa-alueita ja yli 50 lainkäyttöaluetta. Taustatietoa kerätään tuhansilta asiamiestoimistoilta, IP-alan ammattilaisilta ja heidän asiakkailtaan haastattelujen ja kyselyiden avulla.
Vuoden 2025 MIP EMEA Awards -voittajat palkittiin gaalassa Lontoossa 10.4.2025 nyt jo 20. kertaa. Meillä on ilo ilmoittaa, että Laine IP on jo toistamiseen voittanut Suomen osalta Trademark Prosecution -kategorian Firm of the Year –palkinnon. Tunnustus korostaa Laine IP:n ensiluokkaista osaamista immateriaalioikeuksien parissa ja omistautumista korkeatasoiseen asiakaspalveluun.
Tämän lisäksi eurooppapatenttiasiamies Kathy Wasström on voittanut ”Practitioner of the Year” -palkinnon. Tunnustus on erinomainen osoitus Kathyn asiantuntevasta ja kovasta työstä IPR-alalla. Kathy kävi Lontoossa pokkaamassa palkinnon, ja hän itse kuvailee tunnelmiaan seuraavasti:
”Olen kiitollinen, kun sain edustaa meidän yritystä tällaisessa huikeassa tilaisuudessa. Tilaisuus oli kaikin puolin mahtava ja tunnelma oli katossa. Parasta oli kuitenkin kaikki vanhat ja uudet tuttavuudet, jotka siellä sai tavata.”
Onnittelemme lämpimästi Kathya ja tavaramerkkitiimiämme, sekä kaikkia muita tapahtumassa palkittuja yrityksiä ja asiantuntijoita. Iso kiitos kuuluu myös kaikille suosituksensa tutkimukseen antaneille tahoille. Nyt saamamme tunnustukset ovat osoitus luottamuksesta asiantuntijoidemme tinkimättömään ja asiantuntevaan työhön jatkuvasti kehittyvällä IPR-alalla. Tästä on hyvä jatkaa!
Lisää alan ajankohtaisista tapahtumista ja kuulumisista saat tilaamalla Laineen uutiskirjeen.
Yhdistetty patenttituomioistuin (Unified Patent Court, UPC) on julkaissut ensimmäisen toimintakertomuksensa. UPC aloitti toimintansa 1.6.2023 ja näin ollen vuosi 2024 oli ensimmäinen täysi kalenterivuosi, jolloin UPC on ollut toiminnassa. UPC-järjestelmän tarkoituksena on yksinkertaistaa eurooppapatenttijärjestelmää siten, että myönnetylle eurooppapatentille voi pyytää yhtenäistä vaikutusta UPC-sopimusjäsenvaltioissa. Vaikutukseltaan yhtenäistä eurooppapatenttia kutsutaan myös yhtenäispatentiksi (Unitary Patent, UP).
UPC:n ensimmäisessä toimintakertomuksessa UPC:n valituslautakunnan presidentti Klaus Grabinski nostaa esiin esimerkiksi seuraavaa (suomennos alkuperäisestä):
Lähes 50 vuotta EPC:n allekirjoittamisen jälkeen UPC mahdollistaa nyt eurooppapatentin täytäntöönpanon valvomisen yli rajojen. Tämä on mahdollista yhteisessä tuomioistuimessa kaikille niille EU:n jäsenvaltioille, jotka ovat ratifioineet sopimuksen yhdistetystä patenttituomioistuimesta (UPC:n jäsenvaltiot). Näin ollen UPC täydentää Euroopan patenttijärjestelmää ja sen toteuttaminen on tuonut monen vuoden ponnistukset onnistuneesti maaliin.
Grabinskin mukaan UPC on ollut kiireinen alusta asti ja 31.12.2024 mennessä 633 kannetta oli nostettu UPC:ssä. Toisaalta lähes 550 000 eurooppapatenttia on suljettu pois UPC:n toimivallan alta (opt-out), joista suurin osa (n. 470 000) kuitenkin ennen kuin UPC aloitti toimintansa.
Tämän lisäksi sopimus yhdistetystä patenttituomioistuimesta astui voimaan Romaniassa 1.9.2024. Myönnetylle eurooppapatentille voi tällä hetkellä siis pyytää yhtenäistä vaikutusta 18. UPC-sopimusjäsenvaltioissa.
Seuraamme tilannetta edelleen aktiivisesti ja raportoimme jatkossakin kehityksestä.
Mikäli tarvitset lisätietoja UPC:hen liittyen, niin Laineen EP-asiamiehesi ja UPC-erityisasiantuntijaryhmämme (upc@laineip.fi) vastaavat mielellään kysymyksiisi.
EU:n mallioikeusasetus koskee EU-mallioikeuksia, kun taas mallioikeusdirektiivi velvoittaa jäsenvaltiot harmonisoimaan kansallisia mallioikeuksia koskevan lainsäädäntönsä. Uudistukset tulevat voimaan portaittain, siten että suurin osa lainmuutoksista astuu voimaan 1.5.2025, poikkeuksena tietyt yksityiskohtaiset säädökset, jotka saatetaan voimaan alemman tason lainsäädännöllä. Nämä tulevat voimaan 1.7.2026.
Uudistus on ollut valmisteilla jo yli kymmenen vuotta, ja sisältää useita muutoksia mallioikeuksien haltijoille ja hakijoille. Uudistus vahvistaa, yksinkertaistaa ja harmonisoi mallioikeuksia koskevaa lainsäädäntöä EU:n alueella.
Laine IP Oy
Muut yhteystiedot
Puh: (09) 6859 560
Fax: (09) 6859 5610
Sähköposti: posti@laineip.fi
Henkilöstön yhteystiedot
Postiosoite
Laine IP Oy
PL 339
00181 Helsinki
Tilaa uutiskirjeemme
Seuraa meitä
Laskutustiedot
Y-tunnus: 0590525-5
ALV-numero: FI05905255
Operaattori: Nordea
Välittäjän tunnus: NDEAFIHH
Verkkolaskuosoite: FI6221531800060138
Ota yhteyttä
Haku