-
Palvelumme
-
Laine IP:llä on ollut US-tiimi Helsingissä jo vuosikymmenen ajan patentti- ja tavaramerkkiasioita varten. US-tiimimme on keskeisessä roolissa, kun haemme laajaa ja kansainvälistä suojaa asiakkaillemme.
Alla oleva tapaus kertoo siitä, millä tavalla US-tiimimme työskentelee asiakkaidemme hyväksi yhteistyössä muiden asiantuntijoidemme kanssa:
Ero perinteiseen toimintatapaan, jossa US-asiamies on toisella mantereella asiakkaan kanssa, käy ilmi seuraavista kaavioista. Ensin esitetään tyypillinen toimintatapa:

Erona edelliseen, Laine IP:n prosessi perustuu osapuolten yhteistyöhön:

Kuten kaaviosta voi todeta, Laineen malli hyödyntää eri osapuolia tarpeen mukaan tehostaen patentinhakuprosessia. Asiakas voi tarvittaessa myös suoraan keskustella US-asiamiehen kanssa, joko kasvokkain tai puhelimitse. Yllä olevien periaatteiden mukaisesti US-tiimillä on ollut kunnia auttaa asiakkaitamme noin 300 myönnetyn US-patentin saavuttamisessa viimeisen viiden vuoden aikana.
Kerromme mielellämme lisää Laine IP:stä ja US-tiimistämme! Meihin saat yhteyden nettisivuiltamme tai sähköpostitse usdesk@laineip.fi
Kuluneen kevään ja kesän jälkeen pysähdyin miettimään, mitä koronaviruspandemia on minulle opettanut ja mikä on muuttunut. Olenko viisastunut poikkeusolojen kokemuksista? Moni asia työelämässä ja sen yhteensovittamisessa muuhun arkeen on tosiaan eri tavalla kuin ennen.
Pandemian alkaessa face-to-face-palaverit ja toimiston kahvitauot loppuivat kuin seinään. Yhteydenpitoa työkavereihin ja asiakkaisiin oli siis ylläpidettävä ja kehitettävä aktiivisesti.
Asiamiestyössä palaverit keksijöiden kanssa antavat yleensä tilaisuuden pallotella asioita monelta kantilta ja oppia tekniikasta laajemmin. Etäpalaverissa samaan lopputulokseen pääseminen edellyttää hyvää valmistelua ja IT-järjestelmien hallitsemista. On opeteltava vetämään videopalavereita useilla erilaisilla alustoilla. Materiaalien on oltava selkeitä. Virtuaalikokouksissa on pyrittävä tapaamaan vaihtelevilla ja riittävän pienillä kokoonpanoilla, jotta osallistujat pystyvät osallistumaan keskusteluun tehokkaasti. Ja pitää muistaa, että vain yli-ihminen jaksaa yli kahden tunnin videopalaveria.
Oma lukunsa ovat patenttivirastojen suulliset käsittelyt, joissa on enenevässä määrin siirrytty videoyhteyksien käyttöön. Euroopan patenttivirastossa jopa väiteasian suullinen käsittely voidaan pitää etäyhteyksien kautta, mikä asettaa asiamiehelle uusia haasteita sekä oman argumentaation esittämisessä että vastapuolen sanomisiin reagoimisessa. Perusteellinen ennakkovalmistautuminen on välttämätöntä, ja neuvottelut asiakkaan kanssa on pidettävä hyvissä ajoin ennen suullista käsittelyä.
Seminaarit ja koulutukset ovat myös muuttuneet virtuaalisiksi, ja webinaarikutsuja virtaa tasaisesti. Innovatiivisuutta kokousjärjestelyissä on nähtävissä nyt syksyä kohti mentäessä: esimerkiksi FICPI:n (joka on teollisoikeuksien alan asiamiesten kansainvälinen järjestö) Open Forum 2020 marraskuussa tulee sisältämään asiapitoisten virtuaaliluentojen lisäksi myös virtuaalista sosiaalista ohjelmaa ja tapahtumia.
Keväällä olosuhteet ja tilanne maailmalla oli – ja on edelleen – jatkuvassa muutoksessa ja sähköpostiin ja muihin medioihin tulviva päivitysten ja tilannekatsausten määrä huima.
Omassa työssäni totesin, että sähköpostin yletöntä käyttöä on syytä rajoittaa, jottei suotta rasita vastaanottajia. On siis aktiivisemmin tartuttava puhelimeen ja sähköpostia kirjoittaessa mietittävä, onko viesti ylipäätään tarpeellinen ja voisiko sitä tiivistää. Pandemia antaakin hyvän tilaisuuden kehittää omaa kirjoitustapaansa. Vastaanottajan kannalta on mieluisaa lukea raporttia, jossa olennainen sisältö on ensimmäisessä eikä viimeisessä kappaleessa tai jopa liitteissä ja jonka mukana tulee selkeä toimenpide-ehdotus, johon voi ottaa kantaa.
Myös olen oppinut, että vallitsevassa tilanteessa viestejä luetaan ja dokumentteja avataan vaihtelevissa olosuhteissa: aina eivät yhteydet työpaikan sisäisiin järjestelmiin ole käytössä, kaikkia tiedostomuotoja ei ehkä pysty avaamaan ja verkko voi olla hidas. Kärsivällisyys ja joustavuus ovat siis kunniassa pandemia-aikana.
Tilapäinen siirtymä sataprosenttiseen etätyöhön sujui varsinaisten työtehtävien osalta helposti, sillä paperikirjeenvaihto on toimistossamme vaihtunut sähköiseen muotoon jo kauan sitten sekä patenttivirastojen että asiakkaiden suuntaan.
Kuitenkin oli epävarmuutta siitä, miten pandemia vaikuttaa patenttiviranomaisten toimintaan ja hakemuskäsittelyjen nopeuteen. Ilahduttavaa oli huomata, että patenttivirastoissa epidemian leviämiseen reagoitiin nopeasti ja mm. määräpäiväkäytäntöihin luotiin joustoja. Hakemuskäsittelyt ovat koko ajan rullanneet virastoissa melko normaalisti eikä isoja backlogeja nähtävästi ole syntynyt. Euroopan patenttivirasto on jopa pitänyt koko ajan mahdollisena pyytää nopeutettua käsittelyä.
Tähänastisessa työelämässäni olen kyllä tehnyt säännöllisesti etätyötä, mutta vasta keväinen useamman kuukauden rupeama paljasti, että etätyökin on välineurheilua. Työtuolilla ja näytön koolla on merkitystä. Eikä sekään riitä, että yhdessä huoneessa olosuhteet ovat ergonomiset, jos videopalaveria varten on siirryttävä toiseen huoneeseen.
Työmatkaan kuluva aika säästyy pandemiaetätyössä samalla tavalla kuin normaalissakin etätyössä, mutta sain huomata, että pandemian aikana aivan muut tekijät vaikuttivat enemmän työn ja vapaa-ajan tasapainoon. Kun kotona oli etäkoululaisia, omat työt oli tehtävä silloin, kun se käytännössä oli mahdollista. Rauhallisinta oli silloin, kun opettaja veti Meet-kokousta luokalle tai kun lapset nukkuivat aamulla/illalla. Ihminen on kuitenkin varsin sopeutuvainen olento – työn tekeminen lyhyissä pätkissä voi olla yhtä tehokasta kuin yhtäjaksoinen toimistopäiväkin. Tarpeetonta paahtamista olisi siis kannattanut välttää heti alkuun.
Kaivattua realismia elämään tuli myös: Vapaa-ajalla pandemian aikana ei tule ollenkaan välttämättä aloitettua niitä pitkään listalla olleita projekteja, jotka olin kuvitellut hoitavani sitten, kun aikaa on. On siis syytä kylmästi hyväksyä, että takapihan nurmikon paikkaaminen ei tule tapahtumaan edes hallituksen suosituksella. Pandemia antaakin mahdollisuuden muokata omaa to do –listaa sekä töissä että kotona realistisempaan suuntaan.
Vaikka pandemian toinen aalto rantautuisikin Suomeen, uskon, että omaksumamme joustavuus ja kyky sopeuttaa omaa työtapaa auttavat meidät aallon yli vähäisin vaurioin.
Business Finlandin Innovaatiosetelin hakemuspalvelu avataan jälleen 1.9.2020.
Innovaatiosetelin arvo on 5000 € + alv. Setelissä on omarahoitusosuus 1000 € + alv. Näin ollen Business Finland maksaa palveluntuottajalle enintään 4000 € + alv. Jatkossa setelin voi käyttää ostopalveluun ainoastaan yhdeltä nimetyltä palveluntuottajalta.
Innovaatioseteli on tarkoitettu pk-yrityksille, joilla on uusi tuote- tai palveluidea ja pyrkimys kansainväliseen kasvuun, mutta konseptin eteenpäin vieminen vaatii ulkopuolista osaamista. Innovaatiosetelillä voikin ostaa esimerkiksi IPR:iin liittyviä tutkimuksia ja selvityksiä. Seteliä voi myös hyödyntää patentointi- ja tavaramerkin rekisteröintipalveluihin.
Olemme koonneet neljä 5000 (+alv) euron arvoista palvelukokonaisuutta, joista voit valita sinulle sopivan ja maksaa innovaatiosetelillä saatuasi myönteisen rahoituspäätöksen Business Finlandilta. Tutustu innovaatiosetelipaketteihimme!
Lisätietoja Innovaatiosetelistä löydät Business Finlandin nettisivuilta.
Iso-Britannia on ilmoittanut eroavansa eurooppalaisesta yhtenäispatenttijärjestelmästä. Eroaminen liittyy siihen, että Brexitin myötä Iso-Britannia haluaa olla itsenäinen EU:n tuomioistuimista ja yhteisön lainsäädännöstä. Yhtenäispatenttijärjestelmässä tämä ei olisi ollut täysin mahdollista, koska yhtenäispatentteja koskevat ratkaisut olisivat olleet voimassa myös Iso-Britanniassa.
Yhtenäispatenttijärjestelmä ei ole vielä käytössä, joten Iso-Britannian eropäätöksellä ei ole välittömiä käytännön vaikutuksia. Iso-Britannian ero aiheuttaa kuitenkin muutoksia yhtenäispatenttijärjestelmän toteutukseen ja vähentää järjestelmän kiinnostavuutta.
Iso-Britannia jatkaa Euroopan patenttisopimuksen jäsenvaltiona, joten tällä päätöksellä ei ole vaikutusta eurooppapatenttihakemuksiin ja perinteisiin eurooppapatentteihin.
Vuodesta 2011 alkaen US-patenttihakemukselle on voinut pyytää nopeutettua käsittelyä lisämaksua vastaan Track One -ohjelman kautta. Heinäkuusta 2020 alkaen on mahdollista nopeuttaa myös valitusvaiheessa olevan patenttihakemuksen käsittelyä upouuden Fast-Track Appeals -kokeilun kautta. Alla esittelemme lyhyesti molemmat mahdollisuudet ja kerromme hieman siitä, millaisissa tilanteissa niitä voisi käyttää.
Track One -ohjelman kautta pyydetty nopeutettu käsittely tarkoittaa, että US-patenttivirasto (USPTO) pyrkii antamaan kaksi teknistä välipäätöstä vuoden sisällä patenttihakemuksen vireille saattamisesta. Käsittely nopeutuu siis merkittävästi, jos huomioidaan että yleensä US-patenttihakemukselle saa ensimmäisen välipäätöksen keskimäärin 14 kuukauden kuluessa siitä, kun hakemus on toimitettu virastoon. Suuri etu Track One -käsittelyssä onkin se, että välipäätös saadaan jo etuoikeusvuoden aikana, eli välipäätöksen tietoa voidaan hyödyntää arvioitaessa, kannattaako patenttihakemusta jatkaa muissa maissa.
Track One -maksu on huomattavan suuri (4000 USD suurille yrityksille). USPTO antaa kuitenkin merkittävin alennuksen pienille toimijoille (alennetut maksut voivat olla 2000 USD tai 1000 USD, riippuen hakijan taloustilanteesta). Track One:a voi käyttää kaikille patenttihakemuksille (tietyin rajoituksin) paitsi uusintakäsittely-patenttihakemuksille (re-issue). Jatkohakemuksille sekä jatkohakemuksille lisätyllä materiaalilla (continuation-in-part) voi siis hakea nopeutettua käsittelyä, kuten myös PCT-jatkohakemuksille (tosin ainoastaan nk. ”bypass continuationin” kautta).
Jos hakija ja tutkijainsinööri ovat erimielisiä patenttihakemuksen patentoitavuudesta, ensimmäinen valitusinstanssi on USPTO:n patenttivalituslautakunta (Patent and Trial Appeal Board). Riippuen tilanteesta, valituskirjelmän tekeminen vaatii joskus US-patenttiasiamieheltä paljonkin työtä, jotta patenttihakemukseen liittyvät ennakkotapaukset ja muut lainkohdat saadaan argumenttien tueksi valituslautakunnalle soveltuvalla tavalla. Yksi valituskynnystä korottava tekijä on ollut valitusten pitkä käsittelyaika, joka on keskimäärin 14 kuukautta. Valituksen tekeminen on voinut siis ”jäädyttää” patenttihakemuksen käsittelyn yli vuodeksi.
USPTO on nyt esitellyt uuden, Fast Track Appeal –ohjelman, jonka kautta valitukselle voi pyytää nopeutettua käsittelyä kohtuullista maksua vastaan (400 USD, ei alennuksia). Nopeutetun käsittelyn myötä valituslautakunta pyrkii tekemään päätöksen asiassa kuuden kuukauden kuluessa. On huomattava, että Track One ja Fast Track Appeal ovat erillisiä ohjelmia, eli Track One -pyyntö ei nopeuta valituksen käsittelyä eikä Fast Track Appeal nopeuta patenttihakemuksen normaalia käsittelyä. Alkuvaiheessa USPTO hyväksyy vain joitakin Fast Track Appeal –pyyntöjä, ja kokeilu jatkuu näillä näkymin 2021 kesään asti. Tyypillisesti USPTO on jatkanut kokeiluja pienillä sääntömuutoksilla, joten nopeutettu valituksen käsittely voi tulevaisuudessa olla arkipäivää.
USPTO:n Fast Track Appeal – sivu
Uusi Fast Track Appeal –ohjelma tarjoaa US- patenttiviraston käytänteiden mukaisesti nopeaa toimintaa maksua vastaan. Siinä missä Track One on patenttihakemuksen alkuvaiheen käsittelyyn tarkoitettu vauhdittaja, niin Fast Track Appeal nopeuttaa patenttihakemuksen käsittelyä sellaisissa tilanteissa, joissa valitus tarvitaan syystä tai toisesta. Fast Track Appealin nopeus sekä kohtuullinen virallinen maksu todennäköisesti lisää niitä tilanteita, joissa valittaminen on paras tapa edetä. Kokonaisuudessaan valitus on aina suhteellisen kallis toimenpide, mihin tämä uusi mahdollisuus ei vaikuta. Jokainen patenttihakemus on yksilöllinen, joten keskustelu patenttiasiamiehen kanssa on varmasti paikallaan, kun ratkaisuja tehdään nopeutetusta käsittelystä USA:ssa.
HUOM: Tämä artikkeli on tarkoitettu vain informatiiviseksi eikä se sisällä oikeudellisia ohjeita tai neuvoja.
Maailmanlaajuiset Managing IP STARS 2020 -listaukset on nyt julkaistu. Laine IP Oy:n patenttiasiamiestyö on tänäkin vuonna arvioitu ylimpään Tier 1 -kategoriaan (Patent Prosecution/ Finland). Tavaramerkkiasiamiestyössä olemme Recommended-toimisto (Trade mark Prosecution/ Finland). Asiantuntijamme ovat mahdollistaneet nämä saavutukset laadukkaalla ja määrätietoisella työllään, ja voimme olla ylpeitä heidän osaamisestaan. Kiitämme sekä asiakkaitamme että yhteistyökumppaneitamme luottamuksesta ja saamastamme palautteesta.
IPR-alan arvostettu Managing IP –julkaisu on jo yli 20 vuoden ajan arvioinut patentti- ja tavaramerkkiasiamiesten työn laatua ja asiakastyytyväisyyttä vuosittaisella tutkimuksellaan. IP STARS -ranking perustuu IP-alalla toimivien ammattilaisten ja asiakkaiden laajoihin, yli 80 maata kattaviin, haastattelu- ja kyselytutkimuksiin. Siitä onkin muodostunut yksi IP-alan arvostetuimmista ja tunnetuimmista mittareista.
Laine IP:n väki toivottaa oikein hyvää juhannusta ja leppoisaa kesää!
Palvelemme sinua normaaliin tapaan koko kesän ajan.
”Vatsaystävällinen Pehmeä” on leipä, jossa on käytetty Fazerin pitkäjänteisen kehitystyön tuloksena syntynyttä, patentoitua entsyymiä. Tämä entsyymi pilkkoo leivontaprosessin aikana vehnän ja rukiin sisältämän fruktaanin vähentäen siten monille vatsavaivoja aiheuttavien yhdisteiden määrää leivässä – vaikuttamatta sen makuun tai rakenteeseen.
Kansainvälisesti tunnettu ja tunnustettu eurooppapatenttien asiantuntija eurooppapatenttiasiamies Kaisa Suominen liittyi joukkoomme 1.6.2020 ja aloittaa asiamiehenä Laine IP:n kemian tiimissä 1.9.2020. Kesä-elokuussa Kaisa on lomalla ja työskentelee mm. kirjaprojektin parissa.
Kaisa on kysytty luennoija Suomessa ja muualla
Euroopassa ja on 1998 alkaneen asiamiesuransa aikana toiminut useissa merkittävissä asiantuntijatehtävissä. Nykyään Kaisa on myös yksi tunnetun Visser’s Annotated European Patent Convention -kommentaarin kirjoittajista.
”Odotan mielenkiinnolla työskentelemistä Laine IP:n tiimissä, jossa onkin useita ennestään tuttuja asiamiehiä. Erityisesti odotan sitä, että voin jälleen keskustella kinkkisistä tapauksista kollegojen kanssa, kahdet aivot kun usein saavat aikaan enemmän kuin kaksien yksinään miettivien aivojen summan.”
– Kaisa Suominen
”Olen iloinen saadessamme Kaisan joukkoomme. Kaisa on hauska ja mukava ihminen ja erittäin kovan luokan asiantuntija. Tiedän tämän kokemuksesta, koska olen pitänyt Kaisan kanssa koulutuksia ja olimme myös yhdessä laatimassa Suomen ensimmäisiä patenttiasiamieskokeita. Odotankin innolla sitä, että pääsemme nyt kaikki työskentelemään Kaisan kanssa.”
– Jarkko Tiilikainen, toimitusjohtaja
Lue lisää ja tutustu Kaisaan tarkemmin tästä.
Euroopan patenttiviraston laajennettu valituslautakunta on 14.5.2020 antamassaan ratkaisussa G 3/19 omaksunut dynaamisen tulkinnan Artiklasta 53(b) EPC, jonka mukaan eksklusiivisesti olennaisella biologisella menetelmällä aikaansaadut tai jalostetut kasvit ja kasvimateriaalit, kuten hedelmät ja kasvin osat, sekä eläimet ja eläinrodut eivät ole patentoitavissa.
Tämän uuden päätöksen myötä laajennettu valituslautakunta kumosi aiemmat ratkaisunsa vuodelta 2015 (G 2/12 ja G 2/13). Aiempi tulkinta oli, että Artikla 53(b) EPC ei koske tuotteita, jotka aikaansaadaan yksinomaan olennaisesti biologisella menetelmällä. Päätöksessään laajennettu valituslautakunta toteaa 1.7.2017 voimaan tulleen säännön (Rule 28(2) EPC) nojalla, että menetelmä katsotaan olevan olennaisesti biologinen, jos se sisältää risteytykseen ja valintaan perustuvan vaiheen (G 2/07 ja G 1/08).
Patentinhaltijoiden ja –hakijoiden oikeuksien turvaamiseksi laajennettu valituslautakunta päätti kuitenkin, että uusi tulkinta Artiklasta 53(b) EPC ei koske ennen 1.7.2017 myönnettyjä eurooppapatentteja tai ennen edellä mainittua päivämäärää vireille saatettuja eurooppapatenttihakemuksia, jotka sisältävät kyseisen aihepiirin mukaisia patenttivaatimuksia.