-
Palvelumme
-
1.1.2020 alkaen mallin hakemusmaksu (250 €) Suomessa kattaa yhden mallin, yhden pääluokan ja tarvittavan määrän kuvia. Aiemmin hakemusmaksuun sisältyi vain yksi kuva ja jokaisesta lisäkuvasta piti maksaa kuulutusmaksu. Vaikka hakemusmaksu hieman nousikin, pienenevät mallihakemuksen kokonaiskustannukset merkittävästi, jos hakemuksessa on useita kuvia.
Mallisuojaa haetaan kuvilla tai piirroksilla. Ennen hakemuksen vireille laittamista suojan kohteen määrittävät kuvat tai piirrokset sekä niiden riittävä määrä ja kuvakulmat tulee valmistella hakemuskuntoon.
Suosittelemme asiamiehen käyttämistä hakemuksen laatimiseen ja vireillepanoon, jotta hakemuksesta saadaan hyvä jo lähtövaiheessa. Tarvittaessa mallihakemus voidaan tehdä salaisena. Myös suojalle haluttavaa maantieteellistä laajuutta ja mahdollisia jatkohakemuksia olisi uutuusvaatimuksen johdosta hyvä miettiä etukäteen. Jatkohakemukset ovat mahdollisia kuuden kuukauden etuoikeusaikana ja mahdollisesti myöhemminkin armonajan sallimissa rajoissa.
Mallisuojasta ja muista IPR-suojamuodoista kerromme tarkemmin nettisivujemme tietopankissa. Voit myös suoraan olla yhteydessä asiantuntijoihimme.
Asianmukaisesti suojattu ja järjestelmällisesti puolustettu tavaramerkki on yrityksen keskeinen kilpailuvaltti, joka parantaa tuotteen tai palvelun tunnettuutta ja tuo yritykselle merkittävää lisäarvoa. Laine IP:n tavaramerkki- ja mallisuojatiimi auttaa löytämään asiakkaalle kuhunkin tilanteeseen sopivimmat suojauskeinot, oli sitten kyse brändiä vahvistavasta tavaramerkistä tai tuotteen ulkomuodon suojaavasta mallioikeudesta.
”Me hoidamme suojauksen, jolloin asiakas voi keskittyä varsinaiseen bisnekseen”, EU-tavaramerkki- ja mallioikeusasiamies Jemina Koskela tiivistää tiimin tehtävät.
Kahdeksanhenkinen tiimi koostuu substanssin hallitsevista asiamiehistä ja hallintoasiat taitavista tavaramerkkiassistenteista. ”Sujuva yhteistyö tiimin sisällä on oleellista, kun huolehdimme asiakkaiden tavaramerkkisalkuista. Keskinäinen luottamus, avoimuus ja hyvä viestintä ovat kaikki kaikessa”, tiimin vetäjä Tom-Erik Hagelberg kertoo.
Tavaramerkeissä ja mallioikeuksissa prosessi alkaa yleensä esiselvityksillä, suojan laajuuden määrittelyllä ja sopivan suojamuodon valinnalla. Sen jälkeen laaditaan hakemus päättävälle virastolle, joka tutkii hakemuksen ja mahdolliset esteet. Kun tavaramerkki on hyväksytty, se etenee rekisteriin.
Tavaramerkkitiimillä on paljon uusia asiakkaita, kun esimerkiksi aloittavien yritysten tuotteille ja palveluille haetaan suojaa. ”On hienoa, kun uusia tuotteita ja nimiä tulee markkinoille ja pääsemme itsekin edistämään asiakkaidemme menestystä. Tällaisia uusia juttuja bongailee aina lämmöllä kaupan hyllyltä”, Jemina sanoo.
”Erityisen innostavaa on tehdä yhteistyötä innovatiivisten yrittäjien kanssa ja olla mukana siellä, missä keksitään uutta. Yrittäjien innostunut asenne tarttuu”, Tom-Erik jatkaa.

Periaatteessa tavaramerkki on ikuinen oikeus, mutta se vaatii kuitenkin aktiivisuutta ja säännöllistä uudistamista.
”Erityisen tärkeää on huolehtia päivämääristä, jotta suojaukset eivät pääse vanhenemaan. Tavaramerkki on uudistettava kymmenen vuoden välein. Mallisuojan uudistaminen on puolestaan yleensä tehtävä viiden vuoden välein ja sen voimassaoloaika on enintään 25 vuotta”, tavaramerkkiassistentti Jani Nuutinen sanoo.
Hän vastaa suojausten käytännön hallinnoinnista, mikä pitää sisällään muun muassa yhteydenpitoa asiakkaisiin ja virastoihin. Työ vaatii järjestelmällisyyttä, sillä tiimin vastuulla on tuhansien tavaramerkkien ja mallien hallinta. Kotimaan lisäksi suojauksia tehdään ympäri maailmaa.
Tom-Erikillä on tavaramerkeistä 20 vuoden työkokemus. Hän kokee tärkeäksi jakaa osaamistaan mentoroimalla ja sparraamalla muita tiimiläisiä. ”Lait ja ohjeet on tunnettava, mutta niitä on osattava soveltaa myös käytäntöön. Valmiita malleja ei välttämättä ole. Silloin on luotettava omaan päättelykykyyn.”
Tom-Erikin mielestä parasta työssä ovat mielenkiintoiset ja sopivan haastavat asiakascaset.
Niitä tulee esimerkiksi vastaan, kun mietitään asiakkaan tavaramerkkistrategiaa tai reagoimista jonkun oikeuden mahdolliseen loukkaukseen. ”Myös esimerkiksi digitaalisen prosessin tai elämyksiä tuovan palvelun suojaaminen voi olla haasteellista, jos vastaavanlaisia ei ole tuotu aiemmin markkinoille.”
Myös Jeminalle haastavat tapaukset ovat työn suola. ”Joskus on hankalia tilanteita, jos vaikkapa tavaramerkin hakemisvaiheessa on nähtävissä paljon potentiaalisia esteitä tai käsittelevän viraston kanssa on erimielisyyttä. Mutta kun ponnistelujen jälkeen tuotteelle saadaan lopulta merkittävä suoja, se on erittäin palkitsevaa.”
Työn merkityksellisyyttä lisää se, että tiimi tekee päivittäin työtä asiakkaiden kanssa, jotka kehittävät uusia asioita kestävän kehityksen edistämiseksi ja päästöjen vähentämiseksi. Hyvä esimerkki ovat muovin käyttöä vähentävät materiaalit. ”Omassa arjessakin kestävän kehityksen asioihin tulee kiinnitettyä yhä enemmän huomiota, esimerkiksi kierrättämällä tavaroita ja lajittelemalla jätteitä”, Tom-Erik sanoo.
Keskittymistä vaativien työtehtävien ja kiireisten päivien vastapainoksi kolmikko rentoutuu perheidensä ja harrastusten parissa. Tom-Erikin vapaa-aika vierähtää lasten harrastuksissa ja omakotitalon kunnostamisessa. Jeminalla urheilu, ruuanlaitto ja lukeminen vievät ajatukset pois työasioista. Jani korostaa, että omien akkujen lataamisessa oleellista ovat myös riittävät yöunet.
Teksti: Matti Remes
Iso-Britannia erosi EU:sta 31.1.2020. Nyt eletään siirtymäaikaa, joka näillä näkymin jatkuu tämän vuoden loppuun. Siihen asti immateriaalioikeuksien osalta kaikki pysyy ennallaan. Tämän hetkisen käsityksen mukaan siirtymäajan jälkeen Brexit vaikuttaa IPR-alalla erityisesti EU-tavaramerkkeihin ja rekisteröityihin yhteisömalleihin. Iso-Britannian EU-eroon liittyy kuitenkin vielä paljon avoimia kysymyksiä, joihin haetaan vastauksia siirtymäajan neuvotteluissa.
Eurooppapatenttien osalta mikään ei muutu Brexitin myötä, koska Euroopan patenttisopimus (EPC) ei ole EU:n alainen sopimus. Ovathan Norja ja Sveitsikin EU:n ulkopuolisina maina sitoutuneet EPC:hen. Tämä pätee sekä myönnettyihin patentteihin että vireillä oleviin ja failaamattomiin hakemuksiin, riippumatta siitä ovatko ne saatettu vireille suoraan EPO:ssa vai kansainvälisinä hakemuksina, joissa EP on nimettynä.
Yhtenäispatenttijärjestelmä ei ole vielä toiminnassa eikä yhdistettyä patenttituomioistuinta koskeva sopimus ole astunut voimaan. Ymmärrettävästikin näiden osalta on siis täysin epäselvää, mikä tulee Iso-Britannian asema olemaan UP:n ja/tai UPC:n mahdollisesti käynnistyessä. Seuraamme tilannetta ja pidämme teidät ajan tasalla.
Lisäsuojatodistukset ovat kansallisia oikeuksia ja ovat erillisinä voimassa jokaisessa EU-maassa. Oletus on, että Iso-Britannian SPC-järjestelmä säilyy lähes muuttumattomana vaikkakin yhteys Euroopan Unionin tuomioistuimeen (CJEU) katkeaa Brexitin myötä. CJEU on korkein valitustuomioistuin SPC-asioissa. Tulevaisuudessa on mahdollista että Iso-Britannian SPC-asioita koskeva lainsäädäntö ja/tai oikeuskäytäntö poikkeavat EU:n vastaavista.
Siirtymäajan eli 31.12.2020 asti myös EU-tavaramerkkejä ja yhteisömalleja koskevat käytännöt pysyvät ennallaan.
EU:n ja Iso-Britannian välillä tehdyn erosopimuksen tarkoituksena on varmistaa, että ennen siirtymäkauden päättymistä rekisteröityjen tai myönnettyjen EU-tavaramerkki- ja yhteisömallioikeuksien haltijat tulevat vastaavien oikeuksien omistajiksi Iso-Britanniassa paikallisen lainsäädännön nojalla ilman uudelleen tutkimista. Tämä tarkoittaa, että nämä EU:ssa voimassa olevat oikeudet muuttuvat automaattisesti kansallisiksi oikeuksiksi Iso-Britanniassa ja saavat alkuperäisten hakemusten jättö- ja etuoikeuspäivät. Näin tapahtuu niin EU-tavaramerkeille ja yhteisömalleille kuin kansainvälisille rekisteröinneillekin, joissa EU on nimettynä.
Rekisteröimättömät yhteisömallit tunnustetaan automaattisesti myös Iso-Britanniassa siirtymäajan jälkeen UCD-säännösten määräämän suoja-ajan päättymiseen saakka. Iso-Britannian hallitus on luvannut luoda maahan uuden vastaavan ”täydentävän” systeemin. Yksityiskohtiin odotetaan tarkennuksia siirtymäaikana.
1.1.2021 vireillä olevat EU-tavaramerkkiä ja yhteisömallia koskevat hakemukset sekä hyväksytyt mutta julkaisemattomat yhteisömallisuojat eivät automaattisesti koske enää Iso-Britanniaa. Tällaisten EU-tavaramerkki- ja yhteisömallien hakijoilla on mahdollisuus hakea kansallista suojaa Iso-Britanniassa yhdeksän kuukauden kuluessa siirtymäajan päättymisestä säilyttäen vireillä olevan EU-hakemuksen jättö- ja prioriteetti- tai senioriteettipäivämäärät. Siirtymäkauden päätyttyä Iso-Britanniassa ja EU:ssa vaaditaan erilliset tavaramerkit ja mallioikeudet, jos suojaa tarvitaan molemmilla alueilla.
Tavaramerkki- ja mallisuoja-asiantuntijamme auttavat mielellään myös Brexitiin liittyvissä IPR-asioissa.
Pidämme teidät ajan tasalla Brexitin vaikutuksista IPR-suojaukseen siirtymäkauden neuvottelujen edetessä.
Harrity LLP:n 2019’s Top Patent Firms -listauksen mukaisesti Laine IP Oy (aiemmin Seppo Laine Oy) on varmistanut asiakkailleen kahdeksankymmentä (80) US-patenttia, sijoittuen sijalle #1 sekä Suomessa että Pohjoismaissa.
Listalla ovat mukana toimistot, jotka ovat saaneet vähintään 50 US-patenttia vuonna 2019.
Laine IP Oy:n US-tiimiin kuuluvat Matthew Swanson (mekaniikka, elektroniikka), Toimi Teelahti (elektroniikka, ICT), Mark W. Scott (kemia, materiaalitekniikka, biotekniikka) ja Leena Marquis (kemian tekniikka).
Laine IP Oy:n koko US-tiimin työskennellessä Helsingin toimistostamme käsin voimme tehdä saumatonta yhteistyötä sinun ja Euroopan/Suomen patenttiasiamiehesi kanssa maailmanlaajuisen IPR-suojausstrategian optimoimiseksi – samalla varmistamme sujuvan, tehokkaan ja vaikuttavan US-suojauksen. Lisäksi Suomesta käsin hoidettu US-patenttien käsittely minimoi asiamiesten välistä ylimääräistä viestienvaihtoa ja auttaa pitämään kustannukset hallinnassa.
Ota yhteyttä Laine IP:n US-tiimiin, niin keskustellaan, kuinka voimme optimoida sinunkin US-suojauksesi vuonna 2020.
Virallinen toiminimemme on 24.1.2020 alkaen Laine IP Oy.
Yritys- ja yhteisötunnuksemme (Y-tunnus) 0590525-5 pysyy ennallaan.
Myös osoitteemme, puhelinnumeromme ja muut yhteystietomme toimivat nykyisessä muodossaan.
Business Finlandin innovaatiosetelin haku jatkuu 20.1.2020. Kokeilun päätyttyä joulukuussa 2019, rahoitus tulee nyt voimaan toistaiseksi.
Innovaatiosetelin kokonaissumma (5000 € + alv) pysyy ennallaan. Rahoitukseen tulee kuitenkin muutos, kun yrityksen omarahoitusosuus 1000 € + alv otetaan käyttöön. Näin ollen Business Finland maksaa palveluntuottajalle jatkossa enintään 4000 € + alv.
Innovaatioseteli on tarkoitettu pk-yrityksille, joilla on uusi tuote- tai palveluidea ja pyrkimys kansainväliseen kasvuun, mutta konseptin eteenpäin vieminen vaatii ulkopuolista osaamista. Innovaatiosetelillä voikin ostaa esimerkiksi IPR:iin liittyviä tutkimuksia ja selvityksiä. Seteliä voi myös hyödyntää patentointi- ja tavaramerkin rekisteröintipalveluihin.
Olemme koonneet neljä 5000 (+alv) euron arvoista palvelukokonaisuutta, joista voit valita sinulle sopivan ja maksaa innovaatiosetelillä saatuasi myönteisen rahoituspäätöksen Business Finlandilta. Tutustu innovaatiosetelipaketteihimme!
Lisätietoja Innovaatiosetelistä löydät Business Finlandin nettisivuilta.
Laineen väki kiittää tästä vuodesta ja toivottaa kaikille oikein rauhallista joulua ja menestystä vuodelle 2020.
Tänä vuonna tuemme WWF:n tärkeää ilmastotyötä.
Toimistomme ovat suljettuina perjantaina 6.12.2019.
Toivotamme kaikille oikein hyvää itsenäisyyspäivää ja mukavaa viikonloppua!
Juhlistimme lokakuun alussa 40-vuotista taivaltamme Innovaatioilla ilmastonmuutos hallintaan -seminaarin merkeissä yhdessä asiakkaidemme ja yhteistyökumppaniemme kanssa.
Helinä Kujalan seminaaristamme kirjoittama juttu löytyy Kemia-lehdestä 7/2019.
Tässä muutamia otteita jutusta:
Ilmastonmuutos koskettaa kaikkia ja puhututtaa paljon, minkä vuoksi runsaslukuinen juhlaväki kuunteli kiinnostuneena Helsingin yliopiston tutkijatohtori Laura Riuttasen esitystä, jossa hän mm. muistutti, että maapallon keskilämpötila on noussut esiteollisesta ajasta jo kokonaisen asteen. Jos nykymeno jatkuu, luku voi vuosisadan loppuun mennessä olla yli neljä astetta.
”Se saattaa kuulostaa pieneltä, mutta edellisen jääkauden aikaan maapallo oli vain kuusi astetta viileämpi kuin nyt. Nykyinen muutos on samaa suuruusluokkaa ja paljon nopeampi.”
Uusia innovaatioita seminaarissamme edusti asiakkaamme Infinited Fiber Company Oy ja sen toimitusjohtaja Petri Alava. Hänen luotsaamansa startup-yritys vie eteenpäin teknologiaa, jonka avulla tekstiilijätteestä tehdään uutta puuvillamaista kuitua.
Maailman tekstiiliteollisuudessa syntyy jätettä sata miljoonaa tonnia vuodessa. Siitä suurin osa päätyy kaatopaikoille tai poltettavaksi.
”Tekstiiliteollisuuden toiminnalla on suuri merkitys, sillä sen päästöt ovat suuremmat kuin merikuljetusten ja koko ilmailuliikenteen yhteensä”, Alava huomauttaa.
Kemia-lehti 7/2019 on täynnä mielenkiintoisia aiheita ja Ajankohtaista-osiosta s. 20 löydät jutun seminaaristamme.
Euroopan patenttiviraston (EPO) tutkimusohjeet ovat kohdanneet vuosittaisen päivityksensä, jonka myötä ohjeista löytyy uusi biotekniikkaan liittyvä kappale (G-VII, 13: keksinnöllisyyden arviointi biotekniikassa). Uudet tutkimusohjeet ovat voimassa 1. marraskuuta 2019 alkaen.
EPO:n uusien tutkimusohjeiden mukaan bioteknistä ratkaisua voidaan pitää ilmeisenä eli itsestään selvänä ei ainoastaan silloin, kun tutkimustyön tulokset ovat selvästi ennakoitavissa, vaan myös silloin, jos tutkimustyön odotetaankin tuottavan kohtalaista hedelmää. Toisin sanoen, ratkaisun katsotaan olevan ilmeinen, jos voidaan osoittaa, että alan ammattilainen olisi seurannut tunnetun tekniikan tason opetusta kohtalaisella onnistumisen odotuksella. Ohjeistus nojaa vahvasti EPO:n valituslautakunnan päätökseen T 296/93. Vastaavasti, pelkkää kokeilun kautta syntyvää ratkaisua tunnetun lähimmän tekniikan tason huomioiden ei voida välttämättä pitää keksinnöllisenä.
EPO:n uusi ohjeistus kuitenkin korostaa, että ”kohtuullista onnistumisen odotusta” ei tule sekoittaa ”toivoon onnistua”. Jos tutkijat ovat tutkimustyönsä alkaessa tietoisia siitä, että onnistuneeseen tekniseen ratkaisuun päätyminen vaatii sekä teknistä taitoa että kykyä tehdä oikeita ei-triviaaleja ratkaisuja matkan varrella, niin em. ei voida pitää ”kohtuullisena onnistumisen odotuksena” ja aikaan saatavaa keksintöä siten ilmeisenä.