-
Palvelumme
-
Tuoreessa päätöksessään EPO:n valituslautakunta ottaa kantaa yksilöllistettyyn lääketieteelliseen käyttöön kohdistuvien tuotevaatimusten patentoitavuuteen.
Päätös on merkittävä. Uusien lääkinnällisten käyttöjen patentoitavuus EPO:ssa vahvistettiin jo 10 vuotta sitten laajennetun valituslautakunnan päätöksessä G2/08. Siinä todettiin, että päätös koskee myös uuden potilasryhmän hoitoa, vaikka sama yhdiste olisi jo ennestään tunnettu saman sairauden hoitamiseen mutta eri potilasryhmässä.
Päätöksessä G2/08 ei kuitenkaan otettu kantaa tilanteeseen, jossa ainoa ero potilaiden välillä on tiettyjen biomarkkerien läsnäolo tai niiden puuttuminen. Esimerkkeinä näistä tapauksista mainittakoon potilasryhmät, joilla esiintyy jokin geneettinen mutaatio tai joilla ilmenee tietyn yhdisteen kohonneet pitoisuudet veressä. Tyypillisesti näille suppeille potilasryhmille annetaan samaa lääkettä kuin laajoille potilaspopulaatioille (joihin kyseiset potilasryhmät sisältyvät – eli ne eivät ole G2/08-päätöksen tarkoittamia uusia potilasryhmiä).
Kysymys, johon T0694/16 antaa vastauksen, onkin: voidaanko tällainen yksilöllistetty (tai henkilökohtainen) lääketieteellinen käyttö patentoida EPO:ssa.
Päätös löytyy täältä.
Valituslautakunta toteaa päätöksessään mm., että uutuuden arvioinnin kannalta ei ollut väliä, kuuluivatko potilaat, joilla oli patenttivaatimuksessa 1 määritelty markkeri, siihen potilasryhmään, jota aikaisemmin oli hoidettu ja käsiteltiinkö siten ”väistämättä” (”inevitably”) tai ”luontaisesti” (”inherently”) myös näitä potilaita. Ainoa merkityksellinen seikka oli, ettei viitejulkaisuissa D1 ja D3 ollut kuvattu menetelmää, jolla kohdistetusti ja tarkoituksellisesti (”purposively and selectively”) suoritettiin patenttivaatimuksen mukainen ennalta ehkäisevä käsittely juuri kyseisille potilaille tai potilasryhmille, joilla oli CSF-markkereita mutta joilla ei esiintynyt dementiaa.
Päätöksen nojalla yksilöllistetyn lääkehoidon piirissä syntyville hoitomenetelmille näyttäisi siten olevan mahdollista saada patenttisuoja EPO:ssa käyttöön sidottujen tuotevaatimusten pohjalta.
Asiantuntijamme Teemu Kiviniemi osallistui Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin tupaantuliaisiin ja verkostoitumistilaisuuteen 5.9.2019. Laine IP on nyt Kauppakamarin jäsen ja vahvasti mukana saksalais-suomalaisessa yhteistyössä.
Teemu on valtuutettu edustamaan asiakkaitamme suoraan sekä Saksan (§ 13 Abs. 1 EuPAG (DE)) että Itävallan (§ 16a Abs. 4 PatAnwG (AT)) patenttivirastoissa. Lisäksi hän on Eurooppappatenttiasiamies ja auktorisoitu patenttiasiamies Suomessa. Teemu on konetiimimme jäsen ja koulutuksensa puolesta hänellä on erityisosaamista laivansuunnittelusta, propulsiotekniikasta sekä hydro- ja aerodynamiikasta. Teemu palvelee asiakkaitamme sujuvasti niin saksaksi, englanniksi kuin suomeksikin.
Lisätietoja Saksalais-Suomalaisesta Kauppakamarista löydät täältä.
Euroopan Patenttiviraston ja EUIPO:n ekonomistit ovat tutkineet (1) eurooppalaisten pk-yritysten IP-aktiivisuuden ja kasvupotentiaalin välistä suhdetta. Varsin pieni osuus eurooppalaisista pk-yrityksistä on korkean kasvun yrityksiä (HGF, high-growth firms).
Tutkimuksessa osoitettiin, että IPR-aktiviiset yritykset kasvavat muita pk-yrityksiä todennäköisemmin: pienet ja keskisuuret yritykset, jotka ovat hakeneet IPR-suojausta, kasvavat 21% todennäköisemmin kuin muut pk-yritykset. Myös todennäköisyys päästä korkean kasvun yritykseksi on IPR-aktiivisilla pk-yrityksillä 10% korkeampi. Pelkkä imaateriaalioikeuksien hakeminen ei luonnollisestikaan riitä kasvun saamiseksi, mutta se osoittaa yrityksen kykyä ja halua innovaatioperusteiseen kasvuun, IPR:n hankkimisen ja käytön myötä.
Eräs mielenkiintoinen tutkimuksen tulos on, että patentointiaktiivisuus Euroopassa ennakoi erityisen selvästi korkean kasvun potentiaalia matalan teknologian alaan (low-technology domain) kuuluville pk-yrityksille (2), kuten näkyy kuvasta 1.

Kuva 1. Patentoitiaktiivisuus Euroopassa ennakoi korkean kasvun (high growth) potentiaalia
Kuva 2 puolestaan osoittaa, kuinka IPR-“työkalupakin” monipuolinen käyttö tukee pk-yritysten kasvupotentiaalia (14,1% tutkimuksen pk-yrityksistä oli hankkinut tavaramerkkioikeuksia ja ainoastaan 4,6% patenttioikeuksia).

Kuva 2. IPR-’työkalupakin’ monipuolinen käyttö vs. pk-yritysten kasvupotentiaali
Sen lisäksi, että tavaramerkki on perustavanlaatuinen työkalu erityisesti kulutustavarateollisuudessa, tutkimuksessa todettiin myös patenttien hakemisen olevan siis merkittävä indikaattori tulevaisuuden pk-yrityksen korkean kasvun potentiaalista. IPR-työkalupakin suunnitelmallisella hyödyntämisellä on merkitystä – kuinka esim. optimoidusti valita työkalut uuden tuotteen tai palvelun suojaamiseksi, ottaen huomioon erilaiset vaikuttavat tekijät, esim. liiketoiminnallinen merkitys vs. suojauskustannukset, saavuttavissa olevan suojan kattavuus ja vaikuttavuus, sekä markkinoiden ja kilpailijoiden sijainti ja toiminta.
Asiantuntijamme auttavat yrityksen toimintaa tukevan IPR-strategian laadinnassa sekä -”työkalupakin” optimoidussa käytössä. Kartoitamme IPR-tilanteen eli arvioimme nykyisen (teknologiaan ja/tai brändiin liittyvän) IPR-portfolion kattavuutta suhteessa tuote-/palvelutarjontaan. Meillä on ainutlaatuinen sekoitus IPR-konsultointiosaamista, monilla asiantuntijoillamme on aiempaa kokemusta immateriaalioikeuksien hallinnoinnista yrityksissä.
Ota yhteyttä asiantuntijaamme, selvitämme IPR-tilanteesi, jotta voimme yhdessä suunnitella, miten voimme vauhdittaa yrityksesi kasvua immateriaalioikeuksien avulla.
Lähdeluettelo:
(2) Eurostat classification, matalan teknologian alaan luokitellaan kuuluvaksi mm. elintarvikkeiden, juomien, tekstiilien, puutuotteiden, paperituotteiden ja huonekalujen valmistus
Yhdysvaltain patentti- ja tavaramerkkivirasto USPTO on julkaissut sääntömuutoksen, jonka mukaan 3.8.2019 alkaen USA:n ulkopuolella olevilla tavaramerkkihakijoilla sekä tavaramerkin haltijoilla on oltava edustajanaan US-lakimies. Tälläisiä hakijoita ja haltijoita ovat muun muassa yritykset, joiden kotipaikka ei sijaitse USA:ssa sekä yksityishenkilöt, joiden pysyvä osoite on USA:n ulkopuolella. Ennen muutosta ulkomaalaiset toimijat ovat voineet edustaa itseään. USPTO kertoo, että muutoksen toivotaan parantavan hakemusten ja vastineiden laatua.
Lisätietoja uudistuksesta löytyy USPTO:n sivuilta:
Mikäli sinulla on kysyttävää US-tavaramerkkiasioista, LAINE IP:n tavaramerkkitiimi sekä US-lakimiehemme Mark Scott ovat valmiina auttamaan Helsingin toimistostamme käsin.
Toivotamme kaikille oikein hyvää ja leppoisaa kesää!
Palvelemme sinua normaaliin tapaan koko kesän ajan.
Suomen tavaramerkkilainsäädäntö uudistui 1.5.2019 uuden lain astuessa voimaan. Uudistuksen tavoitteena on selkeä, yhtenäinen ja nykyaikainen laki, joka mahdollistaa kokonaan digitaalisen toimintaympäristön. Lisäksi uudistuksella saatetaan kansallisesti voimaan EU:n uudistettu tavaramerkkidirektiivi ja Singaporen tavaramerkkioikeudellinen sopimus vuodelta 2006.
Uusi laki tuo mukanaan joukon muutoksia, joista esittelemme keskeisimmät.
Uuden lain myötä merkkien ei tarvitse enää olla graafisesti esitettävissä kuva- tai tekstimuodossa. Merkin on kuitenkin yhä oltava erottamiskykyinen ja se on esitettävä hakemuksessa niin selkeästi, täsmällisesti ja ymmärrettävästi, että suojan kohde on tavaramerkkirekisteristä selkeästi havaittavissa ja määriteltävissä. Muutos mahdollistaa uudentyyppisten erilaisissa formaateissa esitettävien tavaramerkkien, kuten ääni- ja multimediamerkkien rekisteröinnin.
Uuden lain voimaantulon jälkeen haettujen mustavalkoisten merkkien ei enää katsota kattavan kaikkia värimuunnelmia, vaan se kattaa merkin vain esitetyssä mustavalkoisessa muodossaan. Muutos ei koske ennen lakiuudistuksen voimaantuloa haettuja mustavalkoisia merkkejä, joiden katsotaan edelleen kattavan merkin kaikissa eri värimuunnoksissa.
Tavaramerkkien suoja-aika on jatkossakin 10 vuotta. Uuden lain myötä merkin uudistuspäivämäärä lasketaan hakemispäivästä, ei rekisteröintipäivästä.
Yksi merkittävimmistä uuden lain tuomista muutoksista koskee tavaroiden ja palveluiden luokitusta ja sitä, mitä luettelon katsotaan kattavan. Nykyisin tavara- ja palveluluettelon katsotaan kattavan vain sen sanamuodon mukaiset tavarat ja palvelut. Vanhoissa rekisteröinneissä on kuitenkin tavara- ja palveluluetteloita, joissa tavarat ja palvelut on ilmoitettu hyvin epämääräisesti, sen ajan käytännön mukaisesti. Täsmentämisellä pyritään yhdenmukaistamaan ja selkiyttämään tavara- ja palveluluetteloiden tulkintaa.
Uusi laki antaa tavaramerkkirekisteröintien haltijoille mahdollisuuden täsmentää luetteloaan nykykäytäntöä vastaavaksi, jos
Luettelon täsmentäminen tulee tehdä viimeistään silloin, kun tavaramerkki uuden lain voimaantultua seuraavan kerran uudistetaan. Täsmentämismahdollisuus koskee sekä kansallisia merkkejä että kansainvälisiä rekisteröintejä.
Mikäli täsmennystä ei tehdä määräaikaan mennessä, kaikkia tavara- ja palveluluetteloja tulkitaan samalla tavalla eli tavara- ja palveluluettelon katsotaan kattavan ainoastaan sen sanamuodon mukaiset tavarat ja palvelut. Poikkeuksen muodostavat hakemukset, joiden hakemispäivä on 1.10.2012 – 31.12.2013 ja joissa on viittaus Nizzan aakkoselliseen luetteloon. Niiden osalta PRH tekee täsmennyksen viran puolesta, jos tavaramerkin haltija jättää sen tekemättä.
Ennen 1.5.2019 tavaramerkin menettämistä ja mitätöintiä on ollut mahdollista hakea vain markkinaoikeudesta. Uusi laki tarjoaa mahdollisuuden hakea tavaramerkin menettämistä ja mitätöintiä myös PRH:sta vaihtoehtona kanteelle markkinaoikeudessa. Hallinnollinen menettely PRH:ssa tarjoaa kevyemmän ja kustannustehokkaamman vaihtoehdon tuomioistuinprosessille. Kantaja voi valita, hakeeko menettämistä tai mitätöintiä PRH:sta vai markkinaoikeudesta. Uusi laki mahdollistaa myös yrityksen toiminimen kumoamisen PRH:ssa hallinnollisessa menettelyssä.
Uuden lain myötä on entistä tärkeämpää, että väite perustuu käytössä olevaan merkkiin. Mikäli väitteen perustana oleva merkki on ollut rekisteröitynä yli 5 vuotta väitteen kohteena olevan merkin hakemispäivään mennessä, tulee väitteentekijän voida tarvittaessa todistaa aiemman merkin käyttö. Mikäli väitteentekijä ei pysty osoittamaan merkin käyttöä tai esitä hyväksyttävää syytä käyttämättömyydelle, ei rekisteröintiä huomioida väitemenettelyssä.
Englanninkielisen uutisemme aiheesta löydät täältä. Vastaamme mielellämme mahdollisiin kysymyksiin.
IPR-alan arvostettu Managing IP –julkaisu on jo yli 20 vuoden ajan arvioinut patenttiasiamiestoimistojen työn laatua ja asiakastyytyväisyyttä vuosittaisella tutkimuksellaan. IP STARS –ranking perustuu patenttialalla toimivien ammattilaisten ja asiakkaiden laajoihin, yli 80 maata kattaviin, haastattelu- ja kyselytutkimuksiin. Siitä onkin muodostunut yksi patenttialan arvostetuimmista ja tunnetuimmista mittareista.
Maailmanlaajuiset IP STARS 2019 patenttiranking -listaukset on nyt julkaistu. Tänäkin vuonna Seppo Laine Oy:n patenttiasiamiestyö on arvioitu ylimpään Tier 1 -kategoriaan (Patent Prosecution/ Finland). Tämän saavutuksen ovat mahdollistaneet asiantuntijamme laadukkaalla ja määrätietoisella työllään, ja voimme olla ylpeitä heidän osaamisestaan. Kiitämme sekä asiakkaitamme että yhteistyökumppaneitamme luottamuksesta ja saamastamme palautteesta.
TIEDOKSI:
Keväästä 2019 alkaen Seppo Laine Oy:n uudet brändinimet,
patenttitoimisto LAINE ja kansainvälisesti toimiva LAINE Intellectual Property
sekä päivitetty visuaalinen ilme näkyvät vahvasti viestinnässämme.
Uudistus pohjautuu yhdessä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa tehtyyn työhön.
Virallinen kaupparekisterinimemme on edelleen Seppo Laine Oy.
Patenttiasiamiehenä neljännesvuosisadan toiminut Tord Langenskiöld on nähnyt alan ison kehityksen, mutta perusasiat eivät ole hänestä muuttuneet mihinkään.
Patenttitoimisto LAINEen eurooppapatenttiasiamies ja kemiantiimin asiantuntija Tord Langenskiöld on tyhjentänyt viime viikkojen aikana vähitellen työpöytäänsä. Eläkeikä täyttyi jo jokin aika sitten, mutta hän on luvannut hoitaa loppuun vielä avoinna olevat asiat.
”Tämä ala on ollut mielenkiintoinen erityisesti siksi, että työssä pääsee perehtymään koko ajan uusiin asioihin. Keksintöjen parissa saa olla mukana kehityksen kärjessä”, Langenskiöld sanoo.
Tordin mielenkiintoinen katsaus IPR-alan neljännesvuosisadasta jatkuu IPRInfon sivuilla.
Teksti ja kuva: Matti Remes
Kemiantiimimme osallistui 27.–28.3. järjestävään ChemBio 2019 – tapahtumaan Helsingin Messukeskuksessa näytteilleasettajan roolissa. ChemBio on Suomessa tärkein kemian ja bioalan kohtaamispaikka, johon osallistuu yli 4000 kävijää ja yli 140 näytteilleasettajaa. Tapahtumassa on mielenkiintoista ohjelmaa ja seminaareja ajankohtaisista asioista.

Nobelistit Barry Sharpless (vas.), Ada Yonath ja Fraser Stoddart sekä professori Ari Koskinen lavalla.
Tänä vuonna ChemBion ehdoton vetonaula oli kolmen nobelistin paneelikeskustelu, jonka aiheena oli tiede, sen tulevaisuus ja rooli yhteiskunnassa. Paneelissa keskustelivat Barry Sharpless, Ada Yonath ja Fraser Stoddart sekä keskustelua johti professori Ari Koskinen.
Muita mielenkiintoisia seminaariaiheita olivat mm. ”Future of food – mitä syömme tulevaisuudessa” sekä ”Äly ja tekoäly – lyömätön yhdistelmä”, joten aiheita oli varmasti jokaisen makuun kattavasti. Näytteilleasettajiakin oli tapahtumassa varsin monipuolisesti kemian ja biotekniikan aloilta erilaisista palveluntarjoajista aina laboratoriolaitevalmistajiin. Tutkimalla tapahtuma-aluetta sai helposti käsityksen siitä, missä kemian ja biotekniikan alalla ollaan ja mihin suuntaan kehitys on menossa. Seminaarien ja näyttelytapahtuman ohella ChemBio tarjosi erinomaisen mahdollisuuden verkostoitumiselle, olihan paikalla kattavasti vierailijoita eri puolilta Suomea ja myös ulkomailta.

LAINE Intellectual Property
Laine IP oli ensimmäistä kertaa mukana ChemBio-tapahtumassa ja ajoitus olikin mainio juuri uudistuneen brändimme esittelyn kannalta. Osastollamme vierailijat pääsivät tutustumaan mm. asiakkaidemme tuotteisiin, joiden IPR-suojauksessa olemme toimineet asiantuntijoina.
Konkreettisten esimerkkien innostamina patentointi ja tavaramerkkien suojaus herättivätkin messuvieraissamme loistavia kysymyksiä, joihin asiantuntijamme saivat ahkerasti vastailla.
Jos et päässyt ChemBioon tällä kertaa, niin seuraava mahdollisuus on huhtikuussa 2021, jolloin se järjestetään yhdessä PulPaper –tapahtuman sekä Helsinki Chemicals Forumin kanssa. Tapahtumasta on siis tulossa entistäkin monipuolisempi ja mielenkiintoisempi. Nähdään messuilla!
Patenttihakemuksen laadinnassa sanamuodon valinta on aina erittäin tärkeää, erityisesti vaatimusten osalta. Oikealla sanamuodolla voi välttää ongelmia, jotka liittyvät nimenomaiseen patenttilainsäädäntöön.
EPC-sopimuksessa todetaan, eräässä artiklassa, muun muassa, että keksintö tulee kuvata patenttihakemuksessa riittävän selkeästi (sufficiently clear) ja niin täydellisesti että alan ammattimies pystyisi keksinnön toteuttamaan. Eräs toinen artikla EPC-sopimuksessa puolestaan sanoo, että vaatimusten tulee olla selkeät (clear) ja ytimekkäät (concise) ja keksinnön selityksen tulee tukea niitä.
Toisin sanoen, selkeys ja riittävä kuvaus, joka tukee vaatimuksia, on mainittu molemmissa artikloissa. Suurin ero näiden välillä on se, että toinen keskittyy vaatimuksiin ja niiden selkeyteen ja tukeen, kun taas toinen keskittyy selitykseen ja siihen tukeen, jonka selitys antaa vaatimuksille.
On olemassa toinenkin mielenkiintoinen kysymys, jos vertaillaan edellä mainittua osiota, jossa mainitaan keksinnön kuvaus selityksessä, toiseen osioon, joka keskittyy keksinnön keksinnöllisyyteen tai ei-ilmeisyyteen.
Näistä ensimmäisessä todetaan, että hakemuksessa on esitettävä ”tämä” keksintö (the invention), kun taas jälkimmäisessä osiossa mainitaan ”jokin” keksintö (an invention) ja jatketaan vertaamalla tätä ”jotakin” keksintöä tekniikan tasoon.
Keksinnön riittävä kuvaus on sisällytettävä patenttihakemuksen selitysosaan hakemuksen laatimishetkellä, minkä jälkeen hakemukseen ei voida lisätä uutta aineistoa tai tukea keksinnölle.
Keksinnöllisyys kuitenkin määritellään patenttivaatimusten sanamuodon perusteella, joita vaatimuksia voidaan muokata kauan hakemuksen laatimisen jälkeen. Vaatimuksia saatetaan muuttaa esimerkiksi tekniikan tason mukaisen asiakirjan perusteella, joka on tullut hakijan tietoon kauan patenttihakemuksen virastoon toimittamisen jälkeen. Tällainen muutos saattaa jopa perustua piirteeseen, joka on mainittu alkuperäisessä hakemuksessa ”sivujuonena”.
Alkuperäisessä muodossaan olevan kuvauksen tulisi kuitenkin edelleen antaa riittävä tuki keksinnölle, siinä muodossa kuin se on muutetuissa vaatimuksissa kirjattu.