-
Palvelumme
-
Brexit-prosessi on edennyt vaiheeseen, jossa EU ja Iso-Britannia neuvottelevat sopimuksen aikaansaamiseksi, ennen kuin Iso-Britannia poistuu EU:sta 29. maaliskuuta 2019.
Miten sopimukseton brexit vaikuttaisi patentin hakemiseen ja patenttioikeuden hyödyntämiseen Isossa-Britanniassa? Ison-Britannian hallitus on julkaissut sarjan ohjeita IP-oikeuksien (patentit, tavaramerkit, mallioikeudet) hakijoille ja haltijoille. Patentteja koskevan ohjeen anti on tiivistetty alle:
Kaikeksi onneksi nykyinen EP-patenttijärjestelmä ei pohjaudu EU-oikeuteen vaan EU:sta täysin erilliseen EPC-sopimukseen (European Patent Convention), jossa Iso-Britannia on mukana. EP-patentin hakeminen 38 sopimusmaan alueelle ei muutu mihinkään brexitin vaikutuksesta. Tässä joukossa on tällä hetkelläkin mukana useita EU:n ulkopuolisia maita, kuten Norja, Islanti, Sveitsi ja Turkki.
Brexitillä ei tule olemaan vaikutusta myöskään Ison-Britannian kansalliseen patenttijärjestelmään.
Lääkkeitä ja kasvinsuojeluaineita koskevan patentin suoja-aikaan on mahdollista hakea enintään 5 vuoden lisäaika (Supplementary Protection Certificate, SPC). Tähän liittyvät EU-säännökset on jo implementoitu Ison-Britannian kansalliseen lainsäädäntöön, joten SPC-käytäntöön ja lisensseihin ei ole tulossa muutoksia.
Yhtenäispatenttijärjestelmä perustuu 25 EU-maan allekirjoittamaan UPCA-sopimukseen (Agreement on a Unified Patent Court). Iso-Britannia ratifioi sopimuksen huhtikuussa 2018. Järjestelmä ei ole vielä voimassa, sillä sopimus odottaa Saksan ratifiointia. Saksan ratifiointiprosessi saattaa viivästyä kansallisessa perustuslakituomioistuimessa vireillä olevan kanteen takia yli maaliskuun 2019, jolloin brexit ei aiheuttaisi tilanteeseen muutoksia.
Päinvastaisessa tilanteessa, eli jos Saksa ehtii ratifioida UPCA-sopimuksen ja järjestelmä tulee voimaan ennen maaliskuuta 2019, Iso-Britannia saattaa joutua EU:sta poistumisen myötä ja ilman brexit-sopimusta vetäytymään myös UPCA-sopimuksesta. Ison-Britannian hallituksen julkaisema patenttiohje ei kuitenkaan anna tämän vaihtoehdon suhteen uutta tietoa.
Tähän asti Isossa-Britanniassa on sovellettu EU:n ja EEA:n käytäntöjä patenttioikeuksien toimeenpanosta ja toimivaltaisesta tuomioistuimesta (the Brussels Regime). Jos brexit-sopimusta ei synny, common law -periaatteet tulevat korvaamaan EU-käytännöt. Ison-Britannian tuomioistuimet soveltavat näitä periaatteita tällä hetkellä EU:n ja EEA:n ulkopuolisiin osapuoliin.
Viimeisimmät arviot sopimuksen syntymisestä ovat varovaisen positiivisia. Britannian brexit-ministeri Dominic Raab arvioi eilen, että sopimus saadaan aikaan syksyn aikana.
Lue myös mitä EU-tavaramerkeille ja yhteisömalleille tapahtuu jos Brexit-sopimusta ei synny. Siirry artikkeliin tästä.
UK:n (eli Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin) ja Euroopan komission väliset neuvottelut koskien UK:n eroamista EU:sta ovat yhä edelleen käynnissä. Neuvotteluissa pyritään siihen, että EU-tavaramerkkien ja yhteisömallien suoja jatkuisi UK:ssa myös Brexitin jälkeen. Toistaiseksi konkreettisiin sopimuksiin asti ei vielä ole päästy, mutta UK-virasto UKIPO on tilanteen selventämiseksi julkaissut sivuillaan tilannetta koskien ohjeistuksen, jonka mukaisesti UK-hallinto lupaa, että EU-tavaramerkit ja -mallit muunnetaan vastaaviksi kansallisiksi rekisteröinneiksi/hakemuksiksi UK:ssa kun Brexit astuu voimaan 30.3.2019.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tavaramerkin ja mallioikeuksien haltijoille syntyy maahan uusi, EU-rekisteröinnistä erillinen oikeus, jota voi ja tuleekin hallinnoida tästä erillisenä esimerkiksi uudistamisen ja siirtojen tai lisenssien rekisteröimisen kannalta. Varsinaisesta muunnosprosessista ei ole vielä tarkempaa tietoa, mutta UKIPO korostaa pyrkivänsä toteuttamaan sen automaattisesti tai muutoin oikeudenhaltijoiden kannalta mahdollisimman vähäisillä hallinnollisilla toimenpiteillä. Oikeudenhaltijoilla on niin halutessaan toki myös opt out -mahdollisuus, eikä kansallista rekisteröintiä UK:ssa ole pakko ottaa vastaan.
Avoimia kysymyksiä maaliskuisen Brexitin ja tavaramerkkien ja mallien ympärillä on vielä paljon, etenkin siirtymäsäännöksiä ja väite- tai mitätöimistilanteita koskien, mutta UKIPO:n lausunto ja lupaukset EU-hakemusten ja -rekisteröintien suojan jatkumisesta UK:ssa tyynnyttävät kuitenkin suuren yleisön mieltä.
Vaikka akuuttia pelkoa oikeuksien menettämisestä UK:ssa ei enää ole, kannustamme EU-hakemusten ja -rekisteröintien haltijoita joka tapauksessa seuraamaan tilanteen kehittymistä tarkasti ja huomioimaan sen tavaramerkki- ja mallistrategiassaan. Mikäli UK on oikeudenhaltijalle erityisen merkittävä markkina-alue, suosittelemme myös varmuudeksi harkitsemaan uutta kansallista hakemusta tai maan nimeämistä kansainväliseen rekisteröintiin vielä tämän vuoden puolella.
Tiimimme seuraa aktiivisesti Brexitin ja sitä koskevien neuvotteluiden etenemistä ja tiedottaa heti, kun uutta tietoa on saatavilla.
Lue myös mitä tapahtuu patenteille, jos brexit-sopimusta ei hyväksytä. Siirry artikkeliin tästä.
Kanada on pitkän odotuksen jälkeen nyt ottanut viimeiset suuret harppaukset kohti kansainvälisten malli- ja tavaramerkkirekisteröintijärjestelmien käyttöönottoa.
Tähän asti tavaramerkkien ja mallien suojaa on maassa voinut hakea ainoastaan kansallisten rekisteröintien kautta, joten yhtenäistetyt järjestelmät varmasti houkuttavat ja ilahduttavat maan markkinoille tähtääviä ja investoivia suomalaisia sekä muitakin ulkomaisia yrityksiä oikeuksien tehokkaamman hallinnoinnin, yhtenevämmän aineellisen sääntelyn kuin myös alempien hakukustannusten johdosta.
Kanada liittyi 16.7.2018 kansainvälisiä malleja koskevaan Haagin sopimukseen, joka astuu voimaan maata koskien 5.11.2018. Näin ollen Kanadaan on jo loppuvuonna mahdollista tehdä mallihakemuksia kansainvälisen järjestelmän kautta.
Vuosien valmistelun jälkeen Kanadan virasto on myös hiljattain vahvistanut, että kansainvälisiä tavaramerkkirekisteröintejä koskevan Madridin protokollan edellyttämät lainsäädäntömuutokset sekä sähköisen failausjärjestelmän käyttöönotto ovat nyt edenneet viimeistelyvaiheeseen. Toivottavaa ja nyt jo kovin todennäköistäkin on, että maa liittyy Madridin protokollaan ensi kesään mennessä. ”We expect to be joining the treaty, in fact, in early 2019”, myös maan tavaramerkkiviraston pääjohtaja kommentoi viime kuussa. Madridin protokollan käyttöönoton myötä Kanadan tavaramerkkisääntelyyn on luvassa suuria muutoksia aiempaan verrattuna; mm. Nizzan luokituksen käyttöönotto, tavaramerkin käytöstä luopuminen hakuperusteena ja EU-sääntelyn tapaan suojausmahdollisuuden ulottaminen koskemaan myös ei-perinteisiä tavaramerkkejä kuten 3D- ja liikkuvia merkkejä, ääni- ja hajumerkkejä yms.
Huom. Mikäli Kanada on jo olemassa oleva tai potentiaalinen markkina-alue yrityksellenne, on nyt hyvä hetki tarkistaa, että tavaramerkkisuojanne maassa ovat ajan tasalla. Kansainvälisen tavaramerkkisuojan laajentaminen maahan heti kuin mahdollista tai viimeistään seuraavan uudistuksen yhteydessä saattaa olla hyvinkin suositeltavaa.
Mekaniikkatiimimme asiamies Teemu Kiviniemi läpäisi Euroopan patenttiviraston asiamieskokeen (EQE, European Qualifying Examination) ja on nyt valtuutettu edustamaan asiakkaitamme Euroopan patenttivirastossa. Teemu on myös auktorisoitu patenttiasiamies Suomessa ja lisäksi hän on valtuutettu edustamaan asiakkaitamme suoraan sekä Saksan (§ 13 Abs. 1 EuPAG (DE)) että Itävallan (§ 16a Abs. 4 PatAnwG (AT)) patenttivirastoissa.
Onnittelemme Teemua ja olemme iloisia siitä, että asiamiestemme erinomainen menestys EQE-kokeessa sai näin jatkoa.
Teemu on Seppo Laineen 16. eurooppapatenttiasiamies ja EP-osaamisemme onkin vahvaa kaikilla tekniikan aloilla.
Kuten huhtikuussa kerroimme, Yhdysvaltain patenttivirasto on nyt virallisesti myöntänyt patentin numero 10,000,000. Tämä kymmenes miljoonas patentti eli ”Patent Ten Million” on otsikoltaan “Coherent LADAR using intra-pixel quadrature detection” eli vapaasti suomennettuna Koherentti LADAR-menetelmä käyttäen intra-pikseli kvadratuuri-tunnistusta.
Keksijänä on Joseph Marron ja patentti on myönnetty Raytheon-yhtiölle. Patenttihakemus on pantu vireille 10. maaliskuuta 2015 ja hakemus julkaistiin 15. syyskuuta, 2016. Patentti myönnettiin yhden välipäätöksen jälkeen.
Kuva patentista: “Coherent LADAR using intra-pixel quadrature detection”
LADAR (Laser detection and ranging) on samankaltainen teknologia kuin tutka (radar). Eroavaisuutena LADARissa maali valaistaan laserilla ja paluusäde tunnistetaan optisella sensorilla. Teknologia on käytössä mm. kuskittomissa autoissa sekä videopelissä, konenäössä ja muilla tekniikan aloilla.
Lyhyesti selitettynä keksintö parantaa LADAR- teknologiaa seuraavalla tavalla: ensin kohde (123) valaistaan laserilla (122). Kohteesta heijastuva säde (124) fokusoidaan kuvausoptiikalla (125) tunnistusmatriisille (126). Palatessaan kohteesta heijastussäde interferoi lokaalioskillaattorin valoa (127). Tunnistusmatriisin valoherkkää aluetta näytteistetään neljä kertaa kellosyklin aikana kvadratuuritekijöiden muodostamiseksi, mistä voidaan laskea tietoa maalista perustuen heijastussäteen ja lokaalioskillaattorin väliseen interferenssiin.
Kymmenennen miljoonannen patentin myötä USPTO myös vaihtoi patenttikirjan kantta. Vanha kansi oli käytössä vuodesta 1985 tähän päivään saakka, joten uusi kuvitus ei vaihtune ihan heti. Mikäli siis haluat uudistetun US-patentin vanhojen rinnalle tai ensimmäiseksi patentiksi, ota yhteyttä Seppo Laineen US-tiimiin – meidänkin asiakkaallemme on jo myönnetty uuden designin mukainen US-patentti.
Linkki 10 million patents sivustolle (USPTO)
Korkeakoulukeksintölaki (Laki oikeudesta korkeakouluissa tehtäviin keksintöihin) on muutoksen alla. Uudistuksen taustalla on havainto siitä, että korkeakouluissa syntyvien keksintöjen kaupallistaminen ja kannustinjärjestelmät ovat tehottomia ja keksintöjen omistusoikeuksiin liittyvät periaatteet epäselviä ja huonosti tiedossa.
Lakimuutoksen tavoitteena on siis tehostaa korkeakouluissa syntyvien keksintöjen kaupallistamista. Tilastot kertovat, että yliopistoille myönnettiin vuosina 2013 – 2016 yhteensä muutamia kymmeniä patentteja vuosittain ja ammattikorkeakouluille vain muutamia.
Korkeakoulukeksintölaissa tutkimus jaotellaan sopimustutkimukseen ja avoimeen tutkimukseen. Sopimustutkimuksessa mukana on ulkopuolisia tahoja esimerkiksi rahoittajina. Kaikki muu tutkimus määritellään avoimeksi tutkimukseksi. Sopimustutkimuksessa korkeakoululla on oikeus ottaa keksintöoikeudet itselleen. Avoimessa tutkimuksessa keksijä saa lähtökohtaisesti pitää keksintöoikeudet itsellään ja oikeuksien siirtyminen korkeakoululle edellyttää tutkijan nimenomaista suostumusta.
Kummassakin kategoriassa keksijällä on velvollisuus tehdä keksintöilmoitus korkeakoululle. Jos keksintöoikeudet siirtyvät korkeakoululle, keksijä on lain mukaan oikeutettu kohtuulliseen korvaukseen.
Suomessa käytössä oleva malli on sekoitus kahdesta maailmalla käytössä olevasta mallista. Yleisemmässä, Yhdysvalloista lähtöisin olevassa ns. Bayh-Dole-mallissa oikeudet keksintöön kuuluvat työnantajalle eli korkeakoululle. Sen sijaan muun muassa Ruotsissa ja Italiassa (ja myös Suomessa ennen nykyistä korkeakoulukeksintölakia) on käytössä ns. tutkijapoikkeussäännös, jossa oikeudet keksintöön eivät automaattisesti siirry korkeakoululle.
Hallituksen esitysluonnoksessa ehdotetaan, että lain 6 § (Korkeakoulun oikeus keksintöön avoimessa tutkimuksessa) muutetaan sopimuksenvaraiseksi, eli avoimessa tutkimuksessa keksintöoikeuksien siirtymisestä ensisijaisesti sovittaisiin korkeakoulun ja tutkijan välillä. Toissijaisesti, jos sopimusta ei ole, pykälää sovellettaisiin nykyisen sisällön mukaisesti eli oikeuksien siirtyminen korkeakoululle olisi tutkijan näkökulmasta vapaaehtoista. Muutettu pykälä siis mahdollistaisi etukäteen sopimisen.
Muutetun pykälän 1 momentti:
Ellei avoimessa tutkimuksessa ole muuta sovittu, korkeakoulu voi ottaa itselleen oikeudet avoimessa tutkimuksessa syntyneeseen keksintöön, jos keksijä ei ole kuuden kuukauden kuluessa 5 §:n 1 momentin mukaisesta ilmoituksesta julkaissut keksintöä tai ilmoittanut halukkuuttaan itse hyödyntää keksintöään. Ilmoitus oikeuksien ottamisesta on tehtävä kirjallisesti, ja korkeakoulun on ennen ilmoituksen antamista tiedusteltava keksijältä, aikooko tämä hyödyntää keksintöään itse.
Muutos mahdollistaisi omistusoikeuksien siirtymisestä sopimisen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, esimerkiksi jo työsopimusta tehtäessä tai viimeistään tutkimushankkeen käynnistyessä.
Nykymallissahan tutkijan suostumuksen hankkiminen keksintöoikeuksien siirtymiseen tulee ajankohtaiseksi vasta keksinnön syntymisen jälkeen, tilanteessa, jossa oikeuksien hyödyntämiseksi on jo olemassa konkreettisia suunnitelmia. Tätä vaihetta ennen edellytyksenä sekä nykyisessä että uudistetussa mallissa on, että tutkija on itse tunnistanut keksintönsä, saanut informaatiota keksintöilmoitusprosessista ja keksijälle kuuluvasta kohtuullisesta korvauksesta ja lopulta tehnyt keksintöilmoituksen, jotta korkeakoulukin tulee keksinnöstä tietoiseksi. On selvää, että ilman sopimusmahdollisuutta oikeudet saattavat avoimessa tutkimuksessa jäädä hyödyntämättä ja kaupallistaminen on hidasta.
Sopimusmahdollisuuden hyödyntäminen kuitenkin vaatii korkeakoulujen omaa panostusta asiaan ja prosessien uudistamista. Lakimuutoksen ohella työryhmä tuokin esiin suosituksia nykykäytäntöjen tehostamiseksi, jotta osaaminen ja innovaatiot kaupallistuisivat nopeammin riippumatta keksintöoikeuksien ensisijaisesta omistusoikeudesta.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2019. Tällä hetkellä luonnos hallituksen esitykseksi on lausuntokierroksella, joka päättyy 29.6.2018.
Euroopan patenttiviraston (EPO) laajennetun valituslautakunnan päätökset G2/12 (Tomato) ja G2/13 (Broccoli) arvioitiin jo alun perin ongelmallisiksi, kun ne periaatteessa tekivät perinteisellä jalostuksella tuotettujen kasvilajikkeiden ja eläinrotujen patentoinnin mahdolliseksi vuonna 2015. Valituslautakunta katsoi silloin ettei EPC:n artiklan 53(b) kielto olennaisesti biologisten prosessien kuten kasvijalostuksen patentoitavuudesta välttämättä koskenut näillä menetelmillä aikaansaatuja kasvilajikkeita, koska EPC-säädöksissä esitettyjä rajoituksia tulee tulkita suppeasti. Toisin sanoen artiklan 53(b) kielto koskisi valituslautakunnan mielestä kirjaimellisesti vain jalostusmenetelmien patentointia, kun muuta ei artiklassa suoraan sanottu.
Tilanne kuitenkin muuttui vuosien 2016 – 2017 aikana, kun Euroopan komissio huomautti EPO:a siitä, ettei sen tulkinta perinteisellä jalostuksella tuotettujen kasvilajikkeiden patentoitavuudesta ole EU:n biotekniikkadirektiivin mukainen. Tämä johti EPO:n hallintoneuvoston päätökseen muuttaa EPC:n sääntöjä 27 ja 28 siten, että niissä nimenomaan kielletään myös kasvilajikkeiden ja eläinrotujen patentointi:
“(2) Under Article 53(b), European patents shall not be granted in respect of plants or animals exclusively obtained by means of an essentially biological process.”
Käytännössä asiassa palataan siis takaisin lähtöruutuun ja voidaan katsoa, että lopputulos kunnioittaa lainlaatijoiden alkuperäistä tarkoitusta. Ongelmaksi jäävät kuitenkin yli 100 perinteiseen jalostustuotantoon liittyvää EP-patenttia, jotka viime vuosina ehdittiin hyväksyä. Kysymys siitä, ovatko nämä patentit nyt lainvoimaisia, jää kansallisten oikeusistuimien ja EU:n alueella viimeistään Euroopan unionin tuomioistuimen (CJEU) päätettäväksi.
Kasvilajikkeiden suojaaminen on kuitenkin edelleen mahdollista kasvinjalostajanoikeuden kautta. Tämä oikeus on kasvilajikkeisiin sovellettava patentin tapainen immateriaalioikeussuoja. Kasvinjalostajanoikeuden voi Suomessa tai UPOV-jäsenmaassa (68 maata) hakea useimmille kasvisuvuille ja -lajeille ja suojaus on voimassa 20-30 vuotta. Suojaukseen liittyy vuosimaksu. Näin suojattua lajiketta ei ilman kasvinjalostajanoikeuden haltijan lupaa saa lisätä, kunnostaa lisäystarkoitukseen, markkinoida tai varastoida edellä mainittuihin tarkoituksiin.
Eläinjalostukseen ei tällä hetkellä ole tarjolla vastaavaa suojausvaihtoehtoa.
Edellä esitetty koskee siis vain perinteisellä jalostuksella tuotettuja kasvilajikkeita ja eläinrotuja, luonnosta eristetyt mikro-organismit sekä ihmisen toimesta geneettisesti muunnellut organismit, myös kasvit ja eläimet, ovat edelleen patentoitavissa silloin, kun ne ovat uusia, keksinnöllisiä ja teknisesti hyödynnettävissä.
Lääke- ja kasvinsuojeluaineille voi saada patentin suoja-ajan pidennyksen peruspatentin voimassaoloajan päättyessä. Pidennysajalla hyvitetään se viisi vuotta ylittävä aika, mikä myyntiluvan saamiseen on mennyt peruspatenttihakemuksen hakemispäivästä – kuitenkin enintään viisi vuotta.
Euroopan unionin tuomioistuimen (CJEU) viimeaikaisten päätösten perusteella vireilläolevien lisäsuojatodistushakemusten sekä jo myönnettyjen ja voimassaolevien lisäsuojatodistusten voimassaoloaika määritetään kyseistä lääke- tai kasvinsuojeluainetta koskevan myyntilupapäätöksen tiedoksiantopäivästä. Patentti- ja rekisterihallitus on omaksunut kyseisen käytännön ja oikaisee hakijan pyynnöstä aiemmin myyntilupapäätöksen myöntämispäivän perusteella lasketun lisäsuojatodistuksen voimassaoloajan. Tyypillisesti oikaisupyyntö johtaa lisäsuojatodistuksen voimassaoloajan pidentymiseen muutamalla päivällä, mikä voi olla hakijan kannalta hyvinkin merkittävä asia.
Autamme mielellämme ko. oikaisupyyntöjen laatimisessa ja toimittamisessa PRH:lle.
Lisäsuojatodistuksen voimassaoloaika määritetään lisäsuojatodistusasetuksen (EY) N:o 469/2009 artiklojen 13 ja 14 mukaisesti. Artikla 13 määrittelee kaksi keskeistä päivämäärää:
Lisäsuojatodistuksen voimassaoloaika perustuu näiden kahden päivämäärän erotukseen; ˮ[lisäsuoja]todistus tulee voimaan peruspatentin laillisen voimassaolon päättyessä ajaksi, joka vastaa peruspatenttihakemuksen hakemispäivän ja ensimmäisen yhteisössä myönnetyn myyntiluvan myöntämispäivän välillä kulunutta aikaa, vähennettynä viidellä vuodellaˮ. Artikla 14 puolestaan määrittelee, että lisäsuojatodistuksen voimassaolo päättyy, kun artiklan 13 mukaisesti määritetty voimassaoloaika päättyy.
Ennakkoratkaisupyyntö koski lääkkeiden lisäsuojatodistuksesta 6.5.2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 469/2009 artiklan 13 kohdan 1 tulkintaa. Pyyntö esitettiin riita-asiassa, jossa oli kyse lisäsuojatodistuksen voimassaolon päättymispäivän oikaisemisesta.
EU:n tuomioistuin päätyi ratkaisuun, jonka mukaan em. asetuksen kohta on tulkittava siten, että ensimmäisen unionissa myönnetyn myyntiluvan myöntämispäivän käsite määritellään unionin oikeudessa. Lisäksi säännöksessä tarkoitettu ”ensimmäisen [unionissa] myönnetyn myyntiluvan myöntämispäivä” on päivä, jona myyntilupapäätös annetaan tiedoksi sen adressaatille eli päivä, josta alkaen lisäsuojatodistuksen haltija voi tosiasiassa käyttää myyntilupaansa myymällä tuotettaan.
Ennakkoratkaisupyyntö koski lääkkeiden lisäsuojatodistuksesta 6.5.2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 469/2009 artiklan 18 tulkintaa, kun sitä luetaan yhdessä kasvinsuojeluaineiden lisäsuojatodistuksen käyttöön ottamisesta 23.7.1996 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1610/96 artiklan 17 kohdan 2 kanssa, sekä edellä kuvatun Seattle Genetics -ratkaisun vaikutuksia. Pyyntö esitettiin asiassa, jossa patenttiviranomainen ei ollut hyväksynyt Incyten tekemää lääkkeen lisäsuojatodistuksen päättymispäivän oikaisuhakemusta.
EU:n tuomioistuin päätyi ratkaisuun, jonka mukaan asetuksen N:o 469/2009 artiklaa 18 on tulkittava siten, että ensimmäisen
markkinoille saattamista koskevan luvan päivämäärä – sellaisena kuin se mainitaan lisäsuojatodistusta koskevassa hakemuksessa –, jonka perusteella tällaisen todistuksen myöntämisen osalta toimivaltainen kansallinen viranomainen on laskenut kyseisen todistuksen voimassaoloajan, on väärä pääasiassa kyseessä olevan kaltaisessa tilanteessa, jossa se on johtanut mainitun todistuksen voimassaoloajan laskentatapaan, joka ei ole asetuksen N:o 469/2009 13 artiklan 1 kohdassa, sellaisena kuin sitä on tulkittu unionin tuomioistuimen myöhemmässä ratkaisussa, säädetyn mukainen. Lisäksi asetuksen N:o 469/2009 artiklaa 18 on tulkittava siten, että tämän ratkaisun kaltaisessa tilanteessa lisäsuojatodistuksen haltijalla on mainitun 18. artiklan perusteella käytettävänään muutoksenhakukeino lisäsuojatodistuksessa mainitun voimassaoloajan oikaisemiseksi niin kauan kuin todistuksen voimassaoloaika ei ole päättynyt.
Kyseiset ennakkoratkaisupyynnöt sekä niiden ratkaisut ovat luettavissa kokonaisuudessaan täältä:
Torstai 26. huhtikuuta 2018 jää patenttihistoriaan: Pitkään ja hartaasti valmisteltu yhtenäispatenttipaketti astui aimo harppauksen eteenpäin, kun Brexitin kanssa tuskaileva Iso-Britannia päätti ratifioida Unified Patent Court -sopimuksen. Aika oli jo käydä vähiin, sillä Britannian ero EU:sta on toteutumassa maaliskuussa 2019.
UPC-sopimus on EU-maiden projekti, joten Britannian kiinnostus viedä asiaa eteenpäin omalta osaltaan on ollut kysymysmerkin alla kesäkuun 2016 Brexit-kansanäänestyksen jälkeen. Kaikesta päätellen Britannia katsoo EU:n laajuisen patenttijärjestelmän niin tärkeäksi, että se päätti ratifioida sopimuksen, vaikka mahdollisuudet pysyä mukana systeemissä ovat epävarmoja. Britannian intressissä on toki säilyttää Lontooseen suunniteltu yhdistetyn patenttituomioistuimen kemian alajaosto.
UPC Preparatory Committeen puheenjohtaja Alexander Ramsay totesi Financial Timesissa, että sopimusta täytyy muuttaa Britannian EU-eron jälkeen. Hän kuitenkin toivoo Ison-Britannian osallistuvan järjestelmään jatkossakin, sillä laajin mahdollinen maantieteellinen kattavuus hyödyttäisi koko Eurooppaa.
Missä nyt siis mennään, kysyvät monet. Joko voin lisätä patenttiexceliini uuden sarakkeen yhtenäispatentteja varten?
Voimaan tullakseen UPC-sopimus edellyttää, että ratifioineita maita on vähintään 13 ja että niiden joukossa ovat Iso-Britannia, Saksa ja Ranska. Ranska ratifioi sopimuksen vuonna 2014, joten nyt odotetaan enää Saksan ratifiointia, jotta järjestelmä voisi pyörähtää käyntiin. Suomi ratifioi sopimuksen vuonna 2016.
Saksan ratifiointiprosessin eteneminen koki takaiskun keväällä 2017, kun Saksan perustuslakituomioistuimessa tuli vireille kanne, joka koski yhtenäispatentin implementoimista Saksan kansalliseen lainsäädäntöön. Tuomioistuin on ilmoittanut käsittelevänsä kanteen vuoden 2018 aikana. Asia voi kuitenkin viivästyä, jos perustuslakituomioistuin päättää ensin pyytää neuvoa Euroopan unionin tuomioistuimelta.
Järjestelmä tulee kattamaan ensi vaiheessa ne EU-maat, jotka ovat ratifioineet UPC-sopimuksen: tällä hetkellä lukumäärä on 16. Tulevina vuosina kattavuus voi nousta 26:n EU-maahan, eikä ole poissuljettua, että EU:n ulkopuolisiakin maita, kuten Iso-Britannia tulevaisuudessa, pääsisi järjestelmän piiriin.
Muissa Euroopan maissa patentinhakija voi käyttää perinteistä eurooppapatenttijärjestelmää maa kerrallaan tehtävine validointeineen – se ei ole katoamassa mihinkään. Näitä kahta patenttijärjestelmää voi siis käyttää rinnakkain mielensä mukaan.
On järkevää pitää itsensä ajan tasalla omasta patenttisalkustaan. Kuinka paljon minulla on eurooppapatentteja ja erityisesti vireillä olevia eurooppapatenttihakemuksia? Nämä tulevat potentiaalisesti uuden järjestelmän piiriin: voin valita yhtenäispatenttisuojan ja tulevaisuudessa tuomioistuimeksi yhdistetyn patenttituomioistuimen kansallisen tuomioistuimen asemesta.
Patenttihakemus-exceliä kannattaa siis täydentää unitary patent -sarakkeella ja merkitä tarkempaan seurantaan ne eurooppapatenttihakemukset, joiden myöntö tapahtuu todennäköisesti vuonna 2019 tai sen jälkeen. Myönnön jälkeen patentinhakijalla on yksi kuukausi aikaa päättää, haluaako hän rekisteröidä kyseisen patentin yhtenäispatenttina, jolloin patenttisuoja tulee yhtenäisenä voimaan UPC-maissa ilman erillisiä validointeja.
Jo myönnettyjen klassisten eurooppapatenttien puolella erityistä kiirettä ei ole, sillä päätöksen toimivaltaisesta tuomioistuimesta (markkinaoikeus yksin tai rinnakkain Unified Patent Courtin kanssa) voi tehdä seitsemän vuoden siirtymäajan aikana. Ns. opt out -päätös UPC-tuomioistuimen piiristä poisjättäytymisestä on kuitenkin syytä tehdä ennen kuin loukkaus- tai mitätöintikanne tulee vireille UPC-tuomioistuimessa.
Samalla kun Seppo Laineen US-tiimi valmistelee 170. myönnettyä patenttiaan, Yhdysvaltain patentti- ja tavaramerkkivirasto (USPTO) valmistautuu myöntämään US-patenttia numero 10 000 000. Ensimmäinen US-patentti myönnettiin keksinnölle “kaliumkarbonaatin valmistus”, Seppo Laineen US-tiimi maksoi puolestaan ensimmäisen julkaisumaksun patentille, joka koski transkraniaalista magneettisimulaatiolaitetta.
Osana 10 000 000. patentin myöntämisen valmistelua, USPTO päivittää US-patentin kansilehden. Nykyinen kansilehti on ollut muuttumaton vuodesta 1985 ja koristaa yli 5 miljoonan patentin kantta. 10 000 000. patentti julkaistaan myöhemmin tänä vuonna debytoiden uudistettua kansilehteä, joten vielä on aikaa saada patentti nykyisellä kansilehdellä.
Laine IP Oy
Muut yhteystiedot
Puh: (09) 6859 560
Fax: (09) 6859 5610
Sähköposti: posti@laineip.fi
Henkilöstön yhteystiedot
Postiosoite
Laine IP Oy
PL 339
00181 Helsinki
Tilaa uutiskirjeemme
Seuraa meitä
Laskutustiedot
Y-tunnus: 0590525-5
ALV-numero: FI05905255
Operaattori: Nordea
Välittäjän tunnus: NDEAFIHH
Verkkolaskuosoite: FI6221531800060138
Ota yhteyttä
Haku