-
Palvelumme
-
Olemme iloisia voidessamme esitellä uusimman US-tiimimme jäsenen, Mark W. Scottin.
Mark on US-patenttiasiamies (lisensoitu kolmessa Yhdysvaltain osavaltiossa) ja US-lakimies. Hänellä on yli 16 vuoden kokemus asiakkaiden immateriaalioikeuksien suojaamisesta ja puolustamisesta. Markilla on erityisesti asiantuntemusta mm. patentti- ja tavaramerkkihakemusten laatimisesta, suojausprosesseista, immateriaalioikeuksien puolustamisesta sekä patentoitavuus-, toimintavapaus- ja oikeudenloukkauslausunnoista niin start-up -asiakkaille kuin suurillekin yrityksille.
”Nautin suunnattomasti yhteistyöstä asiakkaiden kanssa heidän liiketoimintansa edistämiseksi.”
Viimeiset 11,5 vuotta Mark on toiminut sekä ulkoisena että in-house -neuvonantajana Siemens AG: lle ja sen maailmanlaajuisille organisaatioille, mukaan lukien Siemens Energy, Inc. Yhdysvalloissa. Hänellä on kokemusta monenlaisista teknologioista, kuten lääkinnällisistä laitteista, diagnostisista testeistä, uusista kemiallisista aineista, korkean lämpötilan materiaaleista, jäteveden käsittelymenetelmistä, kaasuturbiinikomponenteista, korjaus- ja valmistusprosesseista sekä tietotekniikkaan liittyvistä teknologioista.
Mark työskentelee Helsingissä pääasiassa kemiantiimissämme ja neuvoo asiakkaitamme erityisesti USA:ta koskevissa IPR-asioissa.
Vapaa-aikanaan Mark katselee elokuvia, opiskelee kieliä, soittaa kitaraa, harrastaa triathloneja ja matkustelee.
Vuonna 2018 Saksan patentti- ja tavaramerkkivirasto (DPMA) sai 21 286 patenttihakemusta ulkomailta. Tämä merkitsee huomattavaa, noin 7%, kasvua edelliseen vuoteen verrattuna. Myös ulkomailta tulleiden tavaramerkkihakemusten määrä nousi 4863 hakemukseen eli hieman vajaa 6%.
Useimmat ulkomailta peräisin olevat patenttihakemukset tulivat Japanista (8013), Yhdysvalloista (6669) ja Korean tasavallasta (1313). Tavaramerkkihakemuksia jättivät eniten hakijat Kiinasta (1564), Yhdysvalloista (528) ja Yhdistyneestä kuningaskunnasta (450).
Saksan patentti- ja tavaramerkkivirastoon jätettiin vuonna 2018 yhteensä 67 895 patenttihakemusta, eniten seuraavilta tekniikan aloilta; kuljetus (12273), sähkökoneet, -laitteet ja -energia (7420), kone-elementit (5872), mittaustekniikka (4979) sekä moottorit, pumput ja turbiinit (4274).
Hakemusmäärä nousi merkittävimmin eli noin 26,7% tietokoneella toteutettujen keksintöjen (computer-implemented inventions, CII) ja tekoälyn (artificial intellegence, AI) aloilla. Myös autoteollisuuden patenttihakemusten määrä kasvoi. Kuusi autonvalmistajaa ja kolme toimittajaa ovat kymmenen suurimman patentinhakijan joukossa.
Hyödyllisyysmallihakemusten kokonaismäärä laski 7,4 %. Mallihakemusten määrä puolestaan laski 8,7 % edelliseen vuoteen verrattuna.
Seppo Laine Oy toimii myös aktiivisesti IP-oikeuksien suojaamisessa Saksassa. Patenttiasiamiehemme Teemu Kiviniemi vastaa mielellään kysymyksiinne.
Viime vuosina, kun on tiedetty, että UPC-sopimus tulee (mitä todennäköisimmin) astumaan voimaan ”lähiaikoina”, on ollut paljon keskustelua uuden järjestelmän mahdollisista eduista ja riskeistä.
Patentinhakijoiden kannalta yhtenä merkittävänä etuna pidetään patenttisuojan saamista useissa Euroopan maissa aiempaa alhaisemmilla patentointikustannuksilla.
Se, että esim. mitätöimistoimet käsitellään keskitetysti, merkitsee toisaalta sitä, että riskit jokaista myönnettyä patenttia kohtaan kasvavat, koska patentti on kumottavissa Euroopan laajuisesti yhden tuomioistuimen toimesta.
Sopimus kuitenkin tarjoaa myös helpotusta niille, jotka pitävät riskejä suurempina. UPCA:n voimaantulon jälkeen, siirtymäkauden aikana, on käytettävissä opt-out -menettely. Käyttämällä opt-out -mahdollisuutta patentin voi jättää UPC:n keskitetyn käsittelyn ulkopuolelle, jolloin ko. patentti käsitellään kansallisissa tuomioistuimissa myös tulevaisuudessa. Opt-out -pyyntö on kuitenkin tehtävä ennen kuin patenttiin on kohdistunut mitään oikeustoimia.
Keskeinen kysymys onkin se, myönnetäänkö eurooppapatenttihakemus yhtenäispatenttina vai ”tavallisena” EP-patenttina, joka on validoitava yksittäisissä Euroopan maissa kansallisten patenttien saamiseksi.
Vastaus tähän kysymykseen voi olla hyvin erilainen riippuen keksinnöstä, patentointistrategiasta ja mahdollisesti tekniikan alasta. Esimerkiksi elektroniikan ja mekaniikan alalla keksintöjen suojaaminen useilla patenttihakemuksilla on tyypillisempää kuin kemiassa tai lääketieteessä.
UPC-sopimuksen ratifiointitilanne. Sopimuksen rattifioineet maat on merkitty vihreällä – Saksa punaisella, koska se on väistämättä mukana systeemissä vaikka ei ole vielä ratifioinut sopimusta.
Biotieteiden alalla on tavanomaista, että arvokkaat tuotteet on suojattu muutamalla keskeisellä patentilla, jolloin jokainen patentti voi olla todella arvokas.
Yritykset, joilla on pieni määrä keskeisiä ”avainpatentteja”, saattavat pitää riskiä joutua keskitettyyn mitätöimiskäsittelyyn Euroopassa liian korkeana ja päätyvät näin ollen todennäköisesti hyödyntämään opt-out -mahdollisuutta.
Tällainen opt-out -strategia levittää mitätöimisriskin kansalliselle tasolle, vaatien mitätöimiskanteiden nostamista maakohtaisesti kansallisissa tuomioistuimissa.
Myös kemiallinen yhdiste on toki mahdollista suojata useammalla patentilla, esimerkiksi laatimalla hakemukset, joista yhden vaatimukset kohdistuvat yhdisteen valmistusprosessiin, toisen sen käyttökelpoisiin koostumuksiin tai annostusmuotoihin, kolmannen ja neljännen vaatimukset ensimmäiseen ja toiseen indikaatioon, vastaavasti jne. Koska kaikki nämä vaatimukset kuitenkin kohdistuvat yhteen ja samaan yhdisteeseen, ne ovat haavoittuvampia kuin sarja patenttihakemuksia, jotka suojaavat esim. suuremman tuotteen eri komponentteja.
Toisaalta, elektroniikassa ja televiestinnässä kuten myös ohjelmistoalalla, patentinhaltijalla voi olla suhteellisen suuri salkku, jossa patenttien yhteenlaskettu arvo jaetaan huomattavan suurelle (esim. sata) määrälle patentteja.
Sama pätee tyypillisesti mekaniikan alalla.
Tällaisessa tilanteessa Euroopan laajuisen kielto-oikeuden mahdollisuutta voidaan pitää niin hyödyllisenä, että se ylittää yksittäisten keskitettyjen mitätöimisten riskin, mahdollisten mitätöintien vaikuttaessa joka tapauksessa vain pieneen osaan patenttisalkun arvoa tuottavista patenteista.
Tällaisille patentinhaltijoille maantieteellisesti laajan kielto-oikeuden tuoma kaupallistamismahdollisuuksien kasvu saattaa olla hyvin arvokas ja painaa vaakakupissa enemmän kuin keskitetyn mitätöimiskäsittelyn riski. Tällöin opt-out -menettelyä ei ehkä nähdä kannattavana.
Koska UPC-sopimuksen voimaantulo voi olla hyvinkin lähellä, kannattaa jokaisen patentinhakijan alkaa miettiä omaa salkkuaan, erityisesti arvioiden patenttien ja tulevien patenttien arvoa sekä riskiä joutua kyseisen patentin kanssa oikeuteen.
Mikäli riski on suuri, voisi opt-out -mahdollisuus olla hyvinkin kannattava. Muussa tapauksessa, keskitetyn käsittelyn taloudellinen kannattavuus voisi merkitä enemmän.
Asiantuntijamme auttavat sinua mielellään tilanteesi arvioinnissa ja opt-out –strategiassa.
Tuomas Pantsar on ollut useaan otteeseen suullisissa käsittelyissä Euroopan patenttivirastossa Münchenissä. EPO:n valituslautakunnan uudessa toimipisteessä Haarissa hän on osallistunut Seppo Laineen asiamiesten kanssa jo neljän patentin ja yhden hakemuksen käsittelyyn. Lisäksi Tuomas on ollut mukana useassa väitekäsittelyssä EPO:n väitejaostossa.
Millaisen kuvan Tuomas on saanut näistä käsittelyistä? Esitimme hänelle muutaman kysymyksen.
Kaikki kortit täytyy olla hyvin mietittyinä valmiiksi. Argumenttien tulee mennä käsiteltävän asian ytimeen eikä puheenvuoroissa kannata alkaa kevein perustein viittailla ennakkopäätöksiin.
Kaikki relevantit dokumentit kannattaa olla mukana sekä paperilla että koneella haettavissa olevana versiona. Lisäksi täytyy varautua siihen, että muutoksia patenttivaatimuksiin voi tulla vielä viime hetkellä.
Kunnollista valmistautumista varten on hyvä mennä paikan päälle jo edellisenä aamuna tai jopa aiemmin. Edellisen päivän valmistelukokoukset ovat olleet todella hyödyllisiä, kun argumentit ja mahdolliset käänteet on käyty yhdessä läpi asiamiehen kanssa.
Valituslautakunnan uuden rakennuksen lounasravintolaa ei kannata käyttää, jos
Tuomas ja kevyttä saksalaistailtapalaa.
ei ole aivan pakko. Tämä tietty vähän huumorilla, sillä käsittelyt ovat usein pitkiä ja valituslautakunta on kaukana laitakaupungilla, joten siihenkin ruokaan on tullut turvauduttua.
Münchenissä on lukuisia hyviä ravintoloita ja reissun aikana kannattaa syödä ainakin yksi annos kunnon saksalaista ruokaa, mutta ei kuitenkaan käsittelyä edeltävänä iltana – ei ainakaan myöhään.
Patenttia puolustettaessa meillä on ollut mukana kaksi asiamiestä, jolloin argumentteja valmistellessa saadaan aikaan hyvä keskustelu ja asiat tulevat tarkastelluiksi useasta näkökulmasta. Suullista käsittelyä edeltävä valmistelupäivä on asiakkaan teknisen asiantuntijan osalta ehdottomasti kaikkein tärkein. Varsinainen käsittely taas on asiakkaan näkökulmasta enemmän sirkusta, jossa itse on suurimmaksi osaksi katsomon puolella asiamiesten taistellessa patentin puolesta. Toki välillä voi tulla joitakin teknisiä kysymyksiä, joihin tekninen asiantuntija voi ottaa kantaa. Joka tapauksessa käsittelyt ovat erittäin mielenkiintoisia! Keskeisimmät lakipykälät ovat myös tulleet tutuiksi, kun puheenvuoroissa toistuvasti viitataan artiklojen numeroihin.
Suullinen käsittely on tavallaan kuin monieräinen urheilukilpailu, jossa erätauoilla tekninen asiantuntija voi valmentaa taistelevaa asiamiestä teknisissä yksityiskohdissa, ja sitten taas siirtyä seuraamaan asiamiesten työskentelyä, kun seuraava erä alkaa.
Väitejaostossa katsotaan teknisiä asioita semanttisemmin ja muodollisemmin, kun taas valituslautakunnassa teknistä sisältöä tulkitaan enemmän dokumentin hengen mukaisesti. Dokumenttien sisällön analysoinnissa valituslautakunnan asenne on ollut jopa aavistuksen insinöörimäinen siinä missä väitejaostosta on jäänyt lakimiesmäinen vaikutelma. Pidän valituslautakunnan lähestymistapaa selvästi oikeampana, koska siinä on ollut mukana kaupunkilaisjärki siitä, miten alan ammattilainen ymmärtää kyseessä olevaa tekniikkaa.
Käytäntöjen ja tunnelman kannalta taas asia on aivan toisin. Väitejaostosta on jäänyt enemmän keskusteleva vaikutelma, mutta valituslautakunta pitää etäisyyttä, kuulee osapuolten argumentit ja ilmoittaa jämäkästi, miten asiat ovat. Siinä mielessä valituslautakunta on tuomioistuinmainen ja jämäkästi strukturoitu. Väitejaostossa vastapuolen on joskus sallittu puhua asian vierestä, mutta valituslautakunnassa kaikki löysä puhe katkaistaan heti alkuunsa.
Tuomas on tehnyt erittäin tarkkoja ja keskeisiä havaintoja. Hänen kanssaan on ollut ilo työskennellä ja hän on tuonut selvää lisäarvoa käsittelyihin valmistautumiseen. Mielestäni paras tiimi syntyykin juuri silloin, kun tiimissä on mukana asiakkaan puolelta patenttiasioita hyvin ymmärtävä tekniikan erikoisasiantuntija ja asiamiestoimistosta tekniikkaa hyvin ymmärtävä väite- ja valituskäsittelyjen erikoisasiantuntija.
Tuomas valituslautakunnan aulassa. /Kuva: Jarkko Tiilikainen
Tuomas Pantsar: Tuomas on keksijänä useissa patenteissa ja hän toimi aiemmin teknologiajohtajana Oy AJAT Ltd:ssa. Nykyään Tuomas toimii konsulttina oman yrityksensä TxE Logic Oy:n kautta ja auttaa teknologiayrityksiä tunnistamaan IPR:iin liittyviä mahdollisuuksia ja yritysten teknologiaan liittyviä keksintöjä.
Jarkko Tiilikainen: Jarkko on Suomen kokeneimpia Euroopan patenttiviraston (EPO) asiamieskokeen (EQE) suorittaneita asiamiehiä ja hän on uransa alusta saakka perehtynyt EPO:n prosessioikeuteen ja valituslautakuntien ratkaisukäytäntöön. Toimitusjohtajan tehtävien ohella Jarkko edustaa mielellään asiakkaitamme suullisissa käsittelyissä niin väitejaostossa kuin valituslautakunnassakin.
Euroopan patenttiviraston (EPO) tutkimusohjeisiin (Guidelines for Examination) on lisätty uusia kappaleita merkittävistä aiheista, kuten yhtenäisyydestä sekä älyllisiin suunnitelmiin, matemaattisiin menetelmiin, ohjelmistoihin ja tekoälyyn liittyvistä keksinnöistä.
Lista kaikista merkittävistä muutoksista löytyy englannin kielellä täältä: https://www.epo.org/law-practice/legal-texts/html/guidelines2018/e/m.htm
EPO on myös määritellyt tarkemmin kantansa suhteellisten määritelmien selvyyden osalta, mikä on kiinnostavaa asiaa kaikilla tekniikan aloilla toimiville.
Tutkimusohjeessa sanotaan nyt, että termit kuten ”noin” tai ”olennaisesti” eivät voi laajentaa määritelmää kyseisellä tekniikan alalla käytettyjen tavanomaisten virhemarginaalien tai toleranssien ulkopuolelle. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi ilmaisun “noin 200 °C” tulkitaan sisältävän aivan saman virhemarginaalin kuin ilmaisun “200 °C”. Niinpä sanojen ”noin”, ”olennaisesti” tai vastaavien lisääminen ei EPO:n tulkinnan mukaan laajenna patenttivaatimuksen sisältöä. Jos taas sanoilla ”noin” tai ”olennaisesti” tarkoitetaan suurempaa poikkeamaa, tämän täytyy käydä ilmi jo alkuperäisestä patenttihakemuksesta ja lisäksi tällaiset suuremmat virhemarginaalit on esitettävä patenttivaatimuksessa em. epämääräisten sanojen sijasta.
Yhdessä esimerkissä todetaan, että ilmaisu ”laite on asennettu lähelle ajoneuvon perää” tarkoittaa sitä, että laitteen tulee olla lähempänä ajoneuvon perää kuin keulaa, eli laite voi olla asennettuna minne tahansa ajoneuvon taemmalle puolikkaalle. Vastaavasti ilmaisu ”ohut” saa merkityksen ainoastaan verrattuna toiseen elementtiin, jolla on suurempi paksuus. Ilman tällaista vertaulukohtaa sanoilla ”lähellä” tai ”ohut” ei ole patenttivaatimusta rajaavaa merkitystä.
Materiaalin määritteleminen ”elastiseksi” ei myöskään sellaisenaan rajoita materiaalia mihinkään luokkaan, sillä elastisuus on kaikkien kiinteiden aineiden ominaisuus. Niinpä ilmaisu ”elastinen materiaali” voi kattaa niin kumin kuin timantinkin.
Keksintöänne suojattaessa onkin ensiarvoisen tärkeää määritellä keksinnön piirteet ja sovellusmuodot täsmällisin määritelmin jo ensimmäistä patenttihakemusta laadittaessa.
EPO:n uudet tutkimusohjeet astuvat voimaan 1. marraskuuta 2018.
Brexit-prosessi on edennyt vaiheeseen, jossa EU ja Iso-Britannia neuvottelevat sopimuksen aikaansaamiseksi, ennen kuin Iso-Britannia poistuu EU:sta 29. maaliskuuta 2019.
Miten sopimukseton brexit vaikuttaisi patentin hakemiseen ja patenttioikeuden hyödyntämiseen Isossa-Britanniassa? Ison-Britannian hallitus on julkaissut sarjan ohjeita IP-oikeuksien (patentit, tavaramerkit, mallioikeudet) hakijoille ja haltijoille. Patentteja koskevan ohjeen anti on tiivistetty alle:
Kaikeksi onneksi nykyinen EP-patenttijärjestelmä ei pohjaudu EU-oikeuteen vaan EU:sta täysin erilliseen EPC-sopimukseen (European Patent Convention), jossa Iso-Britannia on mukana. EP-patentin hakeminen 38 sopimusmaan alueelle ei muutu mihinkään brexitin vaikutuksesta. Tässä joukossa on tällä hetkelläkin mukana useita EU:n ulkopuolisia maita, kuten Norja, Islanti, Sveitsi ja Turkki.
Brexitillä ei tule olemaan vaikutusta myöskään Ison-Britannian kansalliseen patenttijärjestelmään.
Lääkkeitä ja kasvinsuojeluaineita koskevan patentin suoja-aikaan on mahdollista hakea enintään 5 vuoden lisäaika (Supplementary Protection Certificate, SPC). Tähän liittyvät EU-säännökset on jo implementoitu Ison-Britannian kansalliseen lainsäädäntöön, joten SPC-käytäntöön ja lisensseihin ei ole tulossa muutoksia.
Yhtenäispatenttijärjestelmä perustuu 25 EU-maan allekirjoittamaan UPCA-sopimukseen (Agreement on a Unified Patent Court). Iso-Britannia ratifioi sopimuksen huhtikuussa 2018. Järjestelmä ei ole vielä voimassa, sillä sopimus odottaa Saksan ratifiointia. Saksan ratifiointiprosessi saattaa viivästyä kansallisessa perustuslakituomioistuimessa vireillä olevan kanteen takia yli maaliskuun 2019, jolloin brexit ei aiheuttaisi tilanteeseen muutoksia.
Päinvastaisessa tilanteessa, eli jos Saksa ehtii ratifioida UPCA-sopimuksen ja järjestelmä tulee voimaan ennen maaliskuuta 2019, Iso-Britannia saattaa joutua EU:sta poistumisen myötä ja ilman brexit-sopimusta vetäytymään myös UPCA-sopimuksesta. Ison-Britannian hallituksen julkaisema patenttiohje ei kuitenkaan anna tämän vaihtoehdon suhteen uutta tietoa.
Tähän asti Isossa-Britanniassa on sovellettu EU:n ja EEA:n käytäntöjä patenttioikeuksien toimeenpanosta ja toimivaltaisesta tuomioistuimesta (the Brussels Regime). Jos brexit-sopimusta ei synny, common law -periaatteet tulevat korvaamaan EU-käytännöt. Ison-Britannian tuomioistuimet soveltavat näitä periaatteita tällä hetkellä EU:n ja EEA:n ulkopuolisiin osapuoliin.
Viimeisimmät arviot sopimuksen syntymisestä ovat varovaisen positiivisia. Britannian brexit-ministeri Dominic Raab arvioi eilen, että sopimus saadaan aikaan syksyn aikana.
Lue myös mitä EU-tavaramerkeille ja yhteisömalleille tapahtuu jos Brexit-sopimusta ei synny. Siirry artikkeliin tästä.
UK:n (eli Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin) ja Euroopan komission väliset neuvottelut koskien UK:n eroamista EU:sta ovat yhä edelleen käynnissä. Neuvotteluissa pyritään siihen, että EU-tavaramerkkien ja yhteisömallien suoja jatkuisi UK:ssa myös Brexitin jälkeen. Toistaiseksi konkreettisiin sopimuksiin asti ei vielä ole päästy, mutta UK-virasto UKIPO on tilanteen selventämiseksi julkaissut sivuillaan tilannetta koskien ohjeistuksen, jonka mukaisesti UK-hallinto lupaa, että EU-tavaramerkit ja -mallit muunnetaan vastaaviksi kansallisiksi rekisteröinneiksi/hakemuksiksi UK:ssa kun Brexit astuu voimaan 30.3.2019.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tavaramerkin ja mallioikeuksien haltijoille syntyy maahan uusi, EU-rekisteröinnistä erillinen oikeus, jota voi ja tuleekin hallinnoida tästä erillisenä esimerkiksi uudistamisen ja siirtojen tai lisenssien rekisteröimisen kannalta. Varsinaisesta muunnosprosessista ei ole vielä tarkempaa tietoa, mutta UKIPO korostaa pyrkivänsä toteuttamaan sen automaattisesti tai muutoin oikeudenhaltijoiden kannalta mahdollisimman vähäisillä hallinnollisilla toimenpiteillä. Oikeudenhaltijoilla on niin halutessaan toki myös opt out -mahdollisuus, eikä kansallista rekisteröintiä UK:ssa ole pakko ottaa vastaan.
Avoimia kysymyksiä maaliskuisen Brexitin ja tavaramerkkien ja mallien ympärillä on vielä paljon, etenkin siirtymäsäännöksiä ja väite- tai mitätöimistilanteita koskien, mutta UKIPO:n lausunto ja lupaukset EU-hakemusten ja -rekisteröintien suojan jatkumisesta UK:ssa tyynnyttävät kuitenkin suuren yleisön mieltä.
Vaikka akuuttia pelkoa oikeuksien menettämisestä UK:ssa ei enää ole, kannustamme EU-hakemusten ja -rekisteröintien haltijoita joka tapauksessa seuraamaan tilanteen kehittymistä tarkasti ja huomioimaan sen tavaramerkki- ja mallistrategiassaan. Mikäli UK on oikeudenhaltijalle erityisen merkittävä markkina-alue, suosittelemme myös varmuudeksi harkitsemaan uutta kansallista hakemusta tai maan nimeämistä kansainväliseen rekisteröintiin vielä tämän vuoden puolella.
Tiimimme seuraa aktiivisesti Brexitin ja sitä koskevien neuvotteluiden etenemistä ja tiedottaa heti, kun uutta tietoa on saatavilla.
Lue myös mitä tapahtuu patenteille, jos brexit-sopimusta ei hyväksytä. Siirry artikkeliin tästä.
Kanada on pitkän odotuksen jälkeen nyt ottanut viimeiset suuret harppaukset kohti kansainvälisten malli- ja tavaramerkkirekisteröintijärjestelmien käyttöönottoa.
Tähän asti tavaramerkkien ja mallien suojaa on maassa voinut hakea ainoastaan kansallisten rekisteröintien kautta, joten yhtenäistetyt järjestelmät varmasti houkuttavat ja ilahduttavat maan markkinoille tähtääviä ja investoivia suomalaisia sekä muitakin ulkomaisia yrityksiä oikeuksien tehokkaamman hallinnoinnin, yhtenevämmän aineellisen sääntelyn kuin myös alempien hakukustannusten johdosta.
Kanada liittyi 16.7.2018 kansainvälisiä malleja koskevaan Haagin sopimukseen, joka astuu voimaan maata koskien 5.11.2018. Näin ollen Kanadaan on jo loppuvuonna mahdollista tehdä mallihakemuksia kansainvälisen järjestelmän kautta.
Vuosien valmistelun jälkeen Kanadan virasto on myös hiljattain vahvistanut, että kansainvälisiä tavaramerkkirekisteröintejä koskevan Madridin protokollan edellyttämät lainsäädäntömuutokset sekä sähköisen failausjärjestelmän käyttöönotto ovat nyt edenneet viimeistelyvaiheeseen. Toivottavaa ja nyt jo kovin todennäköistäkin on, että maa liittyy Madridin protokollaan ensi kesään mennessä. ”We expect to be joining the treaty, in fact, in early 2019”, myös maan tavaramerkkiviraston pääjohtaja kommentoi viime kuussa. Madridin protokollan käyttöönoton myötä Kanadan tavaramerkkisääntelyyn on luvassa suuria muutoksia aiempaan verrattuna; mm. Nizzan luokituksen käyttöönotto, tavaramerkin käytöstä luopuminen hakuperusteena ja EU-sääntelyn tapaan suojausmahdollisuuden ulottaminen koskemaan myös ei-perinteisiä tavaramerkkejä kuten 3D- ja liikkuvia merkkejä, ääni- ja hajumerkkejä yms.
Huom. Mikäli Kanada on jo olemassa oleva tai potentiaalinen markkina-alue yrityksellenne, on nyt hyvä hetki tarkistaa, että tavaramerkkisuojanne maassa ovat ajan tasalla. Kansainvälisen tavaramerkkisuojan laajentaminen maahan heti kuin mahdollista tai viimeistään seuraavan uudistuksen yhteydessä saattaa olla hyvinkin suositeltavaa.
Mekaniikkatiimimme asiamies Teemu Kiviniemi läpäisi Euroopan patenttiviraston asiamieskokeen (EQE, European Qualifying Examination) ja on nyt valtuutettu edustamaan asiakkaitamme Euroopan patenttivirastossa. Teemu on myös auktorisoitu patenttiasiamies Suomessa ja lisäksi hän on valtuutettu edustamaan asiakkaitamme suoraan sekä Saksan (§ 13 Abs. 1 EuPAG (DE)) että Itävallan (§ 16a Abs. 4 PatAnwG (AT)) patenttivirastoissa.
Onnittelemme Teemua ja olemme iloisia siitä, että asiamiestemme erinomainen menestys EQE-kokeessa sai näin jatkoa.
Teemu on Seppo Laineen 16. eurooppapatenttiasiamies ja EP-osaamisemme onkin vahvaa kaikilla tekniikan aloilla.
Kuten huhtikuussa kerroimme, Yhdysvaltain patenttivirasto on nyt virallisesti myöntänyt patentin numero 10,000,000. Tämä kymmenes miljoonas patentti eli ”Patent Ten Million” on otsikoltaan “Coherent LADAR using intra-pixel quadrature detection” eli vapaasti suomennettuna Koherentti LADAR-menetelmä käyttäen intra-pikseli kvadratuuri-tunnistusta.
Keksijänä on Joseph Marron ja patentti on myönnetty Raytheon-yhtiölle. Patenttihakemus on pantu vireille 10. maaliskuuta 2015 ja hakemus julkaistiin 15. syyskuuta, 2016. Patentti myönnettiin yhden välipäätöksen jälkeen.
Kuva patentista: “Coherent LADAR using intra-pixel quadrature detection”
LADAR (Laser detection and ranging) on samankaltainen teknologia kuin tutka (radar). Eroavaisuutena LADARissa maali valaistaan laserilla ja paluusäde tunnistetaan optisella sensorilla. Teknologia on käytössä mm. kuskittomissa autoissa sekä videopelissä, konenäössä ja muilla tekniikan aloilla.
Lyhyesti selitettynä keksintö parantaa LADAR- teknologiaa seuraavalla tavalla: ensin kohde (123) valaistaan laserilla (122). Kohteesta heijastuva säde (124) fokusoidaan kuvausoptiikalla (125) tunnistusmatriisille (126). Palatessaan kohteesta heijastussäde interferoi lokaalioskillaattorin valoa (127). Tunnistusmatriisin valoherkkää aluetta näytteistetään neljä kertaa kellosyklin aikana kvadratuuritekijöiden muodostamiseksi, mistä voidaan laskea tietoa maalista perustuen heijastussäteen ja lokaalioskillaattorin väliseen interferenssiin.
Kymmenennen miljoonannen patentin myötä USPTO myös vaihtoi patenttikirjan kantta. Vanha kansi oli käytössä vuodesta 1985 tähän päivään saakka, joten uusi kuvitus ei vaihtune ihan heti. Mikäli siis haluat uudistetun US-patentin vanhojen rinnalle tai ensimmäiseksi patentiksi, ota yhteyttä Seppo Laineen US-tiimiin – meidänkin asiakkaallemme on jo myönnetty uuden designin mukainen US-patentti.
Linkki 10 million patents sivustolle (USPTO)
Laine IP Oy
Muut yhteystiedot
Puh: (09) 6859 560
Fax: (09) 6859 5610
Sähköposti: posti@laineip.fi
Henkilöstön yhteystiedot
Postiosoite
Laine IP Oy
PL 339
00181 Helsinki
Tilaa uutiskirjeemme
Seuraa meitä
Laskutustiedot
Y-tunnus: 0590525-5
ALV-numero: FI05905255
Operaattori: Nordea
Välittäjän tunnus: NDEAFIHH
Verkkolaskuosoite: FI6221531800060138
Ota yhteyttä
Haku