Tekijänoikeus ja geoblokkaus

Saksalainen tuomioistuin Landesgericht Frankfurt am Main antaa tuoreessa päätöksessään ymmärtää, että kansallinen tekijänoikeus voi laajentua yli valtion rajojen. Päätöksen mukaan voittoa tavoittelematon organisaatio ”Project Gutenberg Literary Archive Foundation” velvoitetaan luopumaan saksalaisten kirjailijoiden Heinrich Mann, Thomas Mann ja Alfred Döblinin kirjojen julkaisemisesta verkkosivuillaan, sikäli kuin nämä kirjat ovat saatavilla kuvaruudulla ja/tai ladattavissa internetin käyttäjille Saksassa.

Tuomioistuin hyväksyi siten ne vaatimukset, joita Saksassa kirjailijoiden oikeudet omistava kustantaja S. Fischer Verlag GmbH  kanteessaan  esitti.

”Project Gutenberg” oli julkaissut Thomas Mannin, hänen poikansa Heinrichin ja Alfred Döblinin 18 saksankielistä teosta, joiden tekijänoikeudet olivat lakanneet USA:ssa, koska kirjat oli julkaistu ennen 1923. Näin ollen niiden yhdysvaltalaisen tekijänoikeuden 95 vuoden suoja-aika oli ylittynyt.

Saksassa, kuten muissa EU-maissa, tekijänoikeus on voimassa 70 vuotta kirjailijan kuolemasta. Thomas Mannin osalta tekijänoikeus on siten voimassa vielä vuoteen 2025 asti, Heinrich Mannin vuoteen 2020 ja Alfred Döblinin vastaavasti vuoteen 2027.

Tuomioistuimen mielestä Gutenbergin verkkosivut on suunnattu (myös) saksalaisille käyttäjille/kuluttajille, mm. koska käyttöliittymä on käännetty saksaksi. Edelleen verkkosivuilla oleva vastuuvapauslauseke, jossa käyttäjän on itse arvioitava, onko hänellä oikeus ladata teos verkosta omassa maassaan, osoittaa vastaajan olleen tietoinen sivuston käytöstä myös muualla kuin USA:ssa. Näin ollen verkkosivusto on Saksan lain vaikutuspiirissä.

Tuomioistuin hylkäsi vastaajan puolustuksen, joka lähti siitä, että julkaiseminen verkkosivustolla oli mahdollista, koska teokset eivät olleet USA:n tekijänoikeuksien piirissä. Tuomioistuin totesi, että tällainen oikeuskäytäntö johtaisi siihen, että teokset tulisivat maailmanlaajuisesti saataville aina, kun tekijänoikeus päättyy siinä maassa, jossa verkkosivuston ylläpitäjä toimii.

Kantaja, S Fischer Verlag,  oli vaatinut vastaajaa geoblokkaamalla estämään sivuston saatavuuden käyttäjille Saksassa. Tuomioistuin hyväksyi vaatimuksen. Päätöksessä todettiin ettei vastaajan vastaväite siitä, ettei tämä olisi toimiva menettelytapa, vastannut BGH:n oikeuskäytäntöä, jossa oli katsottu riittäväksi vaikeuttaa laitonta käyttöä.

Tapaus on herättänyt suurta mielenkiintoa internetin eri keskustelufoorumeissa, joissa on katsottu päätöksen käytännössä tarkoittavan sitä, että Saksan lainsäädäntö laajenee koskemaan USA:ssa olevaa palvelinta.

Lue lisää

CRISPR-geenimuuntelutekniikkaa koskeva patentti kumottu Euroopassa

Euroopan patenttiviraston väitejaosto on kumonnut suullisessa käsittelyssä Broad-instituutin (MIT/Harvard) CRISPR-tekniikkaan liittyvän patentin EP 2 771 468. Kyseinen patentti kohdistuu CRISPR-tekniikan hyödyntämiseen eukaryoottisoluissa eli mm. eläin- ja kasvisoluissa.

Väitejaosto päätyi pitämään patenttia mitättömänä, koska patentin etuoikeuspyyntö aiemmista USA:ssa jätetyistä provisional-hakemuksista oli virheellinen. Euroopassa etuoikeuteen liittyvä käytäntö seuraa tarkasti Pariisin sopimuksessa esitettyjä periaatteita, joiden mukaan oikeus pyytää etuoikeutta on vain ensimmäisen hakemuksen hakijalla tai osapuolella, jolle ensimmäinen hakemuksen hakija on siirtänyt oikeutensa. Pätevän etuoikeuden avulla myöhempi hakemus katsotaan tehdyksi samaan aikaan ensimmäisen hakemuksen kanssa, jolloin myöhemmän hakemuksen uutuutta ja keksinnöllisyyttä tarkastellaan samaa tunnettua tekniikkaa vastaan kuin ensimmäisen hakemuksen.

Tässä tapauksessa CRISPR-tekniikkaan kohdistuvissa ensimmäisissä provisional-hakemuksissa keksijät oli US-käytännön mukaisesti nimetty myös hakijoiksi. Myöhemmässä PCT-jatkohakemuksessa hakijana oli Broad-instituutti, joka ei pystynyt väitekäsittelyssä osoittamaan oikeuksien siirtymistä kaikilta keksijöiltä. Näin ollen patentti kumottiin, koska etuoikeus menetettiin ja patentin esittämä CRISPR-tekniikka oli ehtinyt tulla julkiseksi ennen PCT-hakemuksen jättöä, jolloin keksintöä ei enää voitu katsoa uudeksi.

Patentinhaltija on jo valittanut päätöksestä ja asia on etenemässä valituslautakunnan käsittelyyn. Patentti on rekisteröity yli 15 EP-jäsenmaassa.

US-tiimissämme nyt kaksi valtuutettua US-patenttiasiamiestä

Toimi Teelahti valmistui 13.6.2017 US-patenttiasiamieheksi ja on nyt valtuutettu edustamaan asiakkaitamme Yhdysvaltain patenttiviraston asioissa.

Toimi jatkaa asiamiehenä US- ja sähkötiimeissä. Kaksikielisenä (suomi/englanti) hänellä on erinomaiset lähtökohdat välittää tietoa suoraan suomalaisilta keksijöiltä USA:n viraston tutkijainsinööreille, esimerkiksi puhelinpalavereiden kautta. Kokemuksemme on, että suora yhteys virastoon auttaa edistämään hakemuksen käsittelyä sekä vähentämään ongelmatilanteita.

US-patenttiasiat näppärästi Helsingistä käsin

Lisäksi Toimi vahvistaa US-tiimiämme erityisesti automaatio-, säätö- ja ohjelmistotekniikan aloilla. Kompetenssi hoitaa vastineet, valitukset sekä erilaiset muodollisuudet suoraan Helsingistä käsin mahdollistaa asioiden hoitamisen joustavasti, aikaa ja rahaa säästäen.

EU:n tavaramerkkiasetuksen 1.10.2017 voimaan astuvat muutokset

Uusi EU-tavaramerkkiasetus astui voimaan viime keväänä 23.3.2016 ja toi jo heti mukanaan mittavan määrän muutoksia. Kaikki asetuksen muutokset eivät kuitenkaan astuneet voimaan välittömästi, vaan osaa uudistuksista sovelletaan vasta siirtymäaikojen jälkeen kun niitä koskeva sekundäärilainsäädäntö on saatettu ajan tasalle.

Lokakuun 1. päivästä lähtien kolmella keskeisellä alueella aletaan soveltaa uudistuksia:

Graafista esittämistä koskevan vaatimuksen poistuminen

Asetusmuutoksen voimaan astumisen myötä tavaramerkkihakemukseen ei enää sovelleta graafisen esittämisen vaatimusta, vaan haettava merkki voidaan esittää missä tahansa asianmukaisessa muodossa yleisesti saatavilla olevaa teknologiaa käyttäen, kunhan esitystapa on selkeä, täsmällinen, itsenäinen, helposti saatavilla oleva, ymmärrettävä, kestävä ja objektiivinen. Muutoksella aletaan soveltaa ns. ”saat sen, mitä näet” –järjestelmää, jossa tavaramerkkirekisterin merkinnät ovat aiempaa selkeämpiä ja helpommin saatavilla sekä haettavissa. Tavoitteena on parantaa käyttäjien oikeusvarmuutta.

Uudentyyppinen EU:n tarkastusmerkki

Asetusmuutos tuo mukanaan myös EU:n laajuisen tarkastusmerkin käyttöönoton. Joissain maissa vastaava kansallinen merkki on ollut jo käytössä aiemmin (esim. Suomessa Joutsenlippu-merkki). Käytännössä rekisteröity tarkastusmerkki on tae siitä, että ne tavarat ja palvelut, joille merkki myönnetään, vastaavat tiettyä säänneltyä ja valvottua standardia. EU-tarkastusmerkille on kaksi merkittävää rajoitusta: 1) merkin haltija ei voi harjoittaa liiketoimintaa merkin kattamia tavaroita ja palveluita koskien ja 2) merkkiä ei voi hakea sellaisille tavaroille ja palveluille, joilla on suojattu maantieteellinen alkuperä.

Menettelyihin tehtävät muutokset

Lokakuun alussa voimaan astuu myös koko joukko erilaisia menettelyllisiä uudistuksia ja täsmennyksiä. Näihin kuuluvat mm. se, että mahdollinen etuoikeushakemus on nyt tehtävä heti varsinaisen tavaramerkkihakemuksen yhteydessä, käytön kautta saatuun erottamiskykyyn voidaan vedota toissijaisena vaatimuksena ja väite- ja mitätöintiprosesseissa voidaan aikaisemmat oikeudet todistaa verkkolähdetodisteilla. Myös esimerkiksi käännöksiä ja virastoyhteydenpitoa koskevia säännöksiä on täsmennetty.

Tavaramerkkitiimimme antaa mielellään lisätietoja aiheesta!

UPC:n aikataulu viivästyy aiemmin ilmoitetusta

UPC-sopimuksen ratifioineet maat punaisella.

UPC:n valmistelukomitea on ilmoittanut, että sopimuksen ratifioinnissa tapahtuneiden viiveiden johdosta yhtenäispatenttituomioistuin (UPC) ei voi aloittaa toimintaansa joulukuussa 2017. Valmistelutoimissa edetään, mutta vielä ei ole selvillä, kuinka pitkästä viiveestä on kysymys.

Lisää epävarmuutta UPC:n toteutumisen aikataululle aiheuttaa Saksassa vastikään tehty valitus, jossa yksityishenkilö väittää UPC-sopimuksen olevan Saksan perustuslain vastainen. Saksan korkein oikeus ei ole vielä käsitellyt valitusta, mutta tuomioistuin on pyytänyt maan presidenttiä jättämään ratifiointiasiakirjan toistaiseksi allekirjoittamatta.

Valmistelukomitean ilmoitus oheisessa linkissä:

https://www.unified-patent-court.org/news/upc-timetable-update-june-2017

Seppo Laine Oy seuraa tiiviisti tilannetta ja tiedottaa asioiden etenemisestä.

Mitkä patentit kannattaa sulkea pois UPC:n toimivallasta?

UPC-sopimuksen ratifioineet maat punaisella.

Britannian EU-eroprosessi on tuonut lisäjännitystä UPC:n aikatauluun, sillä Britannian parlamentti ei ratifioinut UPC-sopimusta aiemmin kaavaillussa aikataulussa ennen kuin se hajotettiin. Lisätietoa UPC:n aikataulusta saadaan siis vasta Britannian vaalien jälkeen. Tässä vaiheessa emme voi olla vielä varmoja, pääseekö UPC aloittamaan aikataulussa joulukuussa 2017 vai viivästyykö järjestelmän käynnistyminen.

Opt-out -mahdollisuus

Joka tapauksessa voimme jo tehdä päätöksiä sen suhteen, mitkä eurooppapatentit olisi syytä sulkea pois UPC:n toimivallasta (”opt-out”). Käsityksemme mukaan UPC tarjoaa tehokkaan tavan puolustaa patenttioikeuksia ja jatkossa eurooppalaiset patenttioikeudenkäynnit siirtyvät enenevässä määrin UP-tuomioistuimeen. Näin ollen kaikkia patentteja ei kannattaisi säännönmukaisesti sulkea pois UPC:n toimivallasta, vaikka poissuljetun patentin voikin vielä saattaa takaisin UPC:n piiriin tekemällä ”opt-in” –pyynnön. Laajamittainen patenttien poissulkeminen aiheuttaa myös hallinnollisia kustannuksia, mikä tekijä kannattaa ottaa huomioon etenkin suurten patenttisalkkujen osalta.

Ehdotammekin, että patentinhakijat ja –haltijat harkitsevat opt-out –pyynnön tekemistä vain sellaisten eurooppapatenttien osalta, joita koskee ainakin yksi seuraavista ehdoista:

• Eurooppapatentti on saatettu voimaan ainoastaan hyvin harvoissa UPC-maissa, jolloin oikeudenkäynti on edullisempaa kansallisessa tuomioistuimessa (kartta maista ohessa).
• On todennäköistä, että merkittävä loukkaus tapahtuu ainoastaan yhdessä maassa.
• Oletetaan, että oikeudenkäynti yhdessä maassa, esim. Saksassa, on riittävä toimenpide kilpailijoita vastaan.
• Patentti on liian arvokas menetettäväksi koko UPC-alueella yhdessä tuomioistuinkäsittelyssä.
• Patentin pätevyyteen liittyy tavallista suurempia riskejä ja yrityksellä on halua ja resursseja puolustaa patenttia tarvittaessa useiden eri maiden tuomioistuimissa.
• Patentti liittyy perheeseen, jossa on ainakin yksi jaettu hakemus, jolloin osa perheestä halutaan kansallisen tuomioistuinjärjestelmän ja osa UPC:n toimivaltaan.

Hoidossamme olevien eurooppapatenttien ja –hakemusten osalta tulemme ottamaan asiakkaisiimme yhteyttä opt-out –pyyntöjen merkeissä syksyllä 2017.

Koulutusten peruspaketit jatkoivat voittokulkuaan, toiminnanvapaus herätti intohimoja

Koulutustemme kestosuosikit kuten patenttihakemuksen laatiminen sekä patentit prosessikehityksen tukena ja esteenä pitävät pintansa vuodesta toiseen – näin myös viime vuonna.

Niiden ohella mm. väite- ja valitusasiat, US-patentointikäytännöt, tavaramerkit ja brändit sekä toiminnanvapaus herättivät kiinnostusta ja parhaimmillaan innoittivat tilaisuuksissamme intohimoisiin keskusteluihin. Brexit heitti pitkän varjonsa myös meidän koulutuksiimme.

Viime vuoden aikana asiantuntijamme kouluttivat ja luennoivat ajankohtaisista ja asiakkaillemme keskeisistä aiheista yli 30 tilaisuudessa, joista lähes puolet pidettiin englanniksi. Erityisosaamisemme US-patentointikäytännöistä olikin yksi vuoden vahvoista teemoistamme.

Kansainväliset aiheet kiinnostivat

Patenttiasiamies Päivi Takala on mukana kehittämässä sellaisia koulutus- ja luentoaiheita, jotka auttavat asiakkaita ja muita osallistujia heidän akuuteissa tarpeissaan.n aiheiden ympärille.

Viime vuoden koulutustemme aiheet kiertyivät sekä peruspakettien että ajankohtaisten, erityisesti kansainvälisten aiheiden ympärille.

– Koulutustemme ja luentojemme rungon muodostivat kestosuosikkimme eli patentit ja patentoinnit. Muita keskeisiä teemoja viime vuonna olivat väite- ja valitusasiat, EP-patentit, US-patentointikäytännöt sekä tavaramerkki ja brändi, kertoo patenttiasiamies Päivi Takala.

Patentoinnin erityiskysymyksistä kiinnostaviksi osoittautuivat myös ICT:n ja ohjelmistojen patentointi, biotekniikan keksintöjen patentointi ja markkinaoikeuden ratkaisut valitusasioissa.

Yhtenäispatenttijärjestelmä UPC oli viime vuoden aikana koulutuksissamme myös vahvasti edustettuna. Brexit aiheutti kuitenkin järjestelmän käyttöönoton lykkääntymisen, mikä heijastuu jonkin verran tämän vuoden koulutuksiimme.

Perusasioille ja luentokokonaisuuksille kysyntää

Patenttiasiantuntemuksen Grand Old Man Christoffer Sundman on pitänyt koulutuksia ja luentoja neljällä vuosikymmenellä. Hän osaa analysoida koulutustarpeiden ja kiinnostusten muutoksia sekä kehitysnäkymiä.

– Patenttihakemuksen laatimisesta olen luennoinut kohta 30 vuotta, patentista prosessikehityksen tukena ja esteenä noin 25 vuotta, väitteistä noin 15 vuotta. Näille perusasioille on aina kysyntää, Sundman vakuuttaa.

Yksi hänen kaikkien aikojen suosituimpia luentojaan on ollut Taideteollisen korkeakoulun neljän luennon kokonaisuus, jossa kukin luento käsitteli yhtä keskeistä aihetta. Näitä olivat patentti ja muut IPR:t, patentti- ja hyödyllisyysmallihakemuksen laatiminen, tiedon hankkiminen ja patenttijulkaisujen lukeminen sekä patentin suojapiirin arviointi.

– Tämä luentokokonaisuus on edelleen hyvin kysytty, sillä myös yksittäiset yritykset ovat näitä tilanneet, hän valottaa luentojen saamaa suosiota.

Sundman uskoo, että toiminnanvapaus FTO sekä EPO:n väitteet ja suulliset käsittelyt koulutusten ja luentojen aiheina säilyttävät kiinnostuksensa myös tulevina vuosina. Samoin patenttialan erityiskysymykset, kuten ICT:n ja ohjelmistojen tai biotekniikan keksintöjen patentoinnit jatkavat suosiotaan.

Positiivinen palaute saa kehittämään lisää

 Tilaisuuksista saamamme palaute jatkui viime vuonnakin hyvin positiivisena. Yhteisseminaari Asianajotoimisto Boreniuksen kanssa oli hedelmällinen, ja toiminnanvapaus herätti osallistujienkin intohimoja.

Vaikka palaute onkin positiivista, jatkamme tilaisuuksiemme kehittämistä edelleen osallistujia entistä paremmin palveleviksi.

– Ymmärrämme sen, että erilaisia tilaisuuksia on paljon tarjolla. Pyrimmekin kehittämään sellaisia aiheita, jotka auttavat asiakkaitamme ja muita osallistujia juuri tässä ja nyt, heidän akuuteissa tarpeissaan. Otamme enemmän kuin mielellämme vastaan jatkossakin palautetta niin pitämistämme tilaisuuksista kuin toiveaiheista, sanoo Takala.

Koulutustoiminta jatkuu vahvana tänä vuonna

Kuluvana vuonna koulutustemme ja luentojemme teemoina jatkavat peruspakettien ohella mm. US-patentointikäytännöt, yhtenäispatenttijärjestelmä UPC sekä toiminnanvapaus FTO. Suosittu yhteisseminaari Asianajotoimisto Boreniuksen kanssa järjestetään tänä vuonna Tampereella.

Aktiivinen yhteistyö AaltoPro:n, IPR University Centerin, CEIPI:n ja muiden keskeisten toimijoiden kanssa jatkuu myös vahvana, ja suunnittelemme ja toteutamme yhdessä monipuolista opetusta niiden tarpeisiin.

Iso-Britannia sittenkin ratifioimassa UPC-sopimuksen?

Brexit ja UPC

Kuten tiedämme, britit äänestivät neuvoa-antavassa kansanäänestyksessään 23.6.2016 sen puolesta, että Iso-Britannia eroaa Euroopan unionista (EU).

Kuluneen kesän aikana monella foorumilla on keskusteltu asiasta vilkkaasti, ja monet patenttialan toimijat ovat esittäneet käsityksiään siitä, miten jatkossa olisi parasta toimia. Sen lisäksi, että Britannian EU-erolla on poliittisia, taloudellisia ja sopimusoikeudellisia vaikutuksia, se vaikuttaa myös vireillä olevaan yhdistettyyn patenttituomioistuinjärjestelmään (UPC).

Tämä on siten epävarmaa aikaa kenelle tahansa, joka haluaa patenttisuojaa Britanniassa, ja myös niille, jotka käyvät oikeutta eurooppapatentteja vastaan. Niinpä ajattelimme esittää teille muutamia faktoja.

UPC:n on tarkoitus olla kaikkien EU:n jäsenvaltioiden yhteinen tuomioistuin, ja siten osa maiden oikeusjärjestelmää. UPC-sopimus astuu voimaan, kun 13 valtiota on ratifioinut sen, jolloin mukana pitää olla kolme valtiota, joissa on eniten voimassa olevia eurooppapatentteja, eli tällä hetkellä Ranska, Saksa ja Iso-Britannia. UPC-sopimukseen voivat liittyä kaikki EU:n jäsenvaltiot ja sopimuksen säännökset ovat voimassa kaikkien niiden jäsenvaltioiden alueella, jotka ovat ratifioineet sen. On siis huomattava, että EU:hun kuulumaton maa ei voi liittyä UPC-sopimukseen, mistä pääsemmekin sujuvasti seuraavaan kysymykseen.

Jos ja kun Ison-Britannian pääministeri Theresa May päättää turvautua EU:n perustamissopimuksen (so. ”sopimus Euroopan unionista”, TEU) artiklaan 50, joka määrittelee jäsenvaltioiden EU:sta eroamisen menettelytavat, mitä vaikutuksia sillä on UPC-sopimukseen?

UKIPO: ”IP and BREXIT”

Ison-Britannian patenttivirasto (UKIPO) toteaa 2.8.2016 antamassaan lausunnossa, että kansanäänestyksen tulos ei käytännössä vaikuta eurooppapatenttien hakemiseen ja käsittelyyn. UKIPO myös toteaa, että niin kauan kuin eroneuvottelut ovat käynnissä, Iso-Britannia on EU:n jäsen ja UKIPO osallistuu UPC-kokouksiin. Välittömiä muutoksia nykytilanteeseen ei siis ole tiedossa.

Tällä hetkellä 11 valtiota on ratifioinut UPC-sopimuksen; Iso-Britannia ei. Ellei Iso-Britannia ratifioi sopimusta ennen Brexitin toteutumista, ei UPC eikä siten myöskään yhtenäispatentti tule voimaan. Toistaiseksi nykyinen eurooppapatenttien validointijärjestelmä jatkuu siis ennallaan ja eurooppapatentteja koskevat riidat käsitellään kansallisissa tuomioistuimissa kuten ennenkin. Tilan­ne muuttuu vasta kun yhteensä 13 maata on ratifioinut sopimuksen. On ilmeistä, että UPC-sopimuksen voimaantulo viivästyy, mutta todennäköisesti Brexitin vuoksi UPC-projektista ei kuitenkaan luovuta kokonaan.

UPC-sopimuksessa on osia, jotka koskevat erityisesti Isoa-Britanniaa, esimerkiksi UPC:n kemian alajaoston oli tarkoitus sijaita Lontoossa. Näihin osiin on tehtävä muutoksia, jos Iso-Britannia ei ratifioi sopimusta ja UPC-sopimus Brexitin jälkeen astuu voimaan, kun 13 EU-valtiota on sen ratifioinut. Eurooppapatentti entisessä muodossaan on edelleen mahdollista saada Isossa-Britanniassa, samalla kun muissa EU-maissa voidaan saada yhtenäispatentti. Siksi sekä Isoa-Britanniaa että jotain EU-maata koskevissa patenttiriidoissa oikeutta on silloin käytävä sekä Ison-Britannian kansallisessa oikeusistuimessa että UPC:ssä.

Kuten yllä mainittiin, Iso-Britannia on edelleen EU:n jäsenvaltio ja on sitä kahden vuoden ajan laskettuna siitä, kun TEU:n artikla 50 on otettu käyttöön. Tänä aikana Iso-Britannia voi halutessaan ratifioida UPC-sopimuksen. UPC-sopimus ei kuitenkaan ole avoin EU:n ulkopuolisille valtioille. Jos Brexit-neuvotteluiden yhteydessä EU:ssa päätettäisiin, että UPC kattaisi myös ei-EU-valtiot, voisi ei-EU-Britannia ratifioida sopimuksen. Silloin UPC tulisi voimaan lähes siten kuin toivottiin silloin kun sopimusta laadittiin. Euroopan komissio on kuitenkin tyrmännyt UPC-sopimuksen laajentamisen ei-EU-valtioihin poliittisista syistä.

Tavaramerkki- ja mallioikeudet

Vaikkakaan tavaramerkit ja mallioikeudet eivät suoranaisesti liity UPC:hen, on niistä tarpeen sanoa muutama sana. Tilanne tavaramerkkien ja mallioikeuksien suhteen Isossa-Britanniassa ei muutu lähitulevaisuudessa. EU-tavaramerkkilainsäädännön ja vastaavasti EU-mallilainsäädännön mukaisesti myönnetyt tavaramerkki- ja mallioikeudet ovat voimassa Isossa-Britanniassa.

UKIPOn edellä mainitun lausunnon mukaan Ison-Britannian hallitus tutkii useita vaihtoehtoja ja aikoo tiedustella käyttäjiltä sitä, miten tulevaisuudessa olisi parasta toimia. Iso-Britannia on myös Brexitin jälkeen edelleen kansainvälisen tavaramerkkijärjestelmän (”Madridin pöytäkirja”) jäsen. Tämä tarkoittaa sitä, että tavaramerkit voi edelleen suojata Isossa-Britanniassa sekä sellaisella hakemuksella, joka on tehty kansainvälisen tavaramerkkijärjestelmän mukaisesti, että kansallisella hakemuksella.

Ison-Britannian hallituksen on myös tarkoitus ratifioida Haagin sopimus, jonka perusteella voidaan rekisteröidä jopa 100 mallia yli 65 alueella yhdellä ainoalla kansainvälisellä hakemuksella.

Pohdinnat siitä, että Isossa-Britanniassa EU-eron jälkeen vaadittaisiin ennen Brexitiä myönnettyjen tavaramerkki- ja mallioikeuksien uudelleenrekisteröintiä tai että sovellettaisiin jonkinlaista siirtymäaikaa, lienevät pelkkää spekulaatiota.

Lopuksi

Yhteenvetona voidaan todeta, että UPC-projektin tilanne elää, ja epävarmuus jatkuu, kunnes Iso-Britannia joko eroaa EU:sta tai ilmoittaa, että se aikoo jättää huomiotta neuvoa-antavan kansanäänestyksen tuloksen ja pysyy EU:ssa. Samaa voidaan sanoa tavaramerkki- ja mallioikeuksien tilanteesta Isossa-Britanniassa. Seuraamme tiiviisti tilannetta ja olemme valmiita antamaan teille parhaat mahdolliset neuvot, silloin kun neuvoja tarvitaan. Tällä hetkellä pelataan kuitenkin entisillä pelimerkeillä, eli jatketaan niin kuin ennenkin.