-
Palvelumme
-
Noin vuosi sitten kerroimme Euroopan patenttiviraston laajennetulle valituslautakunnalle tehdystä vetoomuksesta G1/24, liittyen selitysosan käyttämiseen vaatimusten tulkinnassa. Nyt asiasta on annettu päätös, jonka mukaan selitysosaa tulee aina käyttää vaatimusten tulkintaan. Tästä syystä laajennettu valituslautakunta ei vastannut kolmanteen esitettyyn kysymykseen (onko mahdollista jättää huomioimatta selitysosassa oleva vaatimuksessa käytetyn termin määritelmä?).
Euroopan patenttivirasto on perinteisesti ollut sitä mieltä, että Euroopan patenttisopimuksen artikla 69(1) ja artiklan 69 soveltamisprotokolla, joiden mukaan EP-hakemuksen tai EP-patentin patenttivaatimukset määrittävät suojapiirin, mutta selitysosaa ja kuvia voidaan käyttää vaatimusten tulkinnassa, koskee ainoastaan tuomioistuimia, ei EPOa itseään.
Tämä linjaus on kuitenkin vuosien saatossa osin muuttunut, ja mielipiteet sekä valituslautakuntien päätökset asiassa jakautuneet EPOn sisällä. Tästä syystä asiasta tehtiin vetoomus EPOn laajennetulle valituslautakunnalle. Vetoomuksen perustana olevassa päätöksessä oli kyse itsenäisen patenttivaatimuksen termistä, joka yleisesti alalla ymmärrettynä olisi tehnyt vaatimuksen uudeksi, mutta selitysosassa esitetyn määritelmän perusteella aiemmin tunnetuksi.
Lisäksi UPC:n valitustuomioistuin antoi maaliskuussa 2024 päätöksen UPC_CoA_335/2023, jonka mukaan selitysosaa ja kuvia tulee aina käyttää vaatimuksen tulkintaan, sen sijaan että niitä käytettäisiin vain epäselvyyksien ratkaisemiseen.
Laajennetun valituslautakunnan päätös on yksiselitteisesti se, että vaikka patenttivaatimukset ovatkin patentoitavuuden arvioinnin alkulähde sekä perusta, tulee selitysosaa ja kuvia aina käyttää vaatimusten tulkintaan. Niitä ei siis käytetä vain silloin, kun alan ammattilainen ei ymmärrä vaatimusta yksinään, tai kun vaatimus on epäselvä.
Vetoomuksessa pyydettiin myös päätöstä siitä, mihin EPC:n artiklaan päätös perustuu. Vetoomuksessa esitettiin vaihtoehtoina Artikla 69 ja sen soveltamisprotokolla tai vaihtoehtoisesti Artikla 84. Laajennetun valituslautakunnan mukaan kumpikaan näistä vaihtoehdoista ei ole täysin tyydyttävä peruste päätöksen mukaiselle johtopäätökselle. Ensimmäinen vaihtoehto on selkeästi tarkoitettu loukkauskäsittelyihin, taas jälkimmäinen hakijalle ohjeeksi siitä, miten hakemus tulee kirjoittaa.
Laajennetun valituslautakunnan mukaan EPC:ssä ei siis ole selkeää perustetta sille, miten vaatimuksia tulee tulkita patentoitavuutta arvioitaessa.
Laajennettu valituslautakunta toteaa, että kuten valituslautakunta on vetoomuksessaan tiivistänyt, valituslautakunnat ovat yksimielisiä siitä, että vaatimukset muodostavat patentoitavuuden arvioinnin alkulähteen sekä perustan. Toisaalta kuitenkin valituslautakuntien päätöksissä on kahta linjaa sen suhteen, tuleeko selitysosaa ja kuvia käyttää aina vaatimusten tulkintaan, vai ainoastaan silloin, kun jokin on epäselvää.
Laajennetun valituslautakunnan mukaan tämä jälkimmäinen tulkinta, eli että selitysosaa ja kuvia käytetään vaatimusten tulkintaan vain silloin, kun jokin on epäselvää, on kuitenkin Artiklan 69 sanamuotojen ja näin ollen sen perusteiden vastainen. Lisäksi se on tuomioistuinten päätösten vastainen.
Tästä laajennettu valituslautakunta päätyy loppuratkaisuun, ettei ole EPOn intressien mukaista käsitellä tätä asiaa eri tavoin kuin miten sitä käsitellään niissä tuomioistuimissa, jotka käsittelevät EPOn myöntämiä patentteja.
Laine IP on saanut jälleen tunnustusta asiantuntijatyöstä, kun lakimiehemme Tom-Erik Hagelberg on saanut MIP STAR -maininnan tavaramerkkityöstä.

Kaikkiaan yhdeksän Laine IP:n asiantuntijaa on saanut MIP STAR -maininnan. Muita tähtiä saaneita ovat Tatu Ahlskog ja Kathy Wasström patenttityöstä, sekä Tom-Erik Hagelberg, Reijo Kokko, Jemina Koskela sekä Joose Kilpimaa tavaramerkkityöstä.
Tämän lisäksi Tiia-Riikka Kittilä, Liisa Sarnes Salokoski ja Joni Vehmas ovat saaneet ”Rising Star” -tunnustuksen.
Olemme erityisen ylpeitä siitä, että Kathy Wasström on MIP STAR -maininnan lisäksi valittu ”Top 250 Women in IP” listalle.


Firmatasolla olemme korkeimmalla ”Tier 1” -tasolla sekä patentti- että tavaramerkkikategorioissa. Siirry rankingiin tästä.
Nyt saaduilla tunnustuksilla on meille erittäin suuri merkitys, sillä ne perustuvat asiakkaiden ja kollegoiden antamiin arvioihin. Jo neljäsosa asiantuntijoistamme on mukana MIP STAR -rankingissa, ja firmatasolla olemme säilyttäneet korkeimman tason.
Suuri kiitos tästä kaikesta kuuluu asiakkaillemme ja kollegoillemme eri puolella maailmaa, jotka ovat ottaneet osaa tutkimukseen kommentoimalla työtämme. Menestys MIP:n tutkimuksessa motivoi meitä edelleen parempaan, ja pyrimme omalla panoksellamme tukemaan asiakkaitamme heidän menestyksensä eteen.
Kesäkuun 5. vietettävän Maailman ympäristöpäivän hengessä haluamme nostaa esiin sitoutumisemme vastuulliseen arkeen ja kestävään kehitykseen. Toimistollamme ympäristövastuu näkyy jokapäiväisissä valinnoissamme:
Olemme ylpeistä siitä, että meille on jo vuosien ajan myönnetty Green Office – sertifikaatti tunnustuksena pitkäjänteisestä ympäristötyöstä. Perustamme ympäristöarvomme luonnon kunnioittamiseen, jatkuvaan parantamiseen ja yhteiseen vastuuseen ilmaston hyvinvoinnista.

Uskomme vahvasti, että pienillä teoilla voimme saavuttaa suuria vaikutuksia – myös arjen keskellä!
Hyvää kesää!
Green Office -tiimi
Lue lisää Laine IP:n ympäristöperiaatteista.

IAM Patent 1000 -opas on nyt julkaistu vuoden 2025 osalta. Opas sisältää suosituksia patenttialan lakipalveluita tarjoavista yrityksistä sekä maailmanlaajuisen listauksen merkittävistä patenttialan ammattilaisista.
Meillä on jälleen ilo ilmoittaa, että Laine IP on säilyttänyt Silver-rankingin ja saanut erinomaiset arvostelut Patent Prosecution -kategoriassa: ”Laine IP on yksi Suomen parhaista patenttitoimistoista, joka on erikoistunut huippuluokan patentointiprosessiin.” ”Suora, ripeä ja tehokas”, Laine on suosittu valinta sekä suomalaisten startup-yritysten että suurten monialayritysten keskuudessa.”
Useat asiantuntijamme saivat tunnustusta oppaassa. Elektroniikan ja ICT:n puolella suositelluiksi asiamiehiksi nimettiin toimitusjohtaja, eurooppapatenttiasiamies Jouni Smolander, eurooppapatenttiasiamies Jarkko Tiilikainen ja eurooppapatenttiasiamies, US patent agent Toimi Teelahti.


Kemian tiimissämme suositelluiksi asiamiehiksi nimettiin eurooppapatenttiasiamiehet Kaisa Suominen, Hanna Laurén ja Kathy Wasström sekä US-patenttiasiamies Mark Scott.

Linkki Laine IP:n sivulle vuoden 2025 IAM 1000 -oppaassa löytyy täältä.
Arvostamme vilpittömästi asiakkaidemme jatkuvaa luottamusta toimistoamme kohtaan ja heidän palautettaan IAM:n valintaprosessissa.
13.5.2025 alkaen Yhdysvaltain patentti- ja tavaramerkkivirasto (USPTO) lyhentää aikaa, joka kuluu patentin myöntämisilmoituksen postittamisen ja patentin myöntämispäivän välillä noin kahteen viikkoon.
Tyypillisesti, kun patenttihakemus hyväksytään, hakijalle lähetetään myöntämisilmoitus (Notice of Allowance), jossa asetetaan kolmen kuukauden määräaika (jota ei voi pidentää) myöntämismaksun maksamiseen, jotta prosessi voi edetä patentin myöntämiseen. Myöntämismaksun maksamisen jälkeen USPTO lähettää myöntämisilmoituksen (Issue Notification), jossa ilmoitetaan tarkka patentin myöntämispäivä (Yhdysvalloissa patentit myönnetään aina tiistaisin).
Tämä myöntämisajan lyhentyminen on mahdollistunut USPTO:n siirtyessä sähköisiin patenttijulkaisuihin (eGrants), jotka otettiin käyttöön huhtikuussa 2023. eGrant on virallinen sähköinen versio myönnetystä yhdysvaltalaisesta patentista ja se on korvannut paperiset versiot virallisena asiakirjana. eGrant on helposti yleisön saatavilla USPTO:n Patent Center -portaalin kautta ja sitä voi ladata rajattomasti.
Vaikka myöntämismaksun maksamisen ja myöntämisilmoituksen lähettämisen välillä sekä myöntämisilmoituksen ja myöntämispäivän välillä on edelleen aikaa, kokonaisaika myöntämismaksun maksamisesta patentin myöntämiseen voi nyt olla aiempaa lyhyempi.
Siksi suosittelemme, että kaikki päätökset jatkohakemusten (divisional, continuation, continuation-in-part) suhteen tehdään viimeistään myöntämismaksun maksamisen yhteydessä, ja että mahdolliset jatkohakemukset jätetään ennen seuraavaa tiistaita maksun jälkeen, jotta varmistetaan hakemusten yhtäaikainen vireilläolo.
Jos teillä on kysyttävää, ottakaa rohkeasti yhteyttä Laine IP:n Yhdysvaltain IP-tiimiin.
Vuosittain järjestettävässä Managing IP Awards -tapahtumassa palkitaan vuoden merkittävimmät IP-saavutukset ja IPR-asiantuntijat. Tapahtuma on alan kattavin ja arvostetuin palkintotilaisuus, joka käsittää useita IPR:n osa-alueita ja yli 50 lainkäyttöaluetta. Taustatietoa kerätään tuhansilta asiamiestoimistoilta, IP-alan ammattilaisilta ja heidän asiakkailtaan haastattelujen ja kyselyiden avulla.
Vuoden 2025 MIP EMEA Awards -voittajat palkittiin gaalassa Lontoossa 10.4.2025 nyt jo 20. kertaa. Meillä on ilo ilmoittaa, että Laine IP on jo toistamiseen voittanut Suomen osalta Trademark Prosecution -kategorian Firm of the Year –palkinnon. Tunnustus korostaa Laine IP:n ensiluokkaista osaamista immateriaalioikeuksien parissa ja omistautumista korkeatasoiseen asiakaspalveluun.

Tämän lisäksi eurooppapatenttiasiamies Kathy Wasström on voittanut ”Practitioner of the Year” -palkinnon. Tunnustus on erinomainen osoitus Kathyn asiantuntevasta ja kovasta työstä IPR-alalla. Kathy kävi Lontoossa pokkaamassa palkinnon, ja hän itse kuvailee tunnelmiaan seuraavasti:
”Olen kiitollinen, kun sain edustaa meidän yritystä tällaisessa huikeassa tilaisuudessa. Tilaisuus oli kaikin puolin mahtava ja tunnelma oli katossa. Parasta oli kuitenkin kaikki vanhat ja uudet tuttavuudet, jotka siellä sai tavata.”

Onnittelemme lämpimästi Kathya ja tavaramerkkitiimiämme, sekä kaikkia muita tapahtumassa palkittuja yrityksiä ja asiantuntijoita. Iso kiitos kuuluu myös kaikille suosituksensa tutkimukseen antaneille tahoille. Nyt saamamme tunnustukset ovat osoitus luottamuksesta asiantuntijoidemme tinkimättömään ja asiantuntevaan työhön jatkuvasti kehittyvällä IPR-alalla. Tästä on hyvä jatkaa!
Lisää alan ajankohtaisista tapahtumista ja kuulumisista saat tilaamalla Laineen uutiskirjeen.
Yhdistetty patenttituomioistuin (Unified Patent Court, UPC) on julkaissut ensimmäisen toimintakertomuksensa. UPC aloitti toimintansa 1.6.2023 ja näin ollen vuosi 2024 oli ensimmäinen täysi kalenterivuosi, jolloin UPC on ollut toiminnassa. UPC-järjestelmän tarkoituksena on yksinkertaistaa eurooppapatenttijärjestelmää siten, että myönnetylle eurooppapatentille voi pyytää yhtenäistä vaikutusta UPC-sopimusjäsenvaltioissa. Vaikutukseltaan yhtenäistä eurooppapatenttia kutsutaan myös yhtenäispatentiksi (Unitary Patent, UP).
UPC:n ensimmäisessä toimintakertomuksessa UPC:n valituslautakunnan presidentti Klaus Grabinski nostaa esiin esimerkiksi seuraavaa (suomennos alkuperäisestä):
Lähes 50 vuotta EPC:n allekirjoittamisen jälkeen UPC mahdollistaa nyt eurooppapatentin täytäntöönpanon valvomisen yli rajojen. Tämä on mahdollista yhteisessä tuomioistuimessa kaikille niille EU:n jäsenvaltioille, jotka ovat ratifioineet sopimuksen yhdistetystä patenttituomioistuimesta (UPC:n jäsenvaltiot). Näin ollen UPC täydentää Euroopan patenttijärjestelmää ja sen toteuttaminen on tuonut monen vuoden ponnistukset onnistuneesti maaliin.
Grabinskin mukaan UPC on ollut kiireinen alusta asti ja 31.12.2024 mennessä 633 kannetta oli nostettu UPC:ssä. Toisaalta lähes 550 000 eurooppapatenttia on suljettu pois UPC:n toimivallan alta (opt-out), joista suurin osa (n. 470 000) kuitenkin ennen kuin UPC aloitti toimintansa.
Tämän lisäksi sopimus yhdistetystä patenttituomioistuimesta astui voimaan Romaniassa 1.9.2024. Myönnetylle eurooppapatentille voi tällä hetkellä siis pyytää yhtenäistä vaikutusta 18. UPC-sopimusjäsenvaltioissa.
Seuraamme tilannetta edelleen aktiivisesti ja raportoimme jatkossakin kehityksestä.
Mikäli tarvitset lisätietoja UPC:hen liittyen, niin Laineen EP-asiamiehesi ja UPC-erityisasiantuntijaryhmämme (upc@laineip.fi) vastaavat mielellään kysymyksiisi.
EU:n mallioikeusasetus koskee EU-mallioikeuksia, kun taas mallioikeusdirektiivi velvoittaa jäsenvaltiot harmonisoimaan kansallisia mallioikeuksia koskevan lainsäädäntönsä. Uudistukset tulevat voimaan portaittain, siten että suurin osa lainmuutoksista astuu voimaan 1.5.2025, poikkeuksena tietyt yksityiskohtaiset säädökset, jotka saatetaan voimaan alemman tason lainsäädännöllä. Nämä tulevat voimaan 1.7.2026.
Uudistus on ollut valmisteilla jo yli kymmenen vuotta, ja sisältää useita muutoksia mallioikeuksien haltijoille ja hakijoille. Uudistus vahvistaa, yksinkertaistaa ja harmonisoi mallioikeuksia koskevaa lainsäädäntöä EU:n alueella.
Managing IP on julkaissut vuoden 2025 ehdokkaat EMEA Awards -palkintojen saajiksi. Vuosittain järjestettävässä arvostetussa Managing IP Awards -tapahtumassa palkitaan vuoden merkittävimmät IP-saavutukset ja IPR-asiantuntijat.
Laine IP on ehdolla sekä ”Patent Prosecution” että ”Trademark Prosecution” -kategorioissa. Lisäksi eurooppapatenttiasiamies Kathy Wasström on hienosti ehdolla ”Practitioner of the Year” – kategoriassa.

Vuoden 2025 MIP EMEA Awards -voittajat julkaistaan palkintogaalassa Lontoossa 10.4.2025 nyt jo 20. kertaa.
Onnittelemme lämpimästi kaikkia listalle valittuja yrityksiä ja asiantuntijoita. Laine IP:n saama tunnustus on osoitus kovasta työstä ja sitoutuneisuudesta asiakkaidemme immateriaalioikeuksien hoitamiseen rautaisella asiantuntemuksella alati kehittyvällä IPR-alalla.
👉 Lue lisää ja katso kaikki ehdokkaat täältä
🔹 Seuraa meitä somessa saadaksesi ajantasaista infoa IPR:stä sekä Laineen kuulumisista!
Patenttivaatimusten lukemisen jälkeen keksinnöstä kiinnostunut saattaa pohtia: ”Miten tämä toteutetaan käytännössä?” Patentin selitys auttaa löytämään vastauksen!
Selityksen tehtävänä on olla tarvittava tuki patenttivaatimuksille, jotta keksintöä voidaan käyttää. Selitys sisältää lyhyen ja kuvaavan nimityksen keksinnölle sekä keksintöä kuvaavat yleisen ja erityisen osan.
Yleisessä osassa kerrotaan keksinnön käyttöala ja keksintöön liittyvä ennestään tunnettu tekniikka ja miten keksintö ratkaisee tai parantaa tunnetun tekniikan puutteita sekä ne keinot, jotka ovat tämän aikaansaamiseksi välttämättömiä. Tunnettua tekniikkaa voidaan tuoda esiin vaikkapa viittauksilla aiempiin patenttijulkaisuihin, joskin niihin kannattaa viitata mahdollisimman vähän käsittelyn helpottamiseksi.
Erityisessä osassa kuvaillaan yksityiskohtaisesti keksintö sovellutusmuotojen avulla sekä mahdolliseen piirustukseen viittaamalla. Jos keksintö on esimerkiksi uudenlainen ruohonleikkurin terä, tulee terän rakenne ja toiminta kuvailla sellaisella tarkkuudella, että alan ammattilainen kykenee valmistamaan terän ja että hän ymmärtää terän tuomat edut tunnettuun tekniikkaan nähden. Ei ole tarpeen lisätä aivan kaikkia yksityiskohtia, kuten terän kiinnitykseen käytettävien pulttien mittoja, jos keksinnön tuomat edut eivät näihin liity ja ne ovat alan ammattilaiselle ilmeisiä.
Jos selitykseen kuuluu piirustus, on luettelo piirustuksen kaikista kuvioista tapana esittää selityksen erityisen osan johdantona.
Esimerkit ovat tarpeellisia, kun keksinnön toimivuus ja saavutetut edut tunnettuun tekniikkaan nähden eivät ole ilmeisiä selityksestä pelkästään keksinnön toiminnan tai rakenteen kuvauksen perusteella. Jos patenttihakemuksessa väitetään esimerkiksi keksinnön mukaisen terän pysyvän terävänä pidempään ruohoa leikatessa, voidaan selitykseen kuvailla esimerkkinä koejärjestely, jossa tunnettua tekniikkaa edustavaa terää ja keksinnön mukaista terää on kulutettu tietty aika ruohikon leikkaamista vastaavissa olosuhteissa. Esimerkissä voidaan lopuksi viitata piirustuksien mukana olevaan mikroskooppikuvaan tai kuvaajaan, josta käy ilmi ero näiden kahden terän terävyydessä koejärjestelyn jälkeen.
Patenttihakemuksissa esimerkeillä on tärkeä rooli tunnetun tekniikan ja keksinnön välisten erojen osoittamisen lisäksi keksinnön toteutettavuuden todistamisessa. Erityisesti kemian alan patenttihakemuksissa esimerkkien puute voi muodostua ongelmaksi. Kemiallisen yhdisteen rakennekaava voidaan helposti esittää patenttivaatimuksessa, mutta jos alan ammattilainen ei kykene selityksen perusteella valmistamaan yhdistettä, selitys ei ole riittävä keksinnön käyttämiseksi. Kun patenttivaatimuksessa esitetään yhdisteryhmän yleinen rakennekaava, on hyvä toimittaa monipuolisesti esimerkkejä tähän ryhmään kuuluvien yhdisteiden valmistamisesta ja vaikutuksista, jotta voidaan uskottavasti osoittaa keksinnön käytettävyys vaatimuksen koko laajuudella.
Joskus viraston tutkija voi esittää välipäätöksessä huolenaiheensa selityksen riittävyydestä, jos selitys on jättänyt epäilyksen keksinnön sovellettavuudesta patenttivaatimuksen suojapiiriin koko laajuudessa. Vaikka patenttihakemukseen ei saa enää lisätä uutta asiaa, voidaan useimpiin virastoihin toimittaa lisäesimerkkejä, jotka tukevat selityksessä valmiiksi esitettyjä tuloksia. Joitakin selityksen puutteita voi olla vaikeaa tai jopa mahdotonta korjata patenttihakemuksen vireillepanon jälkeen. Siksi patenttihakemuksen huolellinen valmistelu ammattilaisen toimesta auttaa varmistamaan, että keksintösi suojataan onnistuneesti.
Heräsikö aiheesta kysyttävää? Ota rohkeasti yhteyttä asiantuntijoihimme!