-
Palvelumme
-
= EU-alueen kattava tavaramerkkien rekisteröintijärjestelmä, jossa EU:n tavaramerkkivirasto EUIPO tutkii ja myöntää tavaramerkkirekisteröinnin.
EU:n tavaramerkkijärjestelmässä hakija jättää hakemuksen EU:n tavaramerkkivirastoon, EUIPO:oon. EUIPO tutkii, onko haettu tavaramerkki erottamiskykyinen, eli että se ei kuvaile niitä tavaroita ja palveluita, joille rekisteröintiä haetaan. Haetun tavaramerkin tulee siis kyetä erottamaan haettu merkki hakemuksen kattamien tavaroiden ja palveluiden yhteydessä käytetyistä yleiskielisistä termeistä ja yleisesti kyseisellä alalla käytössä olevista lyhenteistä. EUIPO hylkää hakemuksen viran puolesta, mikäli nämä kriteerit eivät täyty. Ennen lopullista hylkäyspäätöstä EUIPO antaa välipäätökseen, johon vastaamalla hakija voi esittää vasta-argumentteja viraston näkemykseen.
Hakijan tulee hakemuksessa yksilöidä ne tavarat ja/palvelut, joille tavaramerkkioikeudellista yksinoikeutta haetaan.
EUIPO ei tutki viran puolesta haetun tavaramerkin samankaltaisuutta suhteessa muihin, aiemmin rekisteröityihin tavaramerkkeihin. Tavaramerkkien sekoitettavuusarviointi onkin jätetty markkinoiden armoille, eli aiempien tavaramerkkirekisteröintien haltijoiden on valvottava EU-tavaramerkkirekisteriä, ja tehtävä väite sellaista hakemusta vastaan, jonka katsovat koskevan samaa tai samankaltaista tavaramerkkiä, ja joka kattaa samat tai samankaltaisia tavaroita ja palveluita. Väite tavaramerkkiä vastaan on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa merkin kuuluttamisesta EUIPO:n tietokannassa. Väitteen voi tehdä taho, jolla on voimassa aiempi EU-tavaramerkkirekisteröinti tai kansallinen tavaramerkkirekisteröinti jossakin EU:n jäsenvaltiossa. Väitteen voi tehdä myös mikä tahansa taho, jos väiteperusteena on riittämätön erottamiskyky.
Jos EUIPO katsoo, että haettu tavaramerkki on erottamiskykyinen, merkki kuulutetaan rekisteröitäväksi. Haettu tavaramerkki hyväksytään lopullisesti EU:n tavaramerkkirekisteriin, mikäli kuulutuksen jälkeen alkaneen kolmen kuukauden väiteajan kuluessa ei tehdä tavaramerkkiä vastaan väitteitä. Rekisteröity EU-tavaramerkki kattaa kaikki EU-jäsenvaltiot.
Erottamisyky: Haetun tavaramerkin on erotettava tietyn tahon tavarat ja palvelut muiden tahojen vastaavista. Tavaramerkki ei saa kuvailla niitä tavaroita ja/tai palveluita, joille rekisteröintiä haetaan. Tavaramerkki ei myöskään saa olla liian geneerinen termi. Erottamiskyvyn puute on ehdoton rekisteröinnin este.
Luokitus: Järjestelmä, jonka mukaisesti määritellään ne tavarat ja/tai palvelut, joille tavaramerkkisuojaa halutaan hakea.
Välipäätös: EUIPO:n hakemusta koskeva huomautus, johon hakijan on vastattava. Koskee yleensä hakemuksen luokitusta tai haetun tavaramerkin erottamiskykyä.
Prioriteetti: Etuoikeuspäivä. Merkkiä koskevan ensimmäisen hakemuksen hakemispäivä, josta lasketaan kuuden kuukauden mittainen etuoikeuskausi, jonka hakija saa hyväkseen, mikäli tekee samaa tavaramerkkiä koskevan jatkohakemuksen EU:n ulkopuolelle.
Väite: Prosessi, jolla voidaan pyrkiä estämään toisen tahon tavaramerkin rekisteröinti.
Hakemusmaksu: Hakemuksen jättämisen yhteydessä EUIPO:lle suoritettava maksu. Mikäli maksua ei suoriteta, hakemuksen ei katsota tulleen vireille.
Väitemaksu: EUIPO:lle suoritettava virallinen maksu, joka tulee maksettavaksi taholle, joka tekee väitteen EU-tavaramerkkiä vastaan.
Uudistamismaksu: EUIPO:lle kymmenen vuoden kuluttua tavaramerkin rekisteröimisestä suoritettava maksu EU-tavaramerkkirekisteröinnin voimassapitämiseksi. Tulee maksettavaksi kymmenen vuoden välein, mikäli rekisteröinti halutaan pitää voimassa.
Managing IP on julkaissut vuoden 2024 ehdokkaat EMEA Awards -palkintojen voittajiksi. Laine IP on saanut hienosti ehdokkuudet Patent Prosecution ja Trademark Prosecution -kategoriassa. Onnittelemme niin ikään kollegaamme Reijo Kokkoa, joka on ehdolla Practitioner of the Year – kategoriassa.
Lue lisää ja katso kaikki ehdokkaat täältä.
Managing IP EMEA Awards
Vuosittain järjestettävässä arvostetussa The Managing IP Awards -tapahtumassa palkitaan vuoden merkittävimmät IP-saavutukset nyt 19:ttä kertaa. Tämän vuoden MIP EMEA Awards -voittajat julkaistaan palkintogaalassa Lontoon Park Lane Hilton-hotellissa 11.4.2024 15.6.2022.
Yhdistetty patenttituomioistuin (Unified Patent Court, UPC) on aloittanut toimintansa 1.6.2023. UPC-järjestelmä yksinkertaistaa eurooppapatenttijärjestelmää siten, että myönnetylle eurooppapatentille voi pyytää yhtenäistä vaikutusta UPC-sopimusjäsenvaltioissa (tällä hetkellä 17 EU-jäsenvaltiota). Vaikutukseltaan yhtenäistä eurooppapatenttia kutsutaan myös yhtenäispatentiksi (Unitary Patent, UP).
UPC-sopimusjäsenvaltioita ovat tällä hetkellä (merkitty karttaan vihreällä): Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Latvia, Liettua, Luxemburg, Italia, Itävalta, Malta, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Slovenia, Tanska ja Viro.
Sopimus yhdistetystä patenttituomioistuimesta (Agreement on a Unified Patent Court, UPCA) on allekirjoitettu 24:n nykyisen EU-jäsenvaltion toimesta, mukaan lukien Irlanti. Irlanti ei kuitenkaan ole tällä hetkellä UPC-sopimusjäsenvaltio, koska Irlanti ei ole vielä ratifioinut UPCA-sopimusta.
Joka tapauksessa Irlanti kuuluu Euroopan patenttikonventioon (European Patent Convention, EPC) ja on osallistunut yhtenäispatentin sääntelyyn. Näin ollen Irlanti voi halutessaan ratifioida UPCA-sopimuksen ja liittyä UPC-sopimusjäsenvaltioksi.
Liittymistä varten Irlannissa on järjestettävä kansanäänestys asiasta, koska liittyminen vaatii muutoksia perustuslakiin. Viimeisimpien tietojemme mukaan kansanäänestys järjestetään kesäkuussa 2024, joten odotamme mielenkiinnolla eteneekö Irlanti kohti UPC:tä.
Seuraamme tilannetta edelleen aktiivisesti ja palaamme asiaan heti kun tiedämme enemmän.
Alkuperäinen uutinen löytyy täältä.
Suureksi iloksemme Laine IP on noussut tämän vuoden maailmanlaajuisissa World Trademark Review 1000 rankingeissä Silver -kategoriaan. Tämä tunnustus heijastaa kovaa työtämme ja sitoutumistamme asiakkaidemme menestykseen, ja on niin ikään osoitus siitä, että olemme onnistuneet tavoitteessamme tarjota markkinoiden kärkeä edustavia tavaramerkkipalveluita niin kotimaisille kuin kansainvälisillekin asiakkaillemme.
Asiakaspalautteemme puhuu puolestaan: Erityisesti on nostettu esille nopea reagointikykymme, tehokkuutemme sekä omistautumisemme, joka on verrattavissa asiakkaidemme omiin in house-palveluihin. Erityismaininnan ansaitsee tavaramerkkitiimimme johtaja, Reijo Kokko, jonka poikkeuksellinen kyky navigoida sekä juridisissa että liiketoimintaa koskevissa kysymyksissä on saanut laajaa tunnustusta. Niin ikään tiimimme jäsenet Joose Kilpimaa ja Tom-Erik Hagelberg ovat saaneet tunnustusta: Joose on osoittanut merkittävää asiantuntemusta vastustusmenettelyissä ja IP-tietoisuuden edistämisessä ja Tom-Erikin panos tavaramerkkistrategioidemme kehittämisessä ja toteuttamisessa on vahvistanut luottamusta asiantuntemukseemme asiakkaidemme parissa. Joose ja Tom-Erik ovat yhtä lailla olleet avainasemassa kouluttamassa asiakkaitamme tunnistamaan kustannustehokkaita keinoja IP-oikeuksiensa suojaamiseen.
Silver-luokkaan nouseminen WTR 1000 -rankingissa on merkki tiimimme periksiantamattomuudesta ja mahtava kiitos kovan työn tuloksesta. Olemme äärimmäisen kiitollisia asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme, joiden luottamus ja tuki ovat olennainen osa menestystämme. Tulevaisuudessa tähtäämme jo korkeiden standardiemme kohottamiseen vieläkin ylemmäs sekä tutkimaan uusia mahdollisuuksia laajentaa palvelutarjontaamme, jotta voimme vastata asiakkaidemme tarpeisiin entistäkin paremmin. Pyrimme jatkamaan edelleen panostustamme erinomaiseen asiakaspalveluun, jatkuvan ammattitaitomme kehittämistä sekä tavaramerkkistrategioidemme optimointia asemamme ylläpitämiseksi ja parantamiseksi.
Virasto on toimittanut sinulle patenttihakemuksestasi kielteisen välipäätöksen, jossa todetaan, että itsenäiset patenttivaatimukset ovat jo aiemmin tunnettuja. Julkaisu, johon välipäätöksessä viitataan, näyttää toden totta sisältävän kaikki itsenäisten vaatimusten piirteet. Perin harmillista. Pitääkö tässä vaiheessa nostaa kädet pystyyn ja jättää hakemus sillensä? Useimmiten ei.
Virasto käyttää itsenäisiä patenttivaatimuksia tutkimuksensa lähtökohtana, koska nämä määrittävät keksinnön suojapiirin sen laajimmassa muodossa. Patenttiasiamies pyrkii laatimaan itsenäisen patenttivaatimuksen siten, että siinä on ainakin yksi erottava piirre verrattuna tekniikan tasoon. Koska keksinnön suojapiiriä ei haluta kuitenkaan rajoittaa tarpeettomasti, on vaatimuksia laadittaessa syytä välttää liiallista erottavien piirteiden lisäämistä itsenäiseen patenttivaatimukseen.
Patenttihakemusta laadittaessa on kuitenkin käytännössä mahdotonta olla tietoinen kaikesta tekniikan tason muodostavasta aineistosta ja siksi on hyvä varautua jo etukäteen siihen, että virasto tulee todennäköisesti löytämään julkaisuja, jotka eivät olleet esillä patenttihakemusta laadittaessa. Lisäksi tekemisen jälkeen patenttihakemukseen ei voi enää tuoda uutta sisältöä, mikä asettaa omat haasteensa patentoitavuuden esteiden ylittämiselle.
Patenttihakemuksessa mahdollisiin esteisiin varaudutaan luomalla ns. perääntymistasoja (fallback positions), joita voidaan käyttää, jos vaikuttaa siltä, että viraston esiintuomat esteet eivät ole ylitettävissä ilman suojapiirin kaventamista. Yleisimmin perääntymistasot ovat siis epäitsenäisiä patenttivaatimuksia.
Kielteisestä välipäätöksestä voidaan patentoinnin esteiden lisäksi mahdollisesti nähdä se, mitkä patenttivaatimukset ovat uusia. Mikäli välipäätöksessä esitetyt uutuusarviot ovat oikein, ja jokin uusiksi arvioiduista epäitsenäisistä vaatimuksista sisältää piirteen tai piirteitä, joiden lisääminen itsenäiseen vaatimukseen ei rajoita suojapiiriä liikaa, kannattaa harkita itsenäisen vaatimuksen rajoittamista tällaisella piirteellä tai piirteillä.
Yleinen käytäntö on, että laadittu itsenäinen patenttivaatimus sisältää keksinnön kannalta välttämättömät piirteet ja keksinnön eri suoritusmuotojen valinnaiset piirteet ovat epäitsenäisissä patenttivaatimuksissa perääntymistasoina. Lisäksi patenttihakemuksen selitysosaan on mahdollista erikseen lisätä edullisia suoritusmuotoja, jotka saattavat olla hyödyksi patenttivaatimusten rajoittamisessa.
Perääntymistasoja valmistellessa on hyvä pitää huoli siitä, että epäitsenäiset vaatimukset eivät ole liian suppeita, jolloin keksinnön suojapiiri saattaisi supistua lähes olemattomaksi. Ihanteellinen perääntymistaso rajoittaa suojapiiriä vain sen verran, mitä tarvitaan erottamaan itsenäinen vaatimus tekniikan tasosta, sekä tekemään se keksinnölliseksi. Toisaalta itsestään selvien piirteiden ripottelu epäitsenäisiin patenttivaatimuksiin ei välttämättä ole tehokkain keino patentoitavuuden varmistamiseksi. Usein jollakin keksinnön piirteellä on laajimman muodon lisäksi useampia suppeampia muotoja, joilla kullakin saadaan aikaan jotakin lisäetua (joka on hyvä myös kertoa hakemuksessa), ja tällaiset suppeammat muodot esitetään tyypillisesti edullisina suoritusmuotoina. Näistä edullisista suoritusmuodoista voidaan käyttää rajoittavana piirteenä sopivinta, jos kaikista laajimman suojapiirin perääntymistaso ei riitä tuomaan riittävää eroa tekniikan tasoon. Vaatimuksia rajoitettaessa tulee kuitenkin huomioida, että mikäli kahta eri piirrettä rajoitetaan, joissakin virastoissa kaikki valitut rajoitukset tulee olla ns. samalta edullisuustasolta.
Hakijoilla, jotka tulevat sellaisesta EPC:n jäsenvaltiosta, jonka virallisena kielenä ei ole englanti, ranska tai saksa, saavat tietyin lisäedellytyksin alennusta joistain virallisista maksuista.
Tällä hetkellä siis mm. suomalainen hakija, joka on joko (EU:n määritelmän mukaan) pieni tai keskisuuri yritys, yksityishenkilö, voittoa tuottamaton järjestö, yliopisto tai julkinen tutkimuslaitos (ns. R.6(4)-hakija) saavat 30 % alennusta patentoitavuustutkimusmaksusta, mikäli tutkimuspyyntö tehdään suomeksi. Tämä on merkittävä etu siinä mielessä, että sen saamiseksi ei tarvitse tehdä muuta kuin vakuuttaa, että täyttää jonkin R.6(4):n määritelmistä, sekä lisätä hakemuslomakkeeseen yksi lause suomeksi. Myös hakemusmaksusta saa vastaavan alennuksen, mutta sen saamiseksi tulee hakemus tehdä suomeksi. Alennus on huomattavasti pienempi kuin kustannus, joka tulee hakemuksen kääntämisestä, joten sitä käytetään suhteellisen harvoin.
Nykyinen kielialennus pysyy ennallaan myös 1.4.2024 alkaen, mutta sen lisäksi tulee alennuksia useista muista maksuista, jotka ovat muiden R.6(4)-hakijoiden paitsi pienien ja keskisuurien yritysten käytettävissä, ilman vaatimuksia kielestä tai kotipaikasta. Mikäli hakija on oikeutettu molempiin alennuksiin, molemmat huomioidaan.
Alennusprosentti pysyy samana, 30 %, mutta alennuksen saa lisäksi uutuustutkimus-, nimeämis-, myöntö- ja vuosimaksuista.
Alennukseen oikeuttavien hakijoiden listaan on lisätty mikroyritykset, joita ovat yritykset, joissa on alle 10 työntekijää ja joiden liikevaihto tai tasearvo on alle 2 MEUR. Kyseiset yritykset ovat aiemminkin olleet oikeutettuja kielialennuksiin, sillä pienten yritysten koolle tai taloustilanteelle ei ole ollut alarajaa.
Tätä uutta, varsin avokätistä alennuspolitiikkaa on kuitenkin rajoitettu niin, että alennuksiin ovat oikeutettuja vain ne hakijat, jotka ovat tehneet korkeintaan neljä EP-hakemusta (mukaan lukien PCT-alueellisen vaiheen hakemukset EPOssa eli Euro-PCT-hakemukset) edeltävän viiden vuoden aikana. Aika lasketaan EP-hakemuksen tekemispäivänä tai Euro-PCT-hakemuksen tekemispäivänä (eli sinä päivänä, kun siirrytään alueelliseen vaiheeseen). Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi yliopistot ja julkiset tutkimuslaitokset harvoin ovat oikeutettuja näihin lisäalennuksiin, kuten eivät myöskään ahkerasti patentoivat yritykset.
Mikäli hakemuksella on useita hakijoita, tulee kaikkien hakijoiden olla oikeutettuja alennuksiin. Oikeus alennuksiin tulee tarkistaa aina maksupäivänä, eli esimerkiksi vuosimaksua maksettaessa, ja muutokset tulee ilmoittaa EPOlle.
Näiden muutosten yhteydessä EPO poistaa muutamia, harvoin käytettyjä maksuja kokonaan, ja korottaa joitakin virallisia maksuja, joskaan ei kaikkia. Pääasiassa korotus on noin 4 %, tosin 4. vuoden vuosimaksu nousee liki 30 %.
Hallintoneuvoston päätös ja taustamateriaalia löytyvät täältä:
https://link.epo.org/ac-document/CA/63/23%20-%20En.pdf
https://link.epo.org/ac-document/CA/D%2016/23%20-%20En.pdf
Kiitämme asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme tästä vuodesta ja toivotamme oikein rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta 2024!
***
Joululahjarahat lahjoitimme Hyvä Joulumieli -keräykseen. Sen avulla hankitaan Suomessa asuville vähävaraisille lapsiperheille ruokalahjakortteja, joilla he voivat ostaa ruokaa joulupöytään.
***
Laineen väki
Akkuteknologia on avainteknologiaa sähköliikkuvuuden ja uusiutuvien energialähteiden käytön kannalta. Akkuteknologian alalla saksalaisten patenttihakemusten määrä nousi 35,3 prosenttia vuonna 2022 vuoteen 2021 verrattuna.
Maakohtaisessa vertailussa suurin osa vuonna 2022 julkaistuista akkuteknologian patenttihakemuksista tuli Korean tasavallasta (1.155), jota seuraavat Japani (955) ja Saksa (898). Korean tasavallan jälkeen toiseksi suurin prosentuaalinen kasvu oli Yhdysvalloissa, jota seuraavat Kiina ja Japani.
Eniten hakemuksia jättäneiden yritysten joukossa ovat korealainen LG Energy Solution, Ltd (768) ja kiinalainen Contemporary Amperex Technology Co., Ltd:n. (295). Saksalaiset autonvalmistajat Bayerische Motoren Werke AG (175) ja Volkswagen AG (125) sijoittuivat kolmanneksi ja neljänneksi. Japanilainen Panasonic Intellectual Property Management Co., Ltd. Oli oli viides.
Uusiutuvan energian osalta uusien saksalaisten patenttihakemusten määrä aurinkoteknologian, tuuliturbiinien, vesivoiman, maalämmön ja biokaasuteknologian aloilla laski 2,4 prosenttia vuonna 2022.
Aurinkoteknologiassa Saksa oli ensimmäisellä sijalla saksalaisissa patenttihakemuksissa, jota seurasivat Yhdysvallat ja Kiina. Tuuliturbiineissä Tanska nousi kärkipaikalle, ennen Saksaa ja Yhdysvaltoja.
Analyysissa tarkasteltiin DPMA:ssa julkaistuja patenttihakemuksia ja EPO:ssa julkaistuja patenttihakemuksia, joissa Saksa oli nimetty.
Patenttiasiamiehemme Teemu Kiviniemi auttaa mielellään saksalaisten patenttihakemusten jättämisessä ja muissa Saksaa koskevissa kysymyksissä.
IPR:ää iisisti -juttusarjamme jatkuu viemällä meidät EPC:n – eli eurooppalaisen patentin myöntöjärjestelmän – pariin.
Eurooppalainen patentin myöntöjärjestelmä, jossa Euroopan patenttivirasto EPO tutkii ja myöntää patentin.
EP-järjestelmässä hakija jättää patenttihakemuksen Euroopan patenttivirastoon EPOon ja maksaa vaadittavat maksut. Tämän jälkeen EPOn tutkija tekee ensin uutuustutkimuksen, eli vertaa keksintöä tunnettuihin ratkaisuihin. Tutkija lähettää tämän jälkeen hakijalle uutuustutkimusraportin, EESR:n viitejulkaisuineen sekä kommenttien kera. Kommenteissa tutkija ottaa kantaa keksinnön uutuuteen ja keksinnöllisyyteen, sekä esittää mahdollisesti muita kommentteja (liittyen esimerkiksi vaatimusten selkeyteen tai suojapiiriin laajuuteen suhteessa selitysosaan).
Hakija vastaa esitettyihin kommentteihin argumentein ja mahdollisesti muokkaamalla vaatimuksia, ja tarvittaessa maksaa virallisia maksuja. Tutkimusjaosto perehtyy vastineeseen, ja mikäli vastine ei heidän mielestään vastaa tyydyttävästi kaikkiin kysymyksiin, he antavat välipäätöksen.
Siinä vaiheessa, kun tutkimusjaosto on vakuuttunut, että vaatimuksissa esitetty keksintö on patentoitavissa, ja hakemus täyttää kaikki Euroopan patenttisopimuksen vaatimukset, virasto antaa ns. hyväksyvä välipäätöksen, jonka liitteenä he myös toimittavat hakemustekstin siinä muodossa, missä patentti aiotaan myöntää. Mikäli hakija hyväksyy tämän muodon, vastataan välipäätökseen maksamalla hyväksymisvaiheen maksu sekä toimittamalla vaatimusten käännökset kahdelle muulle EPOn kielelle (jotka ovat englanti, saksa ja ranska). Tämän jälkeen EPO myöntää patentin.
Myöntämisen jälkeen haltijan tulee kolmen kuukauden kuluessa saattaa patentti voimaan (eli validoida) niissä maissa, joissa suoja halutaan ylläpitää. Tämä vaatii maasta riippuen joko pelkästään vuosimaksujen maksamisen ko. maahan, tai lisäksi paikallisen osoitteen toimittamisen virastoon, tai lisäksi vaatimusten tai koko patentin tekstin käännöksen paikalliselle kielelle. Validoinnin jälkeen EP-patenttia kohdellaan kyseisessä maassa kuten kansallista patenttia, eli esimerkiksi oikeutta käydään kussakin maassa erikseen.
Yhtenäispatenttijärjestelmän astuttua voimaan haltija voi myös yhden kuukauden kulussa myönnöstä pyytää rekisteröintiä yhtenäispatenttina, jolloin ko. patenttia käsitellään järjestelmään osallistuvissa maissa yhtenä patenttina (eikä ryhmänä kansallisia patentteja).
EP-patenttia voi hakea joko jättämällä hakemuksen suoraan EPOon, etuoikeudella tai ilman, tai PCT-järjestelmän kautta. Jälkimmäistä kutsutaan EPOssa Euro-PCT-hakemukseksi, ja sen käsittely tapahtuu pitkälti vastaavasti kuin ns. suoran EP-hakemuksen. Erona on joidenkin maksujen aikataulu sekä se, tekeekö EPO uutuustutkimuksen vai ei (riippuen siitä, tekikö EPO PCT-hakemuksen uutuustutkimuksen).
EESR, Extended European Search Report: laajennettu eurooppalainen uutuustutkimusraportti, eli uutuustutkimusraportti tutkijan mielipiteen kera.
71(3): Säännön 71(3) mukainen kommunikaatio, eli hyväksyvä välipäätös.
Druckexemplar: hakemuksen muoto, jonka EPO on hyväksymässä patentiksi.
Hakemusmaksu: hakemusta tehtäessä maksettava maksu.
Uutuustutkimusmaksu: maksettava hakemusta tehtäessä.
Vaatimusmaksu: maksettava hakemusta tehtäessä, mikäli hakemuksessa on yli 15 vaatimusta. Maksu/vaatimus.
Patentoitavuustutkimusmaksu: maksettava vastattaessa uutuustutkimusraporttiin, tai Euro-PCT-hakemusta tehtäessä.
Nimeämismaksu: maksettava vastattaessa uutuustutkimusraporttiin, tai Euro-PCT-hakemusta tehtäessä. Jäänne ajalta, jolloin jäsenvaltiot piti erikseen nimetä hakemusvaiheessa, ja kustakin maksaa oma maksunsa.
Myöntömaksu: maksettava vastattaessa hyväksyvään välipäätökseen.
Vuosimaksu: maksettava vuosittain hakemuksen tekemispäivän kuukauden viimeisenä päivänä siitä lähtien, kun hakemus täyttää kaksi vuotta, myöntöön asti.
Kanadan teollisoikeusvirasto Canadian Intellectual Property Office (CIPO) on ilmoittanut huomattavista korotuksista eri virallismaksuihin. Korotukset ovat varsin huomattavat, suuruusluokaltaan vähintään 25 %. Korotukset koskevat kaikkia virallismaksuja Kanadan teollisoikeusvirastossa, mukaan lukien hakemusmaksut, uudistusmaksut sekä vuosimaksut.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi hakemusmaksut patenttien ja tavaramerkkien osalta nousevat korotuksen myötä seuraavasti:
Patentit hakemusmaksu:
31.1.2023 saakka: CAD 421,02 -> 1.1.2024: CAD 555,00
Tavaramerkit hakemusmaksu (yksi luokka):
31.12.2023 saakka: CAD 347,35 -> 1.1.2024 alusta: CAD 458,00
Maksujen korotukset tulevat voimaan 1.1.2024. Jotta voisitte välttää Kanadan virallismaksujen korotuksen vaikutukset, kannattaakin pyrkiä tekemään suunnitellut toimenpiteet, esimerkiksi jättämään hakemukset, ja suorittamaan maksettavissa olevat virallismaksut jo vuoden 2023 aikana.
Älkää epäröikö ottaa yhteyttä asiantuntijoihimme, mikäli teillä on maksukorotuksiin liittyviä kysymyksiä. Autamme teitä mielellämme!
Laine IP Oy
Muut yhteystiedot
Puh: (09) 6859 560
Fax: (09) 6859 5610
Sähköposti: posti@laineip.fi
Henkilöstön yhteystiedot
Postiosoite
Laine IP Oy
PL 339
00181 Helsinki
Tilaa uutiskirjeemme
Seuraa meitä
Laskutustiedot
Y-tunnus: 0590525-5
ALV-numero: FI05905255
Operaattori: Nordea
Välittäjän tunnus: NDEAFIHH
Verkkolaskuosoite: FI6221531800060138
Ota yhteyttä
Haku