-
Palvelumme
-
Hakijoilla, jotka tulevat sellaisesta EPC:n jäsenvaltiosta, jonka virallisena kielenä ei ole englanti, ranska tai saksa, saavat tietyin lisäedellytyksin alennusta joistain virallisista maksuista.
Tällä hetkellä siis mm. suomalainen hakija, joka on joko (EU:n määritelmän mukaan) pieni tai keskisuuri yritys, yksityishenkilö, voittoa tuottamaton järjestö, yliopisto tai julkinen tutkimuslaitos (ns. R.6(4)-hakija) saavat 30 % alennusta patentoitavuustutkimusmaksusta, mikäli tutkimuspyyntö tehdään suomeksi. Tämä on merkittävä etu siinä mielessä, että sen saamiseksi ei tarvitse tehdä muuta kuin vakuuttaa, että täyttää jonkin R.6(4):n määritelmistä, sekä lisätä hakemuslomakkeeseen yksi lause suomeksi. Myös hakemusmaksusta saa vastaavan alennuksen, mutta sen saamiseksi tulee hakemus tehdä suomeksi. Alennus on huomattavasti pienempi kuin kustannus, joka tulee hakemuksen kääntämisestä, joten sitä käytetään suhteellisen harvoin.
Nykyinen kielialennus pysyy ennallaan myös 1.4.2024 alkaen, mutta sen lisäksi tulee alennuksia useista muista maksuista, jotka ovat muiden R.6(4)-hakijoiden paitsi pienien ja keskisuurien yritysten käytettävissä, ilman vaatimuksia kielestä tai kotipaikasta. Mikäli hakija on oikeutettu molempiin alennuksiin, molemmat huomioidaan.
Alennusprosentti pysyy samana, 30 %, mutta alennuksen saa lisäksi uutuustutkimus-, nimeämis-, myöntö- ja vuosimaksuista.
Alennukseen oikeuttavien hakijoiden listaan on lisätty mikroyritykset, joita ovat yritykset, joissa on alle 10 työntekijää ja joiden liikevaihto tai tasearvo on alle 2 MEUR. Kyseiset yritykset ovat aiemminkin olleet oikeutettuja kielialennuksiin, sillä pienten yritysten koolle tai taloustilanteelle ei ole ollut alarajaa.
Tätä uutta, varsin avokätistä alennuspolitiikkaa on kuitenkin rajoitettu niin, että alennuksiin ovat oikeutettuja vain ne hakijat, jotka ovat tehneet korkeintaan neljä EP-hakemusta (mukaan lukien PCT-alueellisen vaiheen hakemukset EPOssa eli Euro-PCT-hakemukset) edeltävän viiden vuoden aikana. Aika lasketaan EP-hakemuksen tekemispäivänä tai Euro-PCT-hakemuksen tekemispäivänä (eli sinä päivänä, kun siirrytään alueelliseen vaiheeseen). Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi yliopistot ja julkiset tutkimuslaitokset harvoin ovat oikeutettuja näihin lisäalennuksiin, kuten eivät myöskään ahkerasti patentoivat yritykset.
Mikäli hakemuksella on useita hakijoita, tulee kaikkien hakijoiden olla oikeutettuja alennuksiin. Oikeus alennuksiin tulee tarkistaa aina maksupäivänä, eli esimerkiksi vuosimaksua maksettaessa, ja muutokset tulee ilmoittaa EPOlle.
Näiden muutosten yhteydessä EPO poistaa muutamia, harvoin käytettyjä maksuja kokonaan, ja korottaa joitakin virallisia maksuja, joskaan ei kaikkia. Pääasiassa korotus on noin 4 %, tosin 4. vuoden vuosimaksu nousee liki 30 %.
Hallintoneuvoston päätös ja taustamateriaalia löytyvät täältä:
https://link.epo.org/ac-document/CA/63/23%20-%20En.pdf
https://link.epo.org/ac-document/CA/D%2016/23%20-%20En.pdf
Kiitämme asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme tästä vuodesta ja toivotamme oikein rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta 2024!
***
Joululahjarahat lahjoitimme Hyvä Joulumieli -keräykseen. Sen avulla hankitaan Suomessa asuville vähävaraisille lapsiperheille ruokalahjakortteja, joilla he voivat ostaa ruokaa joulupöytään.
***
Laineen väki
Akkuteknologia on avainteknologiaa sähköliikkuvuuden ja uusiutuvien energialähteiden käytön kannalta. Akkuteknologian alalla saksalaisten patenttihakemusten määrä nousi 35,3 prosenttia vuonna 2022 vuoteen 2021 verrattuna.
Maakohtaisessa vertailussa suurin osa vuonna 2022 julkaistuista akkuteknologian patenttihakemuksista tuli Korean tasavallasta (1.155), jota seuraavat Japani (955) ja Saksa (898). Korean tasavallan jälkeen toiseksi suurin prosentuaalinen kasvu oli Yhdysvalloissa, jota seuraavat Kiina ja Japani.
Eniten hakemuksia jättäneiden yritysten joukossa ovat korealainen LG Energy Solution, Ltd (768) ja kiinalainen Contemporary Amperex Technology Co., Ltd:n. (295). Saksalaiset autonvalmistajat Bayerische Motoren Werke AG (175) ja Volkswagen AG (125) sijoittuivat kolmanneksi ja neljänneksi. Japanilainen Panasonic Intellectual Property Management Co., Ltd. Oli oli viides.
Uusiutuvan energian osalta uusien saksalaisten patenttihakemusten määrä aurinkoteknologian, tuuliturbiinien, vesivoiman, maalämmön ja biokaasuteknologian aloilla laski 2,4 prosenttia vuonna 2022.
Aurinkoteknologiassa Saksa oli ensimmäisellä sijalla saksalaisissa patenttihakemuksissa, jota seurasivat Yhdysvallat ja Kiina. Tuuliturbiineissä Tanska nousi kärkipaikalle, ennen Saksaa ja Yhdysvaltoja.
Analyysissa tarkasteltiin DPMA:ssa julkaistuja patenttihakemuksia ja EPO:ssa julkaistuja patenttihakemuksia, joissa Saksa oli nimetty.
Patenttiasiamiehemme Teemu Kiviniemi auttaa mielellään saksalaisten patenttihakemusten jättämisessä ja muissa Saksaa koskevissa kysymyksissä.
IPR:ää iisisti -juttusarjamme jatkuu viemällä meidät EPC:n – eli eurooppalaisen patentin myöntöjärjestelmän – pariin.
Eurooppalainen patentin myöntöjärjestelmä, jossa Euroopan patenttivirasto EPO tutkii ja myöntää patentin.
EP-järjestelmässä hakija jättää patenttihakemuksen Euroopan patenttivirastoon EPOon ja maksaa vaadittavat maksut. Tämän jälkeen EPOn tutkija tekee ensin uutuustutkimuksen, eli vertaa keksintöä tunnettuihin ratkaisuihin. Tutkija lähettää tämän jälkeen hakijalle uutuustutkimusraportin, EESR:n viitejulkaisuineen sekä kommenttien kera. Kommenteissa tutkija ottaa kantaa keksinnön uutuuteen ja keksinnöllisyyteen, sekä esittää mahdollisesti muita kommentteja (liittyen esimerkiksi vaatimusten selkeyteen tai suojapiiriin laajuuteen suhteessa selitysosaan).
Hakija vastaa esitettyihin kommentteihin argumentein ja mahdollisesti muokkaamalla vaatimuksia, ja tarvittaessa maksaa virallisia maksuja. Tutkimusjaosto perehtyy vastineeseen, ja mikäli vastine ei heidän mielestään vastaa tyydyttävästi kaikkiin kysymyksiin, he antavat välipäätöksen.
Siinä vaiheessa, kun tutkimusjaosto on vakuuttunut, että vaatimuksissa esitetty keksintö on patentoitavissa, ja hakemus täyttää kaikki Euroopan patenttisopimuksen vaatimukset, virasto antaa ns. hyväksyvä välipäätöksen, jonka liitteenä he myös toimittavat hakemustekstin siinä muodossa, missä patentti aiotaan myöntää. Mikäli hakija hyväksyy tämän muodon, vastataan välipäätökseen maksamalla hyväksymisvaiheen maksu sekä toimittamalla vaatimusten käännökset kahdelle muulle EPOn kielelle (jotka ovat englanti, saksa ja ranska). Tämän jälkeen EPO myöntää patentin.
Myöntämisen jälkeen haltijan tulee kolmen kuukauden kuluessa saattaa patentti voimaan (eli validoida) niissä maissa, joissa suoja halutaan ylläpitää. Tämä vaatii maasta riippuen joko pelkästään vuosimaksujen maksamisen ko. maahan, tai lisäksi paikallisen osoitteen toimittamisen virastoon, tai lisäksi vaatimusten tai koko patentin tekstin käännöksen paikalliselle kielelle. Validoinnin jälkeen EP-patenttia kohdellaan kyseisessä maassa kuten kansallista patenttia, eli esimerkiksi oikeutta käydään kussakin maassa erikseen.
Yhtenäispatenttijärjestelmän astuttua voimaan haltija voi myös yhden kuukauden kulussa myönnöstä pyytää rekisteröintiä yhtenäispatenttina, jolloin ko. patenttia käsitellään järjestelmään osallistuvissa maissa yhtenä patenttina (eikä ryhmänä kansallisia patentteja).
EP-patenttia voi hakea joko jättämällä hakemuksen suoraan EPOon, etuoikeudella tai ilman, tai PCT-järjestelmän kautta. Jälkimmäistä kutsutaan EPOssa Euro-PCT-hakemukseksi, ja sen käsittely tapahtuu pitkälti vastaavasti kuin ns. suoran EP-hakemuksen. Erona on joidenkin maksujen aikataulu sekä se, tekeekö EPO uutuustutkimuksen vai ei (riippuen siitä, tekikö EPO PCT-hakemuksen uutuustutkimuksen).
EESR, Extended European Search Report: laajennettu eurooppalainen uutuustutkimusraportti, eli uutuustutkimusraportti tutkijan mielipiteen kera.
71(3): Säännön 71(3) mukainen kommunikaatio, eli hyväksyvä välipäätös.
Druckexemplar: hakemuksen muoto, jonka EPO on hyväksymässä patentiksi.
Hakemusmaksu: hakemusta tehtäessä maksettava maksu.
Uutuustutkimusmaksu: maksettava hakemusta tehtäessä.
Vaatimusmaksu: maksettava hakemusta tehtäessä, mikäli hakemuksessa on yli 15 vaatimusta. Maksu/vaatimus.
Patentoitavuustutkimusmaksu: maksettava vastattaessa uutuustutkimusraporttiin, tai Euro-PCT-hakemusta tehtäessä.
Nimeämismaksu: maksettava vastattaessa uutuustutkimusraporttiin, tai Euro-PCT-hakemusta tehtäessä. Jäänne ajalta, jolloin jäsenvaltiot piti erikseen nimetä hakemusvaiheessa, ja kustakin maksaa oma maksunsa.
Myöntömaksu: maksettava vastattaessa hyväksyvään välipäätökseen.
Vuosimaksu: maksettava vuosittain hakemuksen tekemispäivän kuukauden viimeisenä päivänä siitä lähtien, kun hakemus täyttää kaksi vuotta, myöntöön asti.
Kanadan teollisoikeusvirasto Canadian Intellectual Property Office (CIPO) on ilmoittanut huomattavista korotuksista eri virallismaksuihin. Korotukset ovat varsin huomattavat, suuruusluokaltaan vähintään 25 %. Korotukset koskevat kaikkia virallismaksuja Kanadan teollisoikeusvirastossa, mukaan lukien hakemusmaksut, uudistusmaksut sekä vuosimaksut.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi hakemusmaksut patenttien ja tavaramerkkien osalta nousevat korotuksen myötä seuraavasti:
Patentit hakemusmaksu:
31.1.2023 saakka: CAD 421,02 -> 1.1.2024: CAD 555,00
Tavaramerkit hakemusmaksu (yksi luokka):
31.12.2023 saakka: CAD 347,35 -> 1.1.2024 alusta: CAD 458,00
Maksujen korotukset tulevat voimaan 1.1.2024. Jotta voisitte välttää Kanadan virallismaksujen korotuksen vaikutukset, kannattaakin pyrkiä tekemään suunnitellut toimenpiteet, esimerkiksi jättämään hakemukset, ja suorittamaan maksettavissa olevat virallismaksut jo vuoden 2023 aikana.
Älkää epäröikö ottaa yhteyttä asiantuntijoihimme, mikäli teillä on maksukorotuksiin liittyviä kysymyksiä. Autamme teitä mielellämme!
Päätöksen taustalla on väitekäsittely (G1/22) ja hakemuskäsittely (G2/22), joissa ensihakemus on sama. Väitekäsittelyn EP-patentti perustuu PCT-alueellisen vaiheen hakemukseen, ja hakemuskäsittelyn EP-hakemus on tästä jaettu hakemus. Ensihakemus on tehty USAssa aiemman patenttilain ollessa voimassa, eli aikana, jolloin vain keksijät voivat olla hakijoita USAssa. Ensihakemuksessa hakijoina olivat kolme keksijää, ja PCT-hakemuksessa hakijoina olivat keksijät USAn osalta sekä kaksi muuta tahoa muiden maiden osalta. Väite- ja hakemuskäsittelyissä etuoikeus oli todettu pätemättömäksi, sillä vain yksi keksijöistä oli siirtänyt oikeuden etuoikeuden pyytämiseen myöntövaiheen patentinhaltijalle ennen PCT-hakemuksen tekemistä. Kaksi muuta keksijää ovat tehneet tämän siirron vasta PCT-hakemuksen tekemisen jälkeen. Tämän seurauksena patentin vaatimus 1 ei ollut uusi ja hakemus hylättiin.
Laajennetun valituslautakunnan mukaan oikeus etuoikeuden pyytämiseen tulee arvioida EPC:n mukaan, joskin kansallinen laki voi myöskin tulla huomioitavaksi esimerkiksi arvioitaessa siirron osapuolien laillista statusta. Lisäksi laajennettu valituslautakunta totesi, ettei oikeuden siirtämiselle ole olemassa muodollisia vaatimuksia.
Johtopäätöksenä laajennettu valituslautakunta toteaa myös, että lähtökohtaisesti tulee katsoa, että hakijalla tai haltijalla on oikeus etuoikeuteen. Todistustaakka, ettei oikeutta pyytää etuoikeutta olekaan, on osapuolella, joka näin väittää, ja väitteen tueksi on esitettävä tietoja, jotka tukevat vahvoja epäilyksiä siitä, ettei hakijalla ole hakemuksen tekemishetkellä ollut oikeutta etuoikeuteen.
Laajennettu valituslautakunta oli jopa sitä mieltä (päätöksen kappale 100), ettei oikeutta etuoikeuteen ole pakko siirtää ennen myöhemmän hakemuksen tekemistä, mikäli kansallinen laki ei tätä vaadi. Lautakunnan mielestä EPO ei siis voi vaatia enempää kuin kansallinen laki.
Laajennettu valituslautakunta siis vahvisti EPOn aiemman suhtautumisen etuoikeuden siirtymiseen, mm. sen, että mikäli EP-hakemuksessa on vähintään yksi sama hakija kuin mitä ensihakemuksessa oli, tulee hakijoilla katsoa olevan oikeus etuoikeuteen, ellei muuta osoiteta. Siirron ajankohdan osalta lautakunta otti aiempaa liberaalimman kannan salliessaan siirron myös myöhemmän hakemuksen tekemisen jälkeen (kansallisen lain näin salliessa).
Kannattaa myös huomioida, että päätöksen perusteella (kappale 35) se koskee myös tilanteita, joissa patentoitavuuden esteeksi esitetty julkaisu pyytää etuoikeutta, eikä vain tilanteita, joissa käsittelyn kohteena oleva hakemus tai patentti pyytää etuoikeutta. Lähelle tulevien viitejulkaisujenkin etuoikeustiedot kannattaa siis tarkistaa.
Päätöksen G1/22 ja G2/22 jälkeenkin on edelleen suositeltavaa varmistaa kirjallisella sopimuksella oikeus etuoikeuden pyytämiseen ennen hakemuksen tekemistä. Vaihtoehtoisesti, esimerkiksi mikäli hakemuksen tekemisellä on kiire, myöhempi hakemus voidaan tehdä ensihakemuksen hakijan nimissä, ja siirtää uudelle hakijalle tekemisen jälkeen. EPOn laajennetun valituslautakunnan päätökset eivät nimittäin sido kansallisia tuomioistuimia, eivätkä myöskään yhdistettyä patenttituomioistuinta (UPC), vaikka toki EPO ja UPC pyrkivät harmonisoituihin käsittelyihin.
Heräsikö kysyttävää? Ota yhteyttä: kaisa.suominen@laineip.fi
Kauan odotettu yhdistetty patenttituomioistuin (UPC) aloitti toimintansa 1.6.23. Onko järjestelmälle käyttöä? Kuinka laajasti yhtenäistä vaikutusta on pyydetty myönnetyille eurooppapatenteille?
Yhdistetty patenttituomioistuin (Unified Patent Court, UPC) on aloittanut toimintansa 1.6.2023. UPC-järjestelmä yksinkertaistaa eurooppapatenttijärjestelmää siten, että myönnetylle eurooppapatentille voi pyytää yhtenäistä vaikutusta UPC-sopimusjäsenvaltioissa (aluksi 17 EU-jäsenvaltiota). Vaikutukseltaan yhtenäistä eurooppapatenttia kutsutaan myös yhtenäispatentiksi (Unitary Patent, UP).
Tällä hetkellä (25.10.2023) yhtenäispatentteja on rekisteröity 11 930 kappaletta ja pyyntöjä on tehty 12 350, joista 394 on vireillä. Vain 26 pyyntöä yhtenäisen vaikutuksen saamiseksi on joko vedetty pois tai hylätty. (lähde: https://www.epo.org/en/about-us/statistics/statistics-centre#/unitary-patent).
Näin ollen patentinhaltijat ovat ottaneet uuden järjestelmän hyvin käyttöön heti alusta lähtien!
Alla oleva kuvaaja näyttää kuinka vastaanotettujen pyyntöjen lukumäärä yhtenäisen vaikutuksen saamiseksi on kehittynyt vuoden 2023 alusta lähtien, jolloin tuli mahdolliseksi pyytää yhtenäistä vaikutusta. Kesäkuun 2023 alkuun asti oli mahdollista lykätä eurooppapatentin myöntöä. Tämän vuoksi kesäkuun, sekä erityisesti heinäkuun, lukemat saattavat hieman vääristää tilannetta.
Lähde: https://www.epo.org/en/about-us/statistics/statistics-centre#/unitary-patent
UPC:n aloitettua toimintansa on myönnetty n. 13 500 eurooppapatenttia, joten joka tapauksessa merkittävälle osalle niistä on jo haettu yhtenäistä vaikutusta. Jatkossa tulemme näkemään mille tasolle luvut asettuvat, kun uuden järjestelmän käyttöönottoon liittyvän alkusysäyksen vaikutus himmenee tilastoissa.
Seuraamme tilannetta edelleen aktiivisesti ja raportoimme jatkossakin kehityksestä. Mikäli tarvitset lisätietoja yhtenäisepatenttiin ja UPC:hen liittyen, niin Laineen EP-asiamiehesi sekä UPC-erityisasiantuntijaryhmämme (upc@laineip.fi) vastaavat mielellään kysymyksiisi.
Alueellinen teollisoikeusjärjestö, joka kattaa erityisesti eteläisemmän Afrikan maita. Teollisoikeuksien myöntöjärjestelmä.
Eurooppalainen patentin myöntöjärjestelmä, jossa Euroopan patenttivirasto EPO tutkii ja myöntää patentin.
EU-alueen kattava mallien suojausjärjestelmä. Toimivaltainen virasto on European Intellectual Procerty Office EUIPO.
EU-alueen kattava tavaramerkkien suojausjärjestelmä. Toimivaltainen virasto on European Intellectual Procerty Office EUIPO.
Euraasian alueen patentin myöntöjärjestelmä.
aiemmin tunnettu nimellä Gulf Cooperation Council, GCC. Käsittää Arabimaiden patentin myöntöjärjestelmän.
Mallioikeuksien kansainvälinen suojausjärjestelmä. Kattaa noin 100 maata. Toimivaltainen virasto on World Intellectual Property Organization WIPO.
Tavaramerkkien kansainvälinen suojausjärjestelmä. Kattaa suurimman osan maailman maista. Toimivaltainen virasto on World Intellectual Property Organization WIPO.
Alueellinen teollisoikeusjärjestö, joka kattaa lähinnä itäisen Keski-Afrikan maita. Teollisoikeuksien myöntöjärjestelmä.
Kansainvälinen patentin hakujärjestelmä, jolla voidaan siirtää eteenpäin päätöstä niistä maista, joissa suojaa halutaan hakea. Kattaa liki kaikki maailman maat.
EPOn myöntämä patentti, jolle on pyydetty rekisteröimistä yhtenäispatenttina. Tällöin suoja osallistuvissa maissa on yhtenäinen, eli siitä maksetaan yksi vuosimaksu, ja sitä käsitellään oikeudessa yhtenä patenttina.
Lisää IPR-alan lyhenteitä löydät täältä.
Laine IP:n eurooppapatenttiasiamies, Jari Nieminen, on saanut edustusoikeuden 1.6.2023 toimintansa aloittaneessa yhdistetyssä patenttituomioistuimessa (Unified Patent Court, UPC). Edustusoikeus perustuu lisäkoulutukseen ja Jarilla on nyt Strasbourgin yliopiston myöntämä Diplôme d’Université d’Etudes Superieures sur le Contentieux des Brevets en Europe (University diploma ”Patent Litigation in Europe”).
Nyt 4 Laine IP:n eurooppapatenttiasiamiehellä, Mirja Matilaisella, Jarkko Tiilikaisella, Kaisa Suomisella ja Jari Niemisellä on edustusoikeus yhdistetyssä patenttituomioistuimessa. Heillä on siis oikeus mm. tehdä asiakkaiden puolesta eurooppapatenttien opt out-pyynnöt ilman valtakirjaa, mikä vähentää muodollisuuksia.
He voivat tarvittaessa myös edustaa osapuolia loukkaus- ja mitätöintikanteissa.
Lisätietoja UPC:stä täältä.
Tutkinnon suorittaneet Yhdysvaltain kansalaiset ovat oikeutettuja edustamaan asiakkaitamme suoraan ilman välikäsiä Yhdysvaltain patentti- ja tavaramerkkivirastossa (USPTO), vaikka asuisivatkin Yhdysvaltojen ulkopuolella. Laine IP:n oma, monipuolisia ja laadukkaita immateriaalioikeuksiin liittyviä palveluita tarjoava, US-tiimi perustetiin vuonna 2010. Se on siitä lähtien edustanut Suomesta käsin lukuisia asiakkaitamme, ja se saavutti äskettäin merkittävän virstanpylvään hankkimalla 500. US-patentin.
Työ tarjoaa erinomaisen tilaisuuden oppia patenttiasiamiehen ammattiin itsenäisen työn, omatoimisen opiskelun ja ohjauksen avulla. Työskentelet säännöllisesti tiiviissä yhteistyössä maailman innovatiivisimpien yritysten kanssa heidän keksintöjensä suojaamiseksi. US-patenttiasiamiesharjoittelijana saat kattavan ymmärryksen Yhdysvaltain patenttijärjestelmästä avustaessasi patenttihakemusten valmistelussa, vastineiden laatimisessa USPTO:n antamiin välipäätöksiin sekä asiakirjojen lähettämisessä. Lisäksi valmistaudut USPTO:n pätevyyskokeeseen tullaksesi rekisteröidyksi US-patenttiasiamieheksi.
Laine IP:llä saat arvokasta ohjausta kahdelta kokeneelta Yhdysvaltain käytännön juristilta: Mark Scottilta, jolla on yli kahden vuosikymmenen kokemus, sekä Toimi Teelahdelta, jolla on lupa toimia asiamiehenä Yhdysvalloissa, Suomessa ja Euroopan patenttivirastossa. Kyseinen työ tarjoaa poikkeuksellisen polun henkilökohtaiseen ja ammatilliseen kasvuun.
Mikäli kiinnostuit tehtävästä, lähetä ansioluettelosi ja työhakemuksesi US-tiimin esimiehelle Mark Scottille (mark.scott@laineip.fi). Voit myös soittaa hänelle, mikäli haluat lisätietoja kyseisestä tehtävästä (puh. +358 50 409 1218).
Vuonna 1979 perustettu Laine IP on johtava täyden palvelun immateriaalioikeuksiin erikoistunut yritys, jolla on toimistot Helsingissä, Tampereella ja Turussa. Monipuolinen asiakaskuntamme koostuu aina innovatiivisista startup-yrityksistä ja globaaleista suuryrityksistä arvostettuihin oppilaitoksiin.
Laine IP Oy
Muut yhteystiedot
Puh: (09) 6859 560
Fax: (09) 6859 5610
Sähköposti: posti@laineip.fi
Henkilöstön yhteystiedot
Postiosoite
Laine IP Oy
PL 339
00181 Helsinki
Tilaa uutiskirjeemme
Seuraa meitä
Laskutustiedot
Y-tunnus: 0590525-5
ALV-numero: FI05905255
Operaattori: Nordea
Välittäjän tunnus: NDEAFIHH
Verkkolaskuosoite: FI6221531800060138
Ota yhteyttä
Haku