-
Palvelumme
-
Laine IP palvelee sinua IPR-asioissa normaaliin tapaan koko kesän ajan.
Uutiskirjeemme palaa kuvioihin jälleen kesälomakauden jälkeen uusien ajankohtaisten IPR-aiheiden myötä.
Toivotamme sinulle oikein hyvää juhannusta ja leppoisaa kesää!
Kun Christoffer ´Toffe´ Sundman astui ensimmäisen kerran sisään Patenttitoimisto Seppo Laineen ovesta vuonna 1982, hän tuskin arvasi työrupeaman kestävän 41 vuotta. Patenttimaailma imaisi kemian tehdastekniikkaa ja kemiaa Otaniemessä opiskelleen nuorukaisen heti mukaansa. ”Ajattelin heti, että tämähän on minulle sopiva homma. Patenttiasioissa yhdistyvät kielten ja logiikan käyttö. Myös substanssia on ymmärrettävä.” Christoffer rekrytoitiin vahvistamaan tuolloin kolmihenkisen toimiston osaamista erityisesti kemiassa. Vitsailtiinkin, että hän sai vastuulleen kaikki keksinnöt, jotka sisälsivät natriumia.
Erinomaisena oppimestarina patenttiasioissa toimi Seppo Laine, joka antoi alkuvuosina Christofferin tehtäväksi myös paljon mekaniikkaan liittyviä patenttihakemuksia. ”Niitä tekemällä opin, kuinka keksintö tulee määritellä. Patenttiasiamiehen ammatti on siitä erikoinen, että työhön ei valmistu mistään koulusta. Työtehtävät opitaan työn ohessa.”
Christofferin mittava ura patenttiasiamiehenä, eurooppapatenttiasiamiehenä ja Laine IP:n toimitusjohtajana sekä senior partnerina kattaa IPR-asiat laidasta laitaan. Hän on laatinut patenttihakemuksia ja hoitanut niitä kaikkialla maailmassa. Työhön on kuuluneet myös vastineiden ja väitteiden tekeminen Suomessa ja Euroopan patenttivirastossa.
Haasteellisimpia tapauksia ovat olleet patenttihakemukset, jotka on saatu ulkomailla läpi vasta kovan väännön jälkeen. Myös riitatapaukset ovat teettäneet paljon työtä.
”Etenkin suulliset oikeuskäsittelyt ovat ennalta-arvaamattomia; ne eivät läheskään aina mene kuten on suunnitellut.”
Christofferin mukaan oleellista on valmistautua käsittelyyn hyvin, ja etenkin paremmin kuin vastapuoli. Se yleensä riittää.
Laine IP:n nettisivuilla Christofferin esittelytekstissä mainitaan yli 40 teknologiaa, joihin hän on uransa aikana perehtynyt. Repertuaari ulottuu selluteknologiasta muoveihin ja lääkkeistä prosessiteollisuuden laitteistoihin.
Christoffer määrittelee hyvän patenttiasiamiehen patenttijuridiikan erikoisasiantuntijaksi ja tekniikan generalistiksi, joka pystyy kuitenkin perehtymään syvälle asiakkaan keksinnön teknisiin yksityiskohtiin.
”Asiakkaiden vaatimustaso on urani aikana noussut koko ajan. Monella alalla tekniikka on tullut koko ajan monimutkaisemmaksi. Perusymmärrys ei enää riitä, vaan tarvitaan syvällisempää tietoa.”
Christofferille rakkaimmat aiheet liittyvät puunjalostusteollisuuteen.
”Tutustuin jo opiskeluaikoina alan perusteknologioihin ja tutkin muun muassa liukosellun sisältämää hemiselluloosaa. Nyt monet asiakkaistamme hyödyntävät lähtökohtaisesti samankaltaisia ratkaisuja ja tekevät esimerkiksi puusta lankaa.”
Sundman on uransa aikana nähnyt Laine IP:n vahvan kasvun neljästä työntekijästä yli 60 alan ammattilaiseen.
Toffe sai eläkelahjaksi kirveen kollegoilta Kristian ja Jari.
”Työtoverini ovat olleet tietenkin minulle kaiken A ja O. Monet kerrat olen todennut, että Laine IP:llä taitavat olla maan parhaat assistentit. He ovat osaavia, sitoutuneita, sitkeitä, rauhallisia, eivätkä he hermostu pahimmankaan määräpäiväpaineen alla.”
”Ja tietenkin patentti- ja tavaramerkkipuolen kollegat ovat olleet tärkeitä. Heiltä olen oppinut asiamiestyöni. Uskallan väittää, että jokaiselta olenkin oppinut jonkun hienon ja hyödyllisen tavan toimia.”
Christofferin mukaan patenttialaa leimaa vahva kollegiaalisuus. Kilpailevankin patenttitoimiston asiamiehelle on voinut soittaa ja kysyä neuvoa.
”Alamme rajuista muutoksista huolimatta koen, että asiamiesten kollegiaalisuus on edelleen pysynyt hyvänä. Rumia temppuja ei harrasteta.”
Christofferin mielestä asiamiehen työssä on oleellista panostaa patenttihakemuksen huolelliseen laatimiseen ja pyrkiä ottamaan mukaan myös asioita, jotka ehkä vasta tulevaisuudessa nousevat merkityksellisiksi. Se on tehokkain tapa ehkäistä ennalta mahdollisia patenttiriitoja.
Myös asiakkaiden aito kuuntelu ja hyvä keskusteluyhteys keksijöiden kanssa on Christofferin mielestä äärimmäisen tärkeää.
Asiakkaan kanssa ihastellaan paperikangasta.
”Olen kiitollinen siitä, että olen saanut tehdä töitä upeiden keksijöiden ja asiakasyritysten yhteyshenkilöiden kanssa.”
Christofferin mielestä keksijöiden kyky ajatella laatikon ulkopuolella on ollut monesti aivan uskomatonta ja ihailtavaa. Suomalaisten innovatiivisuus näkyy myös keksintöjen määrässä, joka on väestön kokoon suhteutettuna maailman korkeimpia.
”Voimme olla Suomessa ylpeitä täällä tehdyistä keksinnöistä ja innovaatioista. Tähän kannustaa koulutusjärjestelmämme, joka opettaa luottamaan tutkittuun tietoon.”
Tärkeitä kumppaneita Christofferille ovat olleet myös juristit. Hän on kiitollinen siitä, että on saanut tehdä yhteistyötä Suomen johtavien IP-asianajajien kanssa.
”Arvostan suuresti heidän analyyttista ajattelutapaansa, heidän kykyään kirjallisesti ja suullisesti esittää hyvin perusteltuja, loogisia ja vakuuttavia argumentteja.”
Christoffer on halunnut aina jakaa osaamistaan ja kokemustaan myös muille. Hän on luennoinut säännöllisesti muun muassa AaltoPRO:n, Aalto-yliopiston ja IPR University Center -instituutin kursseilla ja tilaisuuksissa.
Christofferin mielestä kaikkein antoisinta on kuitenkin puhua yleisölle, jolle patenttiasiat eivät ole ennestään tuttuja ja suhtautuminenkin niihin saattaa jopa olla hieman skeptistä.
”On ollut hienoa huomata, että kännykän räpeltämisen sijaan ihmiset alkavat kuunnella ja oivaltavat, että hei, tämähän on kiinnostava ja tärkeä juttu!”
Kesäkuun alussa eläkkeelle jäänyt Christoffer ei ole tehnyt erityisiä suunnitelmia eläkepäivien varalle. Pitkään jatkunut historian harrastus jatkuu takuuvarmasti.
Hän on jo vuosien ajan tutkinut sukunsa historiaa, kerännyt aineistoa ja kirjoittanut artikkeleita kiinnostavista henkilöistä.
Eläkkeellä on aikaa mieluisille harrastuksille.
Yksi sellainen oli Christofferin isoäidin eno Mihail Borodkin, joka oli Venäjän sortokausien aikana kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin hyvä ystävä ja tärkeä avustaja. Suunnitteilla on myös elämäkerta samalla aikakaudella vaikuttaneesta apteekkari-sukulaisesta, jonka elämä kietoutuu kiinnostavalla tavalla Suomen historian käännekohtiin.
”Ja tarkoitus on toki harrastaa puutöitä sekä jatkaa tenniksen pelaamista, mitä olen tehnyt jo lähes 50 vuotta.”
Teksti: Matti Remes
Maailman suurin IPR-alan tapahtuma, INTA Annual Meeting, pidettiin Singaporessa 16.-20.5.2023. Tapahtuma keräsi lähes 8.000 IPR -ammattilaista sekä brändin haltijoiden, että asiamiesten keskuudesta. INTA, International Trademark Association, on järjestö, jonka tehtävänä on edistää IPR-alan kehitystä ja tunnettuutta, luoda alalle yhtenäisiä toimintatapoja ja lobata näitä toimintatapoja lainsäätäjille ympäri maailman.
IPR-alaan, kuten muuhunkin juridiseen neuvontaan, liittyvä toiminta perustuu luottamukseen. Tarjoamme asiakkaillemme palveluita eri maissa, joiden hoitamiseen käytämme paikallisten asiamiesten palveluita. On ensisijaisen tärkeää, että tunnemme yhteistyökumppanimme, jotta voimme varmistaa asiakkaidemme asioiden laadukkaan ja kustannustehokkaan hoitamisen. Lisäksi eri maalaisten kollegoiden tunteminen auttaa meitä löytämään sopivan yhteistyökumppanin vastaamaan jokaisen asiakkaamme juuri omia tarpeita.
Verkostoitumistapahtumien järjestämisen lisäksi INTA järjestää IPR-alan koulutusta, ja on vaikutusvaltainen järjestö IPR-alan lainsäädännön ja käytäntöjen yhtenäistämiseksi. INTA on vaikuttanut mm. EU:n tavaramerkkilain uudistamiseen. INTA:n vaikuttamistoiminta tapahtuu INTA:n komiteoissa, jotka käsittelevät eri kysymyksiä erityisesti brändin haltijoiden etua ajaen. Laine IP:n Joose Kilpimaa on mukana uudessa Data Protection –komiteassa, jonka tehtävänä on tarkastella datan roolia osana yritysten varallisuutta ja sen kaupallista hyödyntämistä.
Komiteoiden jäseneksi täytyy hakea, ja hakijoiden ammattitaidon ja kokemuksen lisäksi pyritään varmistamaan, että jokaisessa komiteassa on edustus eri puolilta maailmaa. Komiteoiden työ koostuu tietyn aihealueen tarkastelemisesta eri maiden ja alueiden lainsäädännön ja oikeuskäytännön näkökulmasta. Komiteat laativat muistioita ja julkaisevat omaan aiheeseensa liittyviä artikkeleita. Tavoitteena on päästä asiassa sellaiseen loppupäätelmään, että komitea voi esittää INTA:n hallitukselle ehdotuksen asian optimaalisesta sääntelystä. Tämän perusteella INTA:n hallitus tekee oman julkilausumansa, jota käyttäen pyritään vaikuttamaan eri maiden lainsäätäjiin. Ideaalitilanteessa lainsäätäjät ympäri maailman ottavat julkilausuman huomioon, ja laativat sellaisia lakeja, jotka olisivat mahdollisimman yhdenmukaisia. Mahdollisimman yhdenmukainen lainsäädäntö kaikkialla maailmassa luonnollisesti hyödyttää yrityksiä IPR-salkkujensa hallinnoimisessa
Yhdistetty patenttituomioistuin (Unified Patent Court, UPC) on aloittanut toimintansa 1.6.2023. UPC-järjestelmä yksinkertaistaa eurooppapatenttijärjestelmää siten, että myönnetylle eurooppapatentille voi pyytää yhtenäistä vaikutusta UPC-sopimusjäsenvaltioissa (aluksi 17 EU-jäsenvaltiota). Vaikutukseltaan yhtenäistä eurooppapatenttia kutsutaan myös yhtenäispatentiksi (Unitary Patent, UP).
UPC-sopimusjäsenvaltioita ovat (merkitty karttaan vihreällä): Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Latvia, Liettua, Luxemburg, Italia, Itävalta, Malta, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Slovenia, Tanska ja Viro.
Kaikki EU-jäsenvaltiot eivät kuulu UPC-järjestelmään, vaan ulkopuolella jäävät esimerkiksi Espanja, Puola ja Kroatia. EU:n ulkopuoliset maat kuten Iso-Britannia, Norja tai Sveitsi eivät voi olla järjestelmässä mukana.
Yhtenäispatentti (Unitary Patent, UP) on automaattisesti UPC-tuomioistuimen toimivallan alla. UPC:n toimivaltaan kuuluvat yhtenäispatenttien ja eurooppapatenttien riita-asiat, turvaamistoimet sekä kieltotuomiot UPC-jäsenvaltioiden alueella.
Voimassa olevat eurooppapatentit tulevat kuulumaan UPC:n toimivallan alle, jos niitä ei erikseen suljeta pois (opt-out). Siirtymäjakson aikana (väh. 7 vuotta) perinteisen eurooppapatentin kansalliset rekisteröinnit voidaan poissulkea UPC:n toimivallan alta, jolloin käsittely tapahtuu kansallisissa tuomioistuimissa. Poissulkeminen on myös mahdollista peruuttaa (opt-in). On kuitenkin hyvä muistaa, että nämä toimenpiteet voi tehdä vain kerran.
Kansalliset patentit eivät kuulu UPC:n piiriin. UPC-järjestelmän vaikutukset on otettava huomioon joka tapauksessa esimerkiksi kilpailijoiden, kumppaneiden ja muiden toimijoiden suojauksien kautta.
Mikäli strategiasi yhtenäispatentin ja UPC:n osalta on vielä suunnitteilla tai tarvitset lisätietoa/suosituksen, Laineen EP-asiamiehesi ja UPC-erityisasiantuntijaryhmämme (upc@laineip.fi) auttaa eteenpäin.
Lisätietoja: https://www.laineip.fi/ipr-tietopankki/yhtenaispatenttijarjestelma/
Alkuperäinen uutinen löytyy täältä.
Lisenssisopimus
Sopimus, jolla oikeuden haltija antaa toiselle osapuolelle oikeuden käyttää rekisteröityä suojaa (patenttia, tavaramerkkiä, mallisuojaa, hyödyllisyysmallia). Usein lisenssisopimuksella sovitaan myös esimerkiksi tietotaidon siirtämisestä. Lisenssisopimus voidaan rajoittaa jollekin maantieteelliselle alueelle, ja se voi olla ekslusiivinen (eli lisenssinsaaja on ainoa joka saa käyttää suojaa) tai ei-ekslusiivinen (jolloin oikeuden haltija voi antaa oikeuksia myös muille).
Siirtokirja
Asiakirja, jolla oikeuden haltija siirtää oikeuden toiselle osapuolelle. Esimerkiksi keksijä siirtää oikeuden (eli omistuksen) keksintöön hakijalle, tai yritys siirtää tavaramerkin toiselle yritykselle. Yritysten välisissä siirroissa siirtokirja tehdään usein varsinaisen kauppakirjan lisäksi, jottei kauppakirjaa tarvitse toimittaa virastoon.
Työsuhdekeksintö
Joissakin maissa, kuten Suomessa, työnantajalla on oikeus ottaa työsuhteessa syntyneiden keksintöjen oikeudet itselleen, kohtuullista korvausta vastaan. Mikäli työsuhdekeksintölaki (tai esimerkiksi tutkimussopimus) ei koske keksijää, voi keksijä vapaasti tehdä keksinnöllä mitä haluaa.
Valtakirja
Asiakirja, jolla hakija valtuuttaa asiamiehen toimimaan puolestaan viraston suuntaan. Asiamies hoitaa tällöin kaiken kirjeenvaihdon viraston kanssa.
Laine IP:n hallituksen puheenjohtaja vaihtui huhtikuussa 2023. Uusi puheenjohtaja jatkaa yhtiön kehittämistä Laineen perinteitä unohtamatta.
Laine IP Oy:n kevään 2023 yhtiökokous on nimittänyt yhtiön hallituksen uudelle toimikaudelle. Hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi on valittu eurooppapatenttiasiamies, US-patenttiasiamies Toimi Teelahti Laineelta. Hallituksessa jatkavat jäseninä edellisvuosien puheenjohtaja Kathy Wasström ja lisäksi Simo Hovi, Tom-Erik Hagelberg ja Mirja Matilainen.
Toimi on tullut monelle asiakkaallemme tutuksi erityisesti US-patenttiprosekuution kautta. Hän on ollut Laineella vuodesta 2016 ja sitä ennen hän oli perustajana ICT-alan startupissa. Erityisesti asiakaskokemuksen ja työntekijäkokemuksen kehittäminen ovat Toimin kiinnostuksen kohteita. Toimi kiittää kaikkia Lainelaisia luottamuksesta ja kiittää myös edellistä puheenjohtajaa Kathyä hänen tekemästään esimerkillisestä työstä.
” IPR-ala tulee lähivuosina uudistumaan voimakkaasti. Tästä hyvä esimerkki on yhtenäispatenttijärjestelmän voimaantulo Euroopassa. Meillä on Laineella nuori ja innokas porukka, joten meillä on erinomaiset mahdollisuudet kehittää toimintaamme vielä paremmaksi ja jatkaa kasvun tiellä toimialamuutosten siivittämänä. Otan myös mielelläni vastaan tarjontamme kehittämiseen liittyviä ideoita alan toimijoilta,” toteaa Toimi.
Eurooppapatenttiasiamies Kathy Wasström jatkaa Laineen hallituksessa nyt jäsenenä. Kathy toteaa:
” Hallitustyössä uusien ajatusten ja uusien ideoiden esille tuominen on elintärkeää ja puheenjohtajana olen ohjannut tätä työtä. Tämä tehtävä on ollut aivan mahtava kun kyseessä on mielestäni paras firma ja ihanin henkilöstö ikinä. Halusin kuitenkin siirtää kapulan seuraajalleni ennen kuin itselläni jämähtävät ajatukset paikoilleen. Olen erittäin tyytyväinen valintaamme uudeksi puheenjohtajaksi. Toimilla on tuoreita ja innostavia ajatuksia, jotka sopivat erinomaisesti meidän firmaamme ja joiden etenemistä toteutusvaiheeseen odotan mielenkiinnolla. ”
Laine IP kiittää edellistä hallitusta työstään ja toivottaa onnea uudelle hallitukselle.
Patentin hakijaa voi ihmetyttää, miksi USA:n patenttiviraston lopullinen välipäätös (Final Office Action) ei olekaan lopullinen. Toisaalta Euroopan patenttiviraston suullinen käsittely voi olla hakemuksen kannalta viimeinen niitti. Asiantuntijamme Toimi Teelahti valottaa järjestelmien eroja.
Yleisesti ottaen patentointiprosessin käynnistää hakijan pyyntö saada patenttisuojaa patenttihakemuksen patenttivaatimuksissa määrittelemälleen keksinnölle. Patenttiviranomainen käy patenttivaatimukset läpi ja tekee alustavan arvion patentoitavuudesta. Hakijan pyyntö ja viranomaisen tulkinta keksinnön uutuudesta ja keksinnöllisyydestä voivat olla varsin kaukana toisistaan riippuen esimerkiksi viraston löytämistä viitejulkaisuista. Käsittelyn aikana osapuolten (hakija ja virasto) näkemykset usein lähestyvät toisiaan välipäätöskierrosten myötä ja saavutetaan yhteisymmärrys. Toki eri lainkäyttöalueiden lait ja määräykset vaikuttavat olennaisesti siihen, miten käsittely sujuu ja miten se aikanaan päättyy.
EPOssa käsittely voi päättyä ”nahkurin orsilla”
Eurooppalaisen patenttihakemuksen käsittely alkaa rivakasti tutkimusraportilla (ESR), jonka saa n. 4 – 8 kuukauden kuluttua hakemuksen vireillepanosta. ESR:ssä tutkijainsinööri esittää löytämänsä estejulkaisut ja saattaa tarvittaessa huomauttaa mm. vaatimusten selkeydestä. EPO:ssa estejulkaisuja tulee harvoin lisää käsittelyn aikana ja välipäätösten välillä voi usein mennä vuosi tai ylikin.
Kaikki loppuu aikanaan ja niin myös eurooppalaisen patenttihakemuksen käsittely. Jos muutaman varsinaisen välipäätöksen jälkeen ei yhteisymmärrystä ole löytynyt, EPO useimmiten kutsuu hakijan suulliseen käsittelyyn (Oral proceedings in Examination), jossa on ns. ”tulos tai ulos” –periaate: Lopputuloksena on usein joko myönnetty patentti tai hylätty hakemus. Käsittely kestää tyypillisesti joitakin tunteja ja siinä ratkotaan viraston ja hakijan väliset erimielisyydet. Mahdollisen hylkäyspäätöksen jälkeen hakija voi valittaa (Appeal) tai tehdä jaetun hakemuksen (Divisional application), mutta nämä vaihtoehdot ovat jokseenkin kalliita.
USA:ssa prosessi voi jatkua pitkäänkin
USA:n patenttivirasto USPTO ei laadi erillistä tutkimusraporttia vaan antaa suoraan välipäätöksen noin 14 kuukauden kohdalla (tosin aikataulussa on suurta vaihtelua tekniikanaloittain). Toisin kun EPO:ssa, USPTO:n tutkija hakee julkaisuja jokaisen välipäätöksen kohdalla. Tämän vuoksi onkin varsin yleistä, että estejulkaisuja tulee lisää käsittelyn aikana. Käsittelyn alettua välipäätöksiä tulee noin kaksi tai kolme vuodessa. Tyypillisesti joka toinen välipäätös on ”Final”, joka tarkoittaa sitä, että hakijan on pyydettävä lisäkäsittelyä (Request for Continued Examination, RCE). Lisäkäsittely myönnetään automaattisesti maksua vastaan.
Yllä olevan takia USA:ssa virasto ei käytännössä koskaan lopeta hakemuksen käsittelyä, vaan prosessi voi kestää niin pitkään kuin hakija on valmis maksamaan uusista välipäätöskierroksista. Osittain tämän takia yhteisymmärrys hakijan ja viraston välillä voi syntyä erittäin hitaasti.
US-tutkijan esittämiä hylkäysperusteita voi haastaa esimerkiksi valituksen (Appeal) kautta, joka on halvempi kuin Euroopassa. Lisäksi USA:ssa hakija voi tehdä suhteellisen helposti ja edullisesti jatkohakemuksia (Continuation application), joissa on sama patenttiteksti ja etuoikeuspäivä mutta eri vaatimukset. Tämä antaa mahdollisuuksia laajentaa jo saatua patenttisuojaa. Esimerkiksi patentin myönnön yhteydessä voidaan tehdä jatkohakemus, jossa haetaan suojaa eri keksinnölle kuin mitä myönnetyssä patentissa. Toki alkuperäisessä hakemuksessa tulee olla tarvittavat tiedot myös jatkohakemuksen keksinnöstä.
Yhteenveto; tiedä missä olet ja minne menet
Yllä olevan mukaisesti sekä USA:ssa että Euroopassa on oletus, että osapuolten näkemykset lähestyvät toisiaan. Kuitenkin eroja löytyy: Euroopassa virasto ”viheltää pelin poikki”, jos käsittely pitkittyy. USA:ssa taas hakija joutuu itse arvioimaan, miten pitkittynyt käsittely saadaan haluttuun lopputulokseen. Molemmissa maissa on tärkeä tiedostaa, monesko välipäätöskierros on menossa; onko vielä ns. ”varaa yrittää” laajaa suojaa vai pitäisikö omia patenttivaatimuksia kaventaa, jotta patentti tulee ylipäätään myönnetyksi. Kuten aina, patentin suojapiirin tulee olla liiketoiminnan kannalta järkevä.
Toimi ja muut asiantuntijamme auttavat mielellään eri maiden patenttiprosessien kanssa.
EUIPO:n pk-yrityksille suunnattu SME Fund -avustusohjelma jakaa taloudellista tukea IPR-oikeuksien suojaamista varten. Osana tätä ohjelmaa tukikelpoiset pienet ja keskisuuret yritykset voivat hakea patenttiseteliä, joka auttaa kattamaan patentointiin liittyviä kuluja. Älä siis jätä innovaatioitasi suojaamatta, vaan hae rahanarvoinen etusi nyt! Haku on nyt auki.
Huom! Muistathan ensin odottaa myönteistä tukipäätöstä ja arvosetelin saamista, sillä tukea ei voi hakea patenttihakemuksen tekemisen jälkeen.
Vuoden 2023 EUIPO:n SME Fund -tukiohjelma jatkuu 8.12.2023 asti ellei tukirahoja myönnetä sitä ennen loppuun. Koska tukea on siis tarjolla rajallinen määrä, kannattaa hakemus laittaa vireille ensi tilassa.
Lue lisää SME Fund -ohjelmasta EUIPO:n verkkosivuilta täältä tai ole suoraan yhteydessä asiantuntijaamme:
+358 44 070 4779
Muista myös SME Fundin tavaramerkki ja IP scan -voucherit! Lue lisää aiemmasta uutisestamme täältä.
Patenttivaatimus, joka on samassa kategoriassa (esim. laite, järjestelmä, menetelmä) kuin jokin muu vaatimus, ja sisältää kaikki sen piirteet. Usein epäitsenäinen vaatimus viittaa spesifisesti johonkin toiseen vaatimukseen numerolla.
Virallinen maksu, joka on maksettava jotta hakemus pysyy vireillä. Joissain maissa hakemusta ei saa vireille ilman hakemusmaksua. Hakemuskäsittelyn aikana tulee tyypillisimmin maksaa myös muita virallisia maksuja käsittelyn eri vaiheissa.
Patenttivaatimus, joka ei viittaa johonkin toiseen vaatimukseen, eikä sisällä minkään toisen, samassa kategoriassa olevan vaatimuksen asiasisältöä. Vaatimus 1 on käytännössä aina itsenäinen vaatimus, jonka jälkeen tulevat siihen viittaavat epäitsenäiset vaatimukset, ja tämän jälkeen mahdollinen toinen itsenäinen vaatimus.
Mikäli hakemus sisältää enemmän kuin yhden keksinnön (joko lähtökohtaisesti tai koska vaatimuksia on rajoitettu), voidaan toinen tai muut keksinnöt jakaa omaksi hakemuksekseen. Jaettu hakemus voi sisältää vain samaa asiaa kuin alkuperäinen hakemus, ja se saa saman alkupäivän kuin alkuperäinen hakemus (kantahakemus).
Patenttivaatimukset tulee mahdollisuuksien mukaan kirjoittaa ns. kaksiosaisiksi, jolloin vaatimus alkaa johdanto-osalla. Johdanto-osa sisältää ne keksinnön piirteet, jotka ovat tunnettuja, ja päättyy sanoihin “tunnettu siitä, että”.
Mallihakemuksen suojapiiri määräytyy kuvien perusteella, joten kuvien tulee olla tarkkaan markkinoille tuotavaa tuotetta kuvaavia. Joissain tapauksissa tavaramerkkihakemuksenkin suojapiiri määräytyy kuvan perusteella. Patentti- ja hyödyllisyymallihakemuksissa on usein keksintöä esittäviä kuvia, jotka auttavat ymmärtämään keksinnön. Tällöin kuvien ei tarvitse olla mittatarkkoja, vaan ne voivat olla yksinkertaistettuja.
Samaan malliin, tavaramerkkiin tai keksintöön liittyvät hakemukset eri maissa muodostavat perheen. Perhe perustuu etuoikeushakemukseen, eli perheeseen kuuluvat kaikki ne hakemukset/rekisteröidyt suojat, joilla on sama etuoikeus, sekä ko. etuoikeuden perusteena oleva suoja.
Patentti- ja hyödyllisyysmallihakemuksissa on suojan määrittävien vaatimusten lisäksi selitysosa, jossa keksintöä kuvataan tarkemmin ja monisanaisemmin. Selitysosassa on tyypillisesti hyvin lyhyt johdanto, lyhyt taustaosuus, joka kertoo tekniikan tasosta, sekä keksinnön kuvaus. Keksinnön kuvauksessa on usein myös erilaisia vaihtoehtoja keksinnön eri piirteille, myös sellaisia jotka eivät ole vaatimuksissa. Selitysosassa voi myös olla esimerkkejä, erityisesti kemian alalla.
Keksinnöllä on usein erilaisia suoritusmuotoja, jolloin itsenäisen vaatimuksen mukainen keksintö on suoritusmuodoista suppein (eli siinä on vähiten piirteitä), ja muissa suoritusmuodoissa on lisäpiirteitä. Suoritusmuotoja kuvataan patenttivaatimuksissa ja selitysosassa pääasiassa sen takia, että mikäli itsenäinen vaatimus ei osoittaudu sellaisenaan patentoitavaksi, voidaan suojapiiriä supistaa johonkin esitettyyn suoritusmuotoon.
Patenttihakemuksissa on myös tiivistelmä, joka kertoo keksinnön lyhyesti (tyypillisesti maksimissaan 150 sanalla). Tiivistelmällä on useimmissa järjestelmissä ainoastaan informatiivinen rooli, ja sen lopullisen sisällön päättää patenttiviraston tutkija.
Rekisteröity tavaramerkki ei kata kaikkia olemassa olevia tavaroita ja palveluita, vaan ne on yksilöitävä hakemus jätettäessä. Tätä helpottamaan on luotu tavaramerkkien luokitusjärjestelmä, joka on käytössä lähes kaikkialla maailmassa. Luokitusjärjestelmä perustuu 45 tavara- ja palveluluokkaan, jotka sisältävät päivittyvät, aakkoselliset listat niihin kuuluvista yksittäisistä tavaroista ja palveluista. Tavaramerkkihakemukseen merkitään luokitusta hyväksikäyttäen ne tavarat ja palvelut, joille yksinoikeutta haetaan. Valitut tavaramerkkiluokat ja niiden sisältämä tavarat ja palvelut siten määrittävät lopullisen tavaramerkkirekisteröinnin suoja-alan.
Kaksiosaisen patenttivaatimuksen se osa, joka esittää keksinnön uudet ja keksinnölliset piirteet. Tunnusmerkkiosa on vaatimuksessa sanojen “tunnettu siitä, että” jälkeen.
Patenttien ja hyödyllisyysmallien suojapiiri määritellään patenttivaatimuksissa (patenttihakemus/patentti) tai suojavaatimuksissa (hyödyllisyysmallit). Vaatimukset siis sanallisesti kuvaavat keksinnön, jolle suojaa haetaan tai on saatu. Vaatimukset ovat siis tärkein osa hakemusta. Niiden tulee olla selkeitä ja yksiselitteisiä, sekä ymmärrettävissä yksinään, ilman selitysosan tai kuvien apua. Niihin voidaan lisätä kuitenkin kuvissa käytettävät viitenumerot, mutta viitenumerot eivät vaikuta suojapiiriin.
Lisää IPR-alan lyhenteitä löydät täältä.
A few considerations with the change:
If you have any questions on the new eGrants (US electronic patents), please do not hesitate to contact Mark Scott or a member of our US IP Team.
Laine IP Oy
Muut yhteystiedot
Puh: (09) 6859 560
Fax: (09) 6859 5610
Sähköposti: posti@laineip.fi
Henkilöstön yhteystiedot
Postiosoite
Laine IP Oy
PL 339
00181 Helsinki
Tilaa uutiskirjeemme
Seuraa meitä
Laskutustiedot
Y-tunnus: 0590525-5
ALV-numero: FI05905255
Operaattori: Nordea
Välittäjän tunnus: NDEAFIHH
Verkkolaskuosoite: FI6221531800060138
Ota yhteyttä
Haku