Valikko ☰

UP ja UPC – kysymyksiä ja vastauksia

 

Asiantuntijamme vastaavat muutamaan yhtenäispatenttia ja yhdistettyä patenttituomioistuinta koskevaan kysymykseen.

 

  • UP: Mikä pysyy ennallaan uudessa järjestelmässä?

    Patenttihakemuksen käsittely Euroopan patenttivirastossa ei muutu uuden järjestelmän myötä. Yhtenäispatenttijärjestelmä koskee patentin myöntämisen jälkeisiä prosesseja.

  • UP: Eikö yhtenäispatenttijärjestelmässä enää vaadita käännösten laatimista?

    Käännös tarvitaan edelleen! Jos hakemus on laadittu ja käsitelty saksaksi tai ranskaksi, täytyy myönnetty patentti kääntää englanniksi. Mikäli hakemus on laadittu ja käsitelty englanniksi, myönnetty patentti on käännettävä jollekin toiselle viralliselle eurooppalaiselle kielelle. Jos sinulla on suomenkielinen aiempi hakemusteksti, tätä tekstiä voidaan hyödyntää käännöksessä. Toinen varteenotettava vaihtoehto on valita käännöstä varten sellainen kieli, josta saadaan aikaan kelvollinen konekäännös. Tällöin käännöskustannukset eivät ole kohtuuttoman suuret.

  • UP: Mitkä patentointireitit ovat tulevaisuudessa mahdollisia Euroopan alueella?

    Vaikka yhtenäispatentti tuleekin uudeksi vaihtoehtoiseksi patentointireitiksi, se ei poista vanhaa eurooppapatenttijärjestelmää. Eurooppapatentit voidaan myös tulevaisuudessa rekisteröidä erikseen halutuissa kansallisissa virastoissa aiemman järjestelmän mukaisesti.

    Koska kaikki Euroopan maat eivät kuulu uuteen yhtenäispatenttijärjestelmään, tulevaisuudessa on myös mahdollista yhdistää uusi ja vanha patentointireitti. Myönnetylle patentille voidaan pyytää yhtenäinen suoja UPC-maiden alueelle, minkä lisäksi patentti voidaan erikseen rekisteröidä sellaisissa EPC-maissa, jotka ovat uuden järjestelmän ulkopuolella.

    Näiden vaihtoehtojen lisäksi jäljelle jää vielä se, että patenttia ei haetakaan eurooppapatenttihakemuksena, vaan suorina kansallisina patenttihakemuksina.

  • UP: Kuinka valitsen itselleni sopivan patentointireitin?

    Yksinkertaista vastausta tähän kysymykseen ei ole olemassa. Arvioinnissa voidaan huomioida mm. tekniikan ala, muu patenttiportfolio ja yrityksen patentointistrategia.

    Jos yrityksellä on toimintaa laajasti eri puolilla Eurooppaa, yhtenäispatenttijärjestelmä saattaa olla kustannustehokas ja virtaviivainen vaihtoehto laajojen kielto-oikeuksien hankkimiseksi tärkeimmille markkina-alueille Euroopassa.

    Jos taas patenttisuojaa tarvitaan sellaisissa Euroopan maissa, jotka eivät vielä ole ratifioineet UPC-sopimusta tai jotka eivät edes kuulu EU:hun, perinteinen eurooppapatenttijärjestelmä erillisine rekisteröinteineen yleensä tuo ratkaisun.

    Toimivaltainen tuomioistuin voi myös olla tärkeä kriteeri: yhtenäispatentti on automaattisesti UPC-tuomioistuimen toimivallan alla, kun taas perinteisen eurooppapatentin kansalliset rekisteröinnit voidaan sieltä haluttaessa poistaa.

  • UPC: Mitä asioita käsitellään yhdistetyssä patenttituomioistuimessa?

    Yhdistetyssä patenttituomioistuimessa on tarkoitus käsitellä kaikkia yhtenäispatentteihin ja perinteisiin eurooppapatentteihin liittyviä patentinloukkaus ja -mitätöimisasioita.

  • UPC: Missä UPC-tuomioistuin sijaitsee?

    Yhdistetyn patenttituomioistuimen jaostot on pyritty jakamaan mahdollisimman tasapuolisesti eri jäsenvaltioiden kesken. Jaon mukaan ensimmäisen oikeusasteen keskusjaostolla on kolme osastoa: Pariisissa, Lontoossa ja Münchenissä.  Lontoossa tullaan käsittelemään pääosin kemian patentteja ja Münchenissa pääosin mekaniikan alan patentteja.

    Ensimmäiseen oikeusasteeseen kuuluu keskusjaoston lisäksi myös paikallisia ja alueellisia jaostoja – myös Suomella on oma paikallisjaostonsa. Suomessa patenttioikeuteen liittyvät asiat hoidetaan Helsingissä sijaitsevassa Markkinaoikeudessa.

    Valitustuomioistuin tulee puolestaan sijaitsemaan Luxemburgissa. Näiden oikeusasteiden lisäksi on päätetty sovittelukeskuksista, jotka on sijoitettu Lissaboniin ja Ljubljanaan.

    Tuomarikoulutus tulee Budapestiin.

  • UPC: Missä käydään eurooppapatentin kansallisten rekisteröintien oikeudenkäynnit tulevaisuudessa?

    Hyödynnettäessä kansallisia rekisteröintejä patenttioikeudenkäynnit voidaan käydä siirtymäaikana joko kansallisissa tuomioistuimissa tai UPC-tuomioistuimessa, erikseen kullekin rekisteröinnille.

    Tämä oikeudenkäynteihin liittyvä mahdollisuus on kuitenkin vain tilapäinen. Alkuperäisen suunnitelman mukaan se on voimassa seitsemän vuotta yhtenäispatenttijärjestelmän voimaantulosta. Siirtymäajan päätyttyä tarkoitus on käydä myös kansallisiin rekisteröinteihin liittyvät oikeudenkäynnit yksinomaan yhdistetyssä patenttituomioistuimessa.

  • UPC: Kuinka varmistetaan, että kansalliset rekisteröinnit hoidetaan paikallisilla oikeudenkäynneillä?

    Jotta eurooppapatentin kansallisten rekisteröintien oikeudenkäynnit käytäisiin kansallisissa tuomioistuimissa, asia täytyy varmistaa kirjallisella pyynnöllä (ns. opt-out-pyyntö) ennen mainitun siirtymäajan päättymistä, sekä ennen kuin yksikään kanne on pantu vireille tuomioistuimissa. Tämä kirjallinen pyyntö voidaan kuitenkin tehdä jo ennen patentin myöntämistä.

  • UPC: Millä perusteilla minun tulisi päättää valitsenko ”opt-outin” vai jätänkö patentin UPC-tuomioistuimen toimivallan alle?

    Patenttisi arvioinnissa voidaan huomioida mm. tekniikan ala, muu patenttiportfoliosi ja yrityksesi patentointistrategia.

    Suuren patenttisalkun omistavat yritykset voivat pitää maantieteellisesti laajan kielto-oikeuden tuomaa kaupallistamismahdollisuuksien kasvua arvokkaana ja merkittävämpänä kuin keskitetyn mitätöimiskäsittelyn riskiä. Tällöin opt-out-menettely ei ehkä ole kannattavaa.

    Opt-out-mahdollisuutta hyödyntävät todennäköisesti yritykset, joilla on pieni määrä keskeisiä ”avainpatentteja”. Nämä yritykset saattavat pitää riskiä joutua keskitettyyn mitätöimiskäsittelyyn Euroopassa liian korkeana.

    Tärkeintä on kuitenkin, että arvio tehdään hyvissä ajoin, mieluiten ennen yhtenäispatenttijärjestelmän voimaantuloa, sillä opt-out-pyyntö on tehtävä ennen kuin patenttiin on kohdistunut mitään oikeustoimia.