Yhtenäispatenttijärjestelmä

Yhtenäispatentti (Unitary patent, UP) on eurooppapatentti, joka on myöntämispäivästään lähtien vaikutukseltaan yhtenäinen kaikissa yhtenäispatenttijärjestelmän maissa. Tämä tarkoittaa, että erillisiä rekisteröintejä tai voimaansaattamisia ei tarvita yhtenäispatenttijärjestelmään kuuluvissa maissa. Patentinhaltijan pitää ainoastaan tehdä Euroopan patenttivirastoon keskitetty pyyntö yhtenäisen vaikutuksen saamiseksi. Tämän jälkeen eurooppapatentti tulee myöntämisestään lähtien voimaan yhtenäisenä kaikissa niissä maissa, joissa yhtenäispatenttijärjestelmä on patentin myöntämisen hetkellä voimassa.

Yhdistetty patenttituomioistuin (Unified Patent Court, UPC) on keskitetty eurooppalainen patenttituomioistuin, jossa on tarkoitus käsitellä kaikkia yhtenäispatentteihin ja perinteisiin eurooppapatentteihin liittyviä patentinloukkaus ja -mitätöimisasioita. Tällä hetkellä loukkaus- ja mitätöintikäsittelyt hoidetaan kansallisissa tuomioistuimissa, niissä maissa, joissa eurooppapatentti on rekisteröity.

Perinteisten eurooppapatenttien osalta UPC:n toimivalta tulee ulottumaan vain niihin maihin, jotka ovat mukana yhtenäispatenttijärjestelmässä. On määritelty siirtymäaika, vähintään 7 vuotta yhtenäispatenttijärjestelmän voimaantulon jälkeen, jonka aikana patentinhaltija voi halutessaan poistaa (’opt-out’) perinteisen eurooppapatentin UPC:n toimivallasta, jolloin se jää eliniäkseen kansallisten tuomioistuinten toimivallan alle.

Lainsäädännöllisesti yhtenäispatenttijärjestelmä pohjautuu kahteen EU-asetukseen (nro 1257/2012 ja nro 1260/2012) ja yhdistettyä patenttituomioistuinta koskevaan kansainväliseen UPC-sopimukseen (Unified Patent Court Agreement, UPCA).

UPC-sopimuksen ratifiointitilanne

UPC-sopimuksen ratifioineet maat on merkitty oheiseen karttaan vihreällä. Saksa on merkitty punaisella, koska se on väistämättä mukana systeemissä vaikkei ihan vielä olekaan ratifioinut sopimusta. Näin ollen järjestelmän tullessa käyttöön mukana on aluksi 17 maata.

UPC-sopimuksen ratifiointitilanne. Sopimuksen ratifioineet maat on merkitty vihreällä – Saksa punaisella, koska se on väistämättä mukana systeemissä vaikka ei ole vielä ratifioinut sopimusta.

Slovenia 10/2021
Latvia 1/2018
Liettua 8/2017
Viro 8/2017
Italia 2/2017
Alankomaat 9/2016
Bulgaria 6/2016
Suomi 1/2016
Portugali 8/2015
Luxemburg 5/2015
Malta 12/2014
Belgia 6/2014
Ruotsi 6/2014
Tanska 6/2014
Ranska 3/2014
Itävalta 8/2013

 

 

Miksi on luotu uusi yhtenäispatenttijärjestelmä?

Nykyinen, perinteinen eurooppapatenttijärjestelmä on peräisin vuodelta 1973, ja sitä päivitettiin vuonna 2000. Järjestelmä perustuu siihen, että patenttia haetaan yhdellä hakemuksella kaikissa 39 Euroopan patenttisopimuksen jäsenvaltioissa (European Patent Convention, EPC). Kun hakemus on hyväksytty ja eurooppapatentti myönnetty, se muutetaan kuitenkin joukoksi kansallisia patentteja rekisteröimällä se halutuissa EPC-jäsenmaissa. Tästä rekisteröimisestä aiheutuu kustannuksia. Monessa maassa eurooppapatentin kansallinen rekisteröiminen edellyttää myös patentin kääntämistä paikalliselle kielelle.

Koska jo rekisteröinti on maksullinen, kääntäminen vain lisää kustannuksia. Näin ollen laajan maantieteellisen suojan saaminen keksinnölle Euroopassa on ollut kallista. Myös oikeuskäsittelyt ovat olleet vaikeita ja kalliita, koska eurooppapatentin rekisteröintien osalta on jouduttu käymään erilliset oikeudenkäynnit kansallisissa tuomioistuimissa.

Rekisteröinti- ja oikeudenkäyntikulujen pienentämiseksi on haluttu muodostaa Eurooppaan uusi patentointijärjestelmä. Uudessa yhtenäispatenttijärjestelmässä myönnetty eurooppapatentti on mahdollista saattaa kerralla voimaan yhtenäisellä vaikutuksella kaikissa yhtenäispatenttijärjestelmään kuuluvissa maissa. Samalla tarkoitus on käydä eurooppapatentteja koskevat oikeudenkäynnit yhdessä ainoassa tuomioistuimessa, jonka päätökset tulevat olemaan vastaavasti voimassa kaikissa yhtenäispatenttijärjestelmään osallistuvissa maissa.

Yhtenäispatenttijärjestelmän voimaantulon aikataulu

Yhtenäispatenttijärjestelmä tulee voimaan kolme kuukautta sen jälkeen, kun vähintään 13 maata on ratifioinut UPC-sopimuksen sillä edellytyksellä, että näiden maiden joukossa ovat Saksa, Ranska ja Italia. Näissä kolmessa maassa, EU-maista, rekisteröidään suurimmat lukumäärät eurooppapatentteja.

Vuoden 2021 loppuun mennessä UPC-sopimuksen on ratifioinut jo 16 maata, joihin kuuluvat Ranska ja Italia.

Voimaantulon lisäedellytyksenä on, että ns. väliaikaisen soveltamisen protokolla tulee ensin ratifioiduksi. Tämä toteutui 18.1.2022, kun Itävalta ratifioi protokollan. Väliaikaisen soveltamisen aika alkoi siis 19.1.2022 ja yhdistetty patenttituomioistuin kansainvälisenä organisaationa syntyi. Samalla voitiin käynnistää valmistelutyön viimeiset vaiheet tuomioistuimen työn aloittamiseksi eli esimerkiksi tuomioistuimen hallintoelimien järjestäytyminen, tuomarien rekrytoiminen sekä IT-järjestelmien viimeisteleminen.

Kun käytännön valmistelutyöt on saatu valmiiksi ja tuomioistuin voisi aloittaa toimintansa sujuvasti, myös Saksa tulee ratifioimaan UPC-sopimuksen. Saksan ratifioinnin on arvioitu tapahtuvan helmikuussa 2023, jolloin siis käynnistyisi kolmen kuukauden loppulaskenta yhtenäispatenttijärjestelmän voimaantuloon ja yhdistetyn patenttituomioistuimen toiminnan alkuun.