-
Palvelumme
-
In the world of intellectual property law, Patent Agents play a pivotal role in safeguarding innovation and ensuring the legal protection of groundbreaking ideas. Becoming a successful Patent Agent requires a diverse set of skills and knowledge spanning legal, business and technical domains. None of the experts entering the profession has all the required skills to begin with and thus in-house training is an important part of the career path.
Laine IP is constantly looking for the best candidates for entering our training program. The training program is a mix of self-study, courses and practical work with real cases and clients. Candidates are closely mentored by an experienced Patent Attorney for several years to ensure that candidates feel confident in tackling all aspects of the profession.
We had a chat with two of our most recent U.S. Patent Agent trainees, Cristina Battistuzzi and Thomas Öhman, about their experiences working at Laine IP as trainees. Let’s see what they have to say about the training period.
Thomas: Before joining Laine IP in October 2023, I graduated in September 2023 with an M.Sc. in chemical engineering from Åbo Akademi University, majoring in Natural Materials Technology. I did not have any prior experience with IPR before joining.
Cristina: I have a M.S. in analytical chemistry from the University of Helsinki and a B.S. in Chemistry from a college in the US. My previous position here in Finland was at Thermo Fisher Scientific as part of the customer/quality control team. I have quite a varied background, I have research experience in the field of neuroscience while living in New York and teaching middle school science in Italy. I had no prior experience in IPR before joining Laine.
Thomas: I work in our Turku office, where only a couple of people from the firm work full-time. When I started, I travelled to our Helsinki office a few times a week to work more closely with my mentors Mark Scott and Toimi Teelahti, but now I go to Helsinki around once a week.
I usually arrive at the office between 10 and 11 a.m., after spending the first few hours of the day working at home by studying the material for the exam required for becoming an U.S. Patent Agent. Once at the office, I start looking at the relevant case assigned to me, and usually start drafting either a report for the client or a response to an office action. Other than that, I often communicate with Mark and Toimi and receive feedback for the work I’ve done, which is very valuable for my learning. We also have different team or company meetings at times, but most of the workday is spent working individually on a case.
Cristina: I enjoy a coffee and a chocolate and my day begins by checking assignments and discussing them with my mentor Mark Scott. In-between assignments, I follow the online course.
Thomas: I would say I learn about 50% from working on cases and 50% from studying the exam material. I’m currently in the process of completing an online study course which consists of modules with lectures and questions. I work on the study material independently for a few hours each day.
Most of the practical stuff is learned in the company’s actual cases, in which I learn, for example, to argue for patentability. Working on actual cases increases my knowledge of the patenting process as a whole, as the cases can be at any point of the patenting process, for example at the beginning, or nearing an actual patent. Together with Mark and Toimi, we regularly review both the practical work done as well as the material I’ve studied.
Cristina: The training is made up of studying for the Patent Bar Examination, and practical office work to assist the US Team in filing patent applications. As a study guide, we follow an online course based on the MPEP and in addition we have weekly meetings with Mark and Toimi who share their experience.
Thomas: I think some of the best parts are that we get to look at very different inventions, especially in the U.S team, as well as the feeling when you finally find a “break-through” in your arguments, that you believe could lead to a patent. Further, I like the flexible working times and the possibility to work at home.
Cristina: I enjoy problem solving and the continuous learning experience; there is no chance of being bored.
Thomas: Excellent written English, attention to detail, ability to communicate clearly, and the ability to learn and adapt after receiving feedback.
Cristina: You need to be a curious person, who enjoys learning, and gathering information from different sources and analyzing it in ways that are useful for communication with the US patent office as well as with the client. Patents are a whole new world if you have never worked with them before, so every day you need to be ready to put on your hiking shoes and go.
If you believe that you would make an excellent Patent Agent, please do not hesitate to contact us! Also have a look at our open position.
Helsingin yliopistossa kehitetään professori Ilkka Kilpeläisen johdolla uudenlaisia liuottimia, joilla voidaan valmistaa tekstiiliä sellusta ja korvata pesuaineiden muovi biohajoavilla helmillä. Uusin sovellus on puun liimaus ilman liimaa.
Helsingin yliopiston orgaanisen kemian professori Ilkka Kilpeläinen pitää kädessään lasipurkkeja, joissa on pieniä muovihelmen näköisiä palloja. Niiden raaka-aineena ei ole kuitenkaan käytetty muovia vaan selluloosaa.
Näillä luonnossa hajoavilla mikrohelmillä on tulevaisuudessa mahdollisuus korvata esimerkiksi hammastahnoihin ja pesuaineisiin laitettavia muovinpaloja, joiden päätyminen viemäreiden kautta vesistöihin huolestuttaa tutkijoita ympäri maailman.
Biohajoavat mikrohelmet ovat yksi sovellus kemian laitoksella kehitetystä menetelmästä liuottaa selluloosaa. Siinä selluloosan kuidut saadaan liuotettua tehokkaasti ja myrkyttömästi uudenlaisten ionisten liuottimien avulla. Lisäksi menetelmä on monikäyttöinen, sillä raaka-aineena voidaan käyttää esimerkiksi selluloosaa, kierrätyspaperia tai käytettyjä vaatteita.
”Kehittämämme liuottimet ovat orgaanisia suoloja, joilla on paljon ainutlaatuisia ominaisuuksia. Ne ovat esimerkiksi kierrätettäviä ja myrkyttömiä”, Kilpeläinen sanoo.
Kilpeläinen kertoo, että sovelluksissa lähdettiin aluksi kehittämään ympäristöystävällistä menetelmää tekstiilikuitujen valmistukseen yhdessä Aalto yliopiston kanssa. Tuloksena syntyi Ioncell-prosessi, jolla voidaan korvata puuvillaa tai viskoosia, jonka valmistamiseen selluloosasta tarvitaan erittäin myrkyllistä rikkihiiltä.
”Alusta lähtien tavoitteena oli tehdä mahdollisimman korkealaatuista kuitua. Ioncell vastaa lujuusominaisuuksiltaan hamppua eli se on hyvin vahvaa.”
Helsingin yliopisto on tehnyt hankkeessa yhteistyötä Aalto-yliopiston ja metsäteollisuuden kanssa. Tähän saakka tuotanto on ollut varsin pienimuotoista, mutta lähivuosina uusi kuitu voi edetä kaupallisen mittakaavan tuotantoon.
Ensimmäisenä uutta keksintöä on kokeillut Marimekko. Se esitteli keväällä 2014 Ioncell-kuidusta valmistetun pallokuvioisen mekon.
Kilpeläinen sanoo, että Ioncell-menetelmälle löytyy muitakin sovelluksia. Selluloosasta voidaan valmistaa esimerkiksi hyvin kevyitä materiaaleja. Pienet pallot voidaan esimerkiksi valmistaa myös hyvin huokoisina, jolloin niiden sisälle jää paljon ilmaa.
”Yksi kuutiometri tällaista materiaalia painaa vain noin 30 kiloa. Pallojen sisältämän ilman ansiosta materiaalilla on hyvä eristyskyky. Sillä voidaan esimerkiksi korvata styroksia pakkausmateriaalina”, Kilpeläinen toteaa. Uusin Ioncell-sovellus on liuottimen käyttö puupalojen yhteen liittämisessä. ”Kyse on ikään kuin puun liimaamisesta ilman liimaa. Voidaan puhua myös puun kemiallisesta hitsaamisesta”, Kilpeläinen luonnehtii. Menetelmä toimii niin, että yhteen liitettävien puuosien kiinnityspintaan sivellään liuotinta pieni määrä. Palat puristetaan yhteen ja käytetty liuotin poistetaan.
Liuotin liuottaa saumakohdan selluloosan ja ligniinin, jolloin palat kiinnittyvät kuivaessaan tiukasti yhteen. Sauma on niin tiivis, että sitä on vaikea havaita edes elektronimikroskoopin kuvasta. ”Lämmityksen aikana liuotin haihtuu, jolloin se voidaan ottaa talteen uudelleen käyttöä varten”, Kilpeläinen toteaa. Hänen mukaansa selluloosan ioniliuottimet ovat hyvin tunnettuja. Siksi on suorastaan ihme, ettei kukaan muu ole aiemmin kokeillut niitä puun ´liimaukseen´. ”Se nimittäin toimii kuin junan vessa.” Kilpeläinen sanoo, että monikäyttöiselle Ioncell-menetelmälle voidaan löytää jatkossa paljon muitakin käyttösovelluksia. ”Suurin haaste on oikeastaan valinnan vaikeus, mihin asioihin tutkimuksessa keskittyä.”
Ioncell-menetelmälle ja -tuotteille on haettu noin kymmenkunta patenttia, joista osa on Helsingin yliopiston ja osa Aalto-yliopiston. Yliopistoilla on myös yhteisiä patentteja.
”Patenttisalkku alkaa olla kattava alkaen liuottimista valmistusmenetelmien kautta aina lopputuotteisiin saakka.”
Helsingin yliopisto on hyödyntänyt Seppo Laine Oy:n asiantuntemusta, kun Ioncell-tuotteille ja -menetelmille on haettu patentteja.
”Seppo Laineen patenttiasiamiehillä on osaamista rakentaa hyviä patenttihakemuksia, ja yhteistyö on ollut muutenkin erittäin sujuvaa”, Kilpeläinen sanoo.
Aiheesta kirjoitti Matti Remes
Laine IP Oy
Muut yhteystiedot
Puh: (09) 6859 560
Fax: (09) 6859 5610
Sähköposti: posti@laineip.fi
Henkilöstön yhteystiedot
Postiosoite
Laine IP Oy
PL 339
00181 Helsinki
Tilaa uutiskirjeemme
Seuraa meitä
Laskutustiedot
Y-tunnus: 0590525-5
ALV-numero: FI05905255
Operattori: Nordea
Välittäjän tunnus: NDEAFIHH
Verkkolaskuosoite: FI6221531800060138
Ota yhteyttä
Haku