-
Palvelumme
-
”Tietoisuus tavaramerkin tärkeydestä on vuosien varrella kasvanut selvästi. Yhä useampi yritys ymmärtää suojaamisen merkityksen”, sanoo Lena Pitkänen 32 vuoden työkokemuksella.
Laine IP:n EU-tavaramerkki- ja mallioikeusasiamies ja osakas Lena Pitkänen siirtyi joulukuun alussa ansaituille eläkepäiville 32 vuotta kestäneen työuran jälkeen tavaramerkkien parissa. Hän muistelee lämmöllä pitkää uraansa, jossa tuli eteen heti alussa haastavia työtehtäviä.
”Aloitin vuonna 1990 Oy Jalo Ant-Wuorinen Ab:n palveluksessa. Erinomaisena mentorinani tavaramerkkiasioissa toimi Karin Slotte, joka luotti ja antoi alusta lähtien vaativia työtehtäviä. Se toi itsevarmuutta”, Lena sanoo.

Lenan keskeisiin työtehtäviin on kuulunut tavaramerkkihakemusten laatiminen Suomeen ja ulkomaille. Myös tavaramerkkejä koskevat riitatapaukset ovat työllistäneet.
Lenan mielestä kiinnostavinta työssä ovat olleet tavaramerkkien ennakkotutkimukset. Työ muistuttaa välillä salapoliisityötä, kun ennen uutta hakemusta on selvitettävä, onko sama tai hyvin samankaltainen tavaramerkki jo rekisteröity.
”Huolellinen ennakkotutkimus ehkäisee tai ainakin vähentää riskiä, että rekisteröintiä vastaan esitettäisiin väitteitä.”
Lenan mielestä erityisen kiinnostavaa on ollut tutustua eri maiden käytäntöihin, kun asiakkaiden tavaramerkeille on haettu rekisteröintejä Etelä-Amerikkaa ja arabimaita myöten.
”Mitä kauemmas Suomesta mennään, sitä monimutkaisempia käytännöt yleensä ovat. Eri maiden toisistaan poikkeaviin lakeihin ja käytäntöihin on ollut kiinnostavaa perehtyä. Toki ne ovat välillä aiheuttaneet myös harmaita hiuksia.”
Lena sanoo, että aina sikäläiset patenttiviranomaiset eivät ole olleet perillä kansainvälisistä tavaramerkkisäännöksistä. Niitä on pitänyt vääntää rautalangasta ja hakea pykälät heidän nähtäväkseen.
Vuonna 1996 tavaramerkkiasioissa tapahtui isoja asioita. Silloin otettiin käyttöön niin sanotun Madridin pöytäkirjan mukainen kansainvälinen rekisteröinti, jota hallinnoi Maailman henkisen omaisuuden järjestö WIPO.
Sen jälkeen yhdellä WIPOon tehdyllä hakemuksella tavaramerkki on voitu rekisteröidä useassa maassa. Samana vuonna tullut EU:n tavaramerkki kattaa puolestaan kaikki EU:n jäsenmaat.
”Molemmat uudet käytännöt helpottivat huomattavasti työtä, kun yhdellä hakemuksella saatiin katettua useita maita.”
Tiedon sähköistyminen on tuonut myös Lenan työhön isoja muutoksia. Uran alkupuolella tietoja haettiin mikrofilmeiltä. Ulkomailta tietoa jouduttiin hakemaan paikallisten asiamiesten kautta paljon enemmän kuin nykyisin.
”Nyt eri maiden tavaramerkkirekistereihin ja muihin tarpeellisiin palveluihin pääsee nopeasti internetin kautta.”
Lenan mielestä tietoisuus tavaramerkin tärkeydestä on vuosien varrella kasvanut selvästi. ”Yhä useampi yritys ymmärtää suojaamisen merkityksen.”
Antoisimpiin hetkiin Lena laskee työvoitot, joissa pitkä ja hankala tapaus on saatu päätökseen asiakkaan eduksi. Kaikkien oikeusasteiden läpikäyntiin on saattanut mennä riita-asiassa useita vuosia.
”Haastavia tilanteita on joskus syntynyt esimerkiksi suostumusneuvottelujen pitkittymisen vuoksi, jos määräaikoihin ei jossain maassa ole ollut saatavissa pidennyksiä.”
Laine IP:ssä Lena on ollut vuodesta 2015 lähtien, kun Oy Jalo Ant-Wuorinen Ab ja Seppo Laine Oy yhdistyivät. Saman katon alle muuttaminen sujui Lenan mielestä mutkattomasti, kiitos patenttitoimistojen samankaltaisen työkulttuurin ja samanhenkiset ihmiset.
”Ylipäätään minulla on ollut aina onni olla tiimissä, jossa puhalletaan yhteen hiileen. Hyvä henki on edellytys hyvälle lopputulokselle. Ympärilläni on ollut mukavia ja ammattitaitoisia työtovereita, joista monesta on tullut myös ystäviä.”
Eläkkeellä Lena aikoo viettää enemmän aikaa läheistensä kanssa, uida paljon ja toteuttaa pitkäaikaisen haaveensa: hankkia koiran.
Kirjoittaja: Matti Remes
Yhdistetyn patenttituomioistuimen (Unified Patent Court, UPC) toiminnan aloitus viivästyy. Alkuperäisen aikataulusuunnitelman (roadmap) mukaan sunrise-jakson ennakoitiin alkavan 1.1.2023 ja UPC:n aloittavan toimintansa 1.4.2023. Sunrise-jakson alkamista on nyt kuitenkin lykätty kahdella kuukaudella.
Näin ollen sunrise-jakso tulee näillä näkymin alkamaan 1.3.2023 ja UPC aloittamaan toimintansa 1.6.2023.

Lykkäyksen tarkoituksena on antaa tuleville käyttäjille mahdollisuus valmistautua vahvaan tunnistautumiseen, jota vaaditaan UPC:n IT-järjestelmään (Case Management System, CMS) pääsemiseksi ja dokumenttien allekirjoittamista varten. Muut valmistelutyöt ovat hyvällä mallilla ja linjassa alkuperäisen aikataulusuunnitelman kanssa, eikä muita viivästyksiä odoteta.
Lykkäys antaa myös kaksi kuukautta enemmän aikaa miettiä onko tarpeen poissulkea (opt-out) omat eurooppapatentit ja –hakemukset UPC:n toimivallan ulkopuolelle, jolloin käsittely tapahtuu kansallisissa tuomioistuimissa. Voimassa olevat eurooppapatentit ja -hakemukset tulevat kuulumaan UPC:n toimivallan alle, jos niitä ei erikseen suljeta pois (opt-out). Opt-out mahdollisuus aukeaa kolme kuukautta ennen UPC:n voimaantuloa (ns. sunrise-jakso).
Alkuperäinen uutinen löytyy täältä.
Eurooppapatentin myöntämiselle on myös mahdollista pyytää lykkäystä hyväksymisilmoituksen jälkeen (R. 71(3) EPC communication) ja ennen myönnettäväksi tarkoitetun tekstin hyväksymistä. Lykkäysmahdollisuus avautuu näillä näkymin 1.1.2023. Lykkäyksen tarkoituksena on mahdollistaa yhtenäisen vaikutuksen pyytäminen kyseiselle patentille. Euroopan patenttivirasto on lisäksi ilmoittanut sallivansa myös varhaiset yhtenäisvaikutuspyynnöt 1.1.2023 alkaen. Näin ollen Euroopan patenttivirasto voi rekisteröidä yhtenäisen vaikutuksen välittömästi järjestelmän käynnistyessä, mikäli kaikki vaatimukset täyttyvät.
Euroopan patenttiviraston ilmoitus löytyy täältä.
Seuraamme tilannetta edelleen aktiivisesti ja palaamme asiaan heti kun tiedämme enemmän. Suosittelemme joka tapauksessa, että omien eurooppapatenttien ja -hakemusten tilanne käydään läpi, jos sitä ei ole vielä tehty. Suosittelemme myös oman strategian miettimistä yhtenäispatentin (Unitary Patent, UP) ja UPC:n suhteen. Lisäksi on hyvä miettiä onko tarpeen käyttää opt-out -mahdollisuutta ennen UPC:n voimaantuloa, jotta voidaan suojautua 1. päivän kanteelta, mikä lukitsisi oman eurooppapatentin tai -hakemuksen UPC:n toimivallan alle.
Starting December 3, 2022, U.S. trademark applicants will have now have a 3-month period vs. the current 6-month period to respond to the majority of pre-registration U.S. Office Actions [read more]. In such cases, if an Applicant needs more than 3 months to respond, the Applicant can file a Request for Extension of Time to File a Response (“Extension”) for a single 125 USD fee for an additional 3 months. The Extension will need to be filed on or before the initial 3-month deadline of the Office Action.
The new 3-month deadline will apply to pre-registration deadlines as of December 3, 2022 as mentioned, and will apply to post-registration deadlines for US trademark registrants starting October 7, 2023.
In addition, it is noted that the new 3-month deadline will apply to Use in Commerce applications under Section 1(a); Intent to Use applications filed under Section 1(b); Foreign applications filed under Section 44(e); and Foreign applications under Section 44(d) of the Trademark Act.
The 3-month deadline will not apply to Madrid Protocol Section 66(a) applications. Instead, the deadline for responding to office actions for Madrid Protocol Section 66(a) applications will remain at 6 months, given the additional processing time these applications require [read more].
The stated purposes by the USPTO for the shortened response time are to:
This is logical given the current wait time to receive a first Office Action is currently approximately 10 months. Coupled with a 6-month period for response and the possibility of multiple Office Actions, the pendency of US trademark applications may be relatively long. This further increases uncertainty for individuals and companies attempting to register mark(s) or who are monitoring the US trademark application(s) of others.
The best way to prepare for the shorter deadlines, reduce pendency, and reduce costs continues to be to work closely with a trademark practitioner upfront to address any potential issues and address all formalities early in the application process to avoid any needless delay.

Joose and Mark
As we’ve previously reported, all foreign-domiciled trademark applicants and registrants (having a permanent legal residence or principal place of business outside the US) must be represented by a licensed US attorney in the US [read more]. Our Legal and Trademark Team currently includes, Mark Scott – a licensed US attorney – who can readily assist you with your US trademark needs.
Please contact Mark, Joose, or any of our other trademark practitioners directly for assistance.
Yhtenäispatentti vai klassinen eurooppapatentti?
Tervetuloa webinaariimme to 1.12.2022 klo 10-10.45 kuulemaan yhtenäispatentin (UP) ja yhdistetyn patenttituomioistuimen (UPC) viimeisimmät päivitykset. Asiantuntijamme Terhi Nykänen ja Jari Nieminen käsittelevät seuraavia aiheita:
Esityksen jälkeen on mahdollisuus esittää kysymyksiä ja jatkaa keskustelua asiantuntijoidemme kanssa.
Tervetuloa mukaan!
Ilmoittaudu tästä.
Kouluttautuminen patenttiasiamieheksi vaatii opiskelun lisäksi myös paljon käytännön harjoittelua. Laine IP panostaa vahvasti asiamiehen osaamisen kehittämiseen koko uran ajan.
Patenttiasiamiehen työnkuva voi monelle olla mystinen. Alalle tulijoiden mielikuvat voivatkin perustua uutisten patenttiriitoihin tai työkavereilta kuultuihin juttuihin. Patenttiasiamiehen arki on monipuolista: tyypillinen työpäivä sisältää yleensä asiakkaan edun ajamista virastokäsittelyissä. Hyvin usein myös keskustellaan keksijöiden kanssa uusista innovaatioista. Hyvät kirjalliset viestintätaidot, kyky omaksua uutta sekä hyvät istumalihakset ovatkin asiamiehelle tärkeitä ominaisuuksia.
Vaikka moni asiamiesharjoittelija tulee alalle ilman aikaisempaa kokemusta, kokeneet kollegat ja selkeä koulutus- ja urapolku auttavat alkuun. Uudesta tulokkaasta voikin kehittyä muutamassa vuodessa asiakkaan luottokumppani, jonka osaamista vahvistaa tarvittaessa laaja tiimi alan huippuasiantuntijoita.
Moni Laineen asiantuntija on tullut meille harjoittelijana ja kouluttautunut asiamieheksi talon sisällä. Siispä asiamiesten kouluttaminen on aina ollut meillä tärkeässä roolissa. Asiamiesharjoittelijoiden kouluttamiseen osallistuvat meillä lähes kaikki asiantuntijat, mukaan lukien useita kokeneita kouluttajia, nuoria asiamiehiä sekä vertaisia – meillä asiamiesharjoittelija ei jää yksin.
Käytännön työtehtäviä on tarjolla laaja ja kansainvälinen kattaus heti alusta alkaen, mikä antaa hyvät eväät uralle. Patenttialan kokeisiin, joiden läpäisy on pätevöitymisen edellytyksenä, hyödynnämme sekä sisäisiä että ulkoisia koulutuksia. Asiamiehen koulutusjakso kestää yleensä 3-4 vuotta, jonka aikana työskennellään myös itsenäisesti koko ajan enemmän.
”Laineella uudet kollegat otetaan lämmöllä joukkoon mukaan riippumatta heidän työkokemuksestaan. Koko työyhteisö tukee harjoittelijoiden kehitystä ja kokeneilta kollegoilta löytyy aina aikaa vastata kysymyksiin.”, kertoo patentti-insinööri Tiia-Riikka Kittilä, joka on aloittanut Laineella 2021.
Patenttiasiamies ei ole koskaan ”valmis”, koska työtehtävät koskevat hyvin usein nimenomaan uusia innovaatioita. Lisäksi asiamiehen on pysyttävä ajan tasalla lainsäädännön muutoksista niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Opiskeltavaa siis riittää koko uran ajalle sekä tekniikan että lainsäädännön saralla.
Eurooppapatenttiasiamies Jouni Laaksonen on aloittanut Laineella 2012 ja on pätevöitynyt Laineen sisäisten koulutuksien ja vertaisten tuella. ”

Jouni-Tapio Laaksonen ja Tiia-Riikka Kittilä
”Laine on tukenut opiskelua alkutaipaleesta asti, ja asiamiestyötä pääsee kehittämään jatkuvasti.”, toteaa Jouni, ja jatkaa: ”Meillä on hyvä ja kannustava yhteistyön henki ja kollegoilta voi aina tarvittaessa kysyä neuvoja ja mielipiteitä.”.
Yhteenvetona voidaan todeta että patenttiasiamiehen työ tarjoaa ainutlaatuisen uran keksintöjen parissa. Itsensä kehittäminen ja asiakkaan oikeuksien puolustamien ovat asiamiehelle arkipäivää.
Selkeys on insinöörille kauneutta
Kuulin pari vuotta sitten yhdessä tapahtumassa, kun erästä patenttihakemusta kuvailtiin kauniiksi. Piti oikein kysyä: Anteeksi mitä että?
Kävi ilmi, että patenttijulkaisu oli ollut lukijan mielestä hyvin selkeä. Ja niinhän se usein on, että selkeys on insinöörille kauneutta.
Euroopan patenttisopimuksen mukaan patenttihakemuksen selityksen pitää olla tarpeeksi selvä niin, että alan ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä tai toistaa keksinnön. Tällainen määritelmä on tuttu myös tieteellisten julkaisujen kirjoittajille. Käytetty tutkimusmenetelmä pitää selostaa niin, että joku toinen tutkija pystyy toistamaan tutkimuksen.
Myös patenttivaatimusten selkeydestä määritellään Euroopan patenttisopimuksessa. Sen lisäksi, että vaatimukset määrittelevät asian, jolle haetaan suojaa, vaatimusten pitää olla selkeitä ja ytimekkäitä, ja niille pitää löytyä tuki patenttihakemuksen selityksestä.
Mikseivät kaikki patenttihakemukset sitten ole helposti luettavia?
Moni varmaan ihmettelee, että miksi patenttihakemuksien teksti ei sitten aina ole kovin lukijaystävällistä. Lyhyesti sanottuna syynä on se, että laatijan pitää tasapainoilla riittävän selkeyden ja hyödyllisen laajuuden välillä. Laatijan pitää välttää rajautumista liian kapeaan määrittelyyn. Joku on joskus verrannut patenttihakemuksen selitystä sipulin kuorimiseen, eli ensin selitetään asia laajasti, ja sitten kerros kerrokselta yksityiskohtaisemmin.
Kaikista hakemuksista tulisi kuitenkin löytyä kohta, jossa keksinnön juju on selostettu yksityiskohtaisesti ja ymmärrettävästi. Usein tämäkin kohta on esitetty vain “eräänä esimerkkinä”. Se voi olla joskus vaikea löytää, jos ei ole tottunut lukemaan patenttihakemuksia.
Miksi patenttivaatimukset ovat joskus niin erikoisia?
Patenttivaatimusten epäselkeys johtuu usein siitä, että vaatimuksen piirteelle ei haluta liian kapeaa määrittelyä. Toisin sanoen, keksinnölle halutaan saada mahdollisimman laaja suoja. Tällainen laaja määrittely voi joissakin tapauksessa olla patenttiteknisesti epäselvä, koska se voi kattaa myös sellaisia asioita, joiden avulla keksintö ei itse asiassa toimi, tai joiden avulla ei saavuteta haluttua teknistä vaikutusta.
On myös selvää, että hyvin laajasti määritellylle vaatimukselle käy helpommin niin, että vaatimus ei ole uusi tunnetun tekniikan valossa.
Yleinen käytäntö patenttihakemuksen laadinnassa on, että ensimmäiseen vaatimukseen laitetaan laaja termi. Epäitsenäisissä vaatimuksissa tälle laajalle määrittelylle voidaan antaa tarkennuksia. Joskus ei haluta niin sanotusti tuhlata epäitsenäistä vaatimusta jonkun termin tarkempaan määrittelyyn, vaan huolehditaan, että tarkempi määrittely löytyy selityksestä.
Jos minulta kysyttäisiin, minkälainen on kaunis patenttihakemus, vastaisin näin: Jos etsin vaatimuksessa esiintyvää termiä selityksestä komennolla ctrl+F ja löydän termille selvennyksen, hakemus on mielestäni kaunis.
Asiakkaamme Fredrik Serlachius keksi aivan uudenlaisen haravan, jota hän esitteli Helsingin Sanomien toimittajalle. Harava mahdollistaa kaksisuuntaisen liikkeen – sillä voi sekä vetää että työntää lehtiä ja lehtikasoja. Haravoinnista tulee näin sujuvampaa ja tehokkaampaa.
Lue lisää aiheesta HS:n jutusta ”Suomalainen keksijä tajusi, että olemme aina haravoineet väärin – Tällainen on harava, joka mullistaa käsityksen lehtien siirtelystä” (juttu on maksumuurin takana):
https://www.hs.fi/koti/art-2000009117845.html?share=e4ebe33f6d276aa17e31a1b068090c2a
Laine IP:n eurooppapatenttiasiamies Liisa Sarnes Salokoski on upeasti saanut Rising Star –tunnustuksen Managing IP:n vuoden 2022 tutkimuksessa.
Managing IP antaa Rising Star –tunnustuksen parhaille tulevaisuuden asiantuntijoille; sellaisille asiamiehille, jotka ovat erityisesti vaikuttaneet yritystensä ja asiakkaidensa menestykseen.
Laine IP onnittelee Liisaa lämpimästi tästä hienosta saavutuksesta, ja olemme ylpeitä siitä, että hän on osa kemian tiimiämme.
![]()
Yhdistetyn patenttituomioistuimen (Unified Patent Court, UPC) valmistelutyöt ovat edenneet ja UPC:n valmistelutyöryhmä (UPC Preparatory Team) on julkaissut aikataulusuunnitelman (roadmap). Aikataulusuunnitelman mukaan UPC aloittaa toimintansa 1.4.2023.
Voimassa olevat eurooppapatentit ja -hakemukset tulevat kuulumaan UPC:n toimivallan alle, jos niitä ei erikseen suljeta pois (opt-out). Opt-out mahdollisuus aukeaa kolme kuukautta ennen UPC:n voimaantuloa (ns. sunrise-jakso), mutta ennen kyseisen jakson alkamista valmistelutyön viimeiset vaiheet on saatava valmiiksi. Julkaistun aikataulusuunnitelman mukaan siis sunrise-jakson odotetaan alkavan 1.1.2023.

Sunrise-jakson aikana hakijalla on myös mahdollisuus pyytää lykkäystä eurooppapatentin myöntämiselle sen jälkeen, kun on lähetetty tiedonanto hakemuksen olevan hyväksyttävissä (R. 71(3) EPC communication) ja ennen myönnettäväksi tarkoitetun tekstin hyväksymistä. Euroopan patenttivirasto lisäksi sallii varhaiset yhtenäisvaikutuspyynnöt sunrise‐jakson aikana. Näin ollen Euroopan patenttivirasto voi rekisteröidä yhtenäisen vaikutuksen välittömästi järjestelmän käynnistyessä, mikäli kaikki vaatimukset täyttyvät. Yhtenäistä vaikutusta koskevia aikaisia pyyntöjä voidaan jättää vain sellaisista eurooppapatenttihakemuksista, joista on lähetetty tiedonanto hakemuksen olevan hyväksyttävissä (R. 71(3) EPC communication).
Saksan on vielä talletettava UPC-sopimuksen (UPC Agreement, UPCA) ratifiointiasiakirja, jotta sunrise-jakso ja UPC:n toiminta sunrise-jakson jälkeen voivat alkaa. Saksan oletetaan voivan tallettaa UPC–sopimuksen ratifiointiasiakirja tänä vuonna, viikolla 51.
Alkuperäinen uutinen löytyy täältä.
Seuraamme tilannetta edelleen aktiivisesti ja palaamme asiaan heti kun tiedämme enemmän. Suosittelemme joka tapauksessa, että omien eurooppapatenttien ja -hakemusten tilanne käydään läpi. Suosittelemme myös oman strategian miettimistä UPC:n suhteen. Lisäksi on hyvä miettiä onko tarpeen käyttää opt-out -mahdollisuutta ennen UPC:n voimaantuloa, jotta voidaan suojautua 1. päivän kanteelta, mikä lukitsisi oman eurooppapatentin tai -hakemuksen UPC:n toimivallan alle.
Siirry tietopankkimme UPC-osioon.
Hiilinegatiivinen puukuitumassa voi tulevaisuudessa korvata perinteiset akustiikkalevyt
Aalto-yliopiston tutkijat ja Lumir Oy ovat kehittäneet selluloosapohjaisen puukuitumassan, jolla voidaan kestävästi, sekä ekologisessa että mekaanisessa mielessä, parantaa sisätilojen akustiikkaa. Ruiskutettava massa on helppo applikoida minkä tahansa pinnan päälle huokoisen ja ääntä imevän pinnoitteen aikaan saamiseksi. Lumir Oy on jo aiemmin kohentanut mm. Eduskuntatalon akustiikkaa, tällä kertaa kaikuisuutta vähennettiin Museoviraston suojelemassa Aalto-yliopiston Töölö-rakennuksen lukusalissa. Puukuitumassa sitoo itseensä enemmän hiilidioksidia kuin mitä sen tuotantoprosessissa kuluu, mikä tekee tuotteesta hiilinegatiivisen ja kiertotalouden suunnannäyttäjän.
Lue aiheesta lisää täältä (uutinen maksumuurin takana).