-
Palvelumme
-
IAM (Intellectual Asset Management) Patent 1000 -opas vuodelle 2022 on julkaistu. Laine IP sai hyvät arviot Prosecution-kategoriassa. Erityismaininnan saivat Eurooppapatenttiasiamiehet Jarkko Tiilikainen, Hanna Laurén ja Christoffer Sundman sekä US-lakimies Mark Scott.
”Yhteistyö, omistautuminen ja intohimo innovaatioihin kuvaavat Laine IP:tä ja sen patenttiasiamiehiä”, aloittaa IAM Patent 1000 Laine IP:n yrityskuvauksen. Oppaassa mainitaan myös meidän vahva EPO-praktiikka, johon kuuluu yli 20 Eurooppapatenttiasiamiestä, joista useat ovat CEIPI-tutoreita ja -luennoitsijoita.
IAM Patent 1000 2022 -oppaassa henkilökohtaisen suosituksen saaneita asiantuntijoitamme kuvataan seuraavin sanoin (vapaasti käännettynä oppaan sitaateista). Alkuperäiset kuvaukset löytyvät täältä.
Syvällisen tietämyksen EPO:n oikeuskäytäntöihin omaava, ICT/mekaniikkatiimimme asiantuntija, Jarkko Tiilikainen, on ”turvallinen kumppani” väite-ja valituskäsittelyissä. Kaupallisen näkemyksen sisältäviin FTO-analyyseihin IAM Patent 1000 suosittelee kemiantiimimme asiantuntijaa, Hanna Laurénia, joka tekee vaikutuksen ammatillisella otteellaan ja moitteettomalla oikeudellisella tietämyksellään. Tiimikollegansa, ”kemian ässä”, Christoffer Sundman, on erittäin taitava luomaan IP-strategioita ja tarjoamaan asiakkailleen oivalluksia, joita he eivät edes osanneet kysyä. Hän on erittäin arvostettu asiantuntija omalla alallaan. Eräs Laine IP:n erityispiirre on sen in-house US-tiimi, josta loistavana tähtenä IAM Patent 1000 mainitsee Mark Scottin. Markin aiempi työkokemus Siemensillä tuo lisäulottuvuutta hänen toimintaansa; Mark neuvoo strategisesti, pitää asiakkaidensa liiketoimintatavoitteet keskiössä, ja on loistava valinta kaupallistamisvaiheessa.
IAM Patent 1000 perustuu laajaan tutkimusprosessin. IAM on, yli viisi kuukautta kestäneen selvityksensä aikana, haastatellut 1800 lakimiestä, patenttiasiamiestä ja in-house asiantuntijaa kerätäkseen tietoa alan johtavista toimijoista. Puolueeton listaus perustuu allala toimivilta saatuun palautteeseen. Henkilökohtainen maininta oppaassa on mahdollista, kun saa riittävästi positiivista palautetta vertaisilta ja asiakkailtaan. Tarkempi kuvaus menetelmästä ja tutkimuksesta löytyy IAMin sivuilta.
Kuten kerroimme uutisessamme 25.1.2022, yhdistetyn patenttituomioistuimen (Unified Patent Court, UPC) valmistelutyön viimeiset vaiheet ovat käynnistyneet Itävallan tallennettua UPC-sopimuksen väliaikaisen soveltamisen protokollan ratifioimiskirjansa tammikuussa 2022. UPC-järjestelmän kautta voi saattaa voimaan myönnetyn eurooppapatentin niissä maissa, jotka ovat ratifoineet UPC-sopimuksen (aluksi 17 EU-jäsenvaltiota). Voimassa olevat eurooppapatentit ja -hakemukset tulevat kuulumaan UPC:n toimivallan alle, jos niitä ei erikseen suljeta pois (opt-out).
Opt-out mahdollisuus aukeaa kolme kuukautta ennen UPC:n voimaantuloa (ns. sunrise period), mutta ennen kyseisen jakson alkamista
valmistelutyön viimeiset vaiheet on saatava valmiiksi, kuten esimerkiksi tuomarien rekrytointi sekä IT-järjestelmät. Alustavasti on arvioitu, että valmistelutyöt saadaan valmiiksi tämän vuoden loppuun mennessä. Näin ollen UPC-järjestelmä voitaisiin ottaa käyttöön alkuvuonna 2023, mutta aikataulua ei ole vielä vahvistettu.
Seuraamme tilannetta edelleen aktiivisesti ja palaamme asiaan heti kun tiedämme enemmän. Suosittelemme joka tapauksessa, että viimeistään kesälomien jälkeen on hyvä käydä läpi omien eurooppapatenttien ja -hakemusten tilanne, sekä miettiä omaa strategiaa UPC:n suhteen. Lisäksi on hyvä miettiä onko tarpeen käyttää opt-out mahdollisuutta ennen UPC:n voimaantuloa, jotta voidaan suojautua 1. päivän kanteelta, mikä lukitsisi oman eurooppapatentin tai -hakemuksen UPC:n toimivallan alle.
Lisää aiheesta tietopankkimme UPC-osiossa.

Olemme Laine IP Oy:llä äärimmäisen ylpeitä ollessamme Euroopan parhaiden patenttitoimistojen joukossa. Olemme jo pitkään systemaattisesti panostaneet asiantuntijoidemme koulutukseen ja pätevyyden nostamiseen nimenomaan Euroopan tasolla. 26 patenttiasiantuntijastamme 19 on saavuttanut Eurooppapatenttiasiamiespätevyyden, joka oikeuttaa toimimaan Euroopan Patenttivirasto EPO:ssa. Lähitulevaisuudessa voimaan astuva, useaan EU-maahan ulottuva, yhtenäispatenttijärjestelmä sekä yhtenäispatenttiasioita käsittelevä yhdistetty patenttituomioistuin (UPC) tulee korostamaan Euroopan laajuisen pätevyyden merkitystä entisestään.
Laine IP Oy kiittää kaikkia tutkimukseen osallistuneita asiakkaita ja patenttialan kollegayrityksiä. Pitkäjänteinen työmme ja panostuksemme asiakaslähtöiseen palveluun on kantanut hedelmää. Toimintamme kehittäminen ja asiakaskokemuksen parantaminen ovat toimintamme keskiössä jatkossakin. Samalla kiitämme myös työntekijöitämme – jokaista lainelaista – jotka sitoutuneesti tekevät kaikkensa asiakkaidemme immateriaalioikeuksien eteen.
Financial Times-lehden Europe’s Leading Patent Law Firms –listaus perustuu puolueettomaan tutkimukseen; asiakkailta ja kollegoilta saatuihin arvioihin. Listalla olevat yhtiöt eivät voi vaikuttaa omaan sijoitukseensa. Listaus yrityksistä ja tutkimuksen metodologia löytyvät täältä.
Webinaarimme to 30.6.2022 klo 10-10.45 pureutuu UPC:n ja yhtenäispatentin (UP) perusasioihin selkeästi ja napakasti.
Asiantuntijamme Hanna Laurén ja Jari Nieminen käsittelevät aihetta mm. seuraavista näkökulmista:
Tervetuloa!
IPR-maailman merkittävin julkaisu, Managing Intellectual Property MIP, on julkaissut vuoden 2022 ehdokkaat eri maiden parhaiksi patentti- ja tavaramerkkifirmoiksi. Lisäksi MIP on julkaissut henkilökohtaiset tunnustukset, MIP Stars-maininnat, eri maiden parhaille IPR-asiantuntijoille.
Laine IP on ehdolla Suomen parhaaksi IPR-toimistoksi sekä patentti- että tavaramerkkikategoriassa. Voittaja julkaistaan 15. kesäkuuta 2022.
Laine IP:n asiantuntijoista MIP Star-tunnustuksen patenttikategoriasta saivat Kathy Wasström ja Christoffer Sundman, sekä Joose Kilpimaa tavaramerkkikategoriassa. Katso tunnustukset tästä.
MIP-julkaisun antamat tunnustukset perustuvat riippumattomaan tutkimukseen, jossa asiakkaat ja kollegafirmat antavat arvionsa yritysten ja yksilöiden toiminnasta.
Laine IP on ylpeä ollessaan jälleen maailman arvostetuimpien IPR-toimijoiden joukossa.
Siirry MIP:n koko listaukseen tästä.
Laine IP:ssä tapahtuu vahdinvaihto, kun Jouni Smolander siirtyy toimitusjohtajaksi ja Jarkko Tiilikainen keskittyy patenttiasiamiehen tehtäviin. Tavoitteena on vastata entistä paremmin asiakkaiden tarpeisiin Laineen vahvoilla osaamisaloilla.
Yhdeksän vuotta Laine IP:tä vetänyt Jarkko Tiilikainen jättää tyytyväisenä viestikapulan Jouni Smolanderille, joka aloittaa toukokuun alussa yrityksen uutena toimitusjohtajana.
”Laine IP on kehittynyt viime vuosina paljon ja hyvään suuntaan. Yhtiön on kuitenkin uudistuttava koko ajan. Päädyin siihen, että toimitusjohtajan vaihtaminen on nyt paikallaan, jotta pystymme jatkossa kehittymään vielä nopeammin”, Jarkko perustelee.
Jarkko on toiminut Laineella 25 vuotta patenttiasiamiehenä ja nyt hän pääsee paneutumaan jälleen täysipäiväisesti eurooppapatenttiasiamiehen työhön.
”Odotan innolla, että voin keskittyä enemmän asiakastyöhön ja erityiseen intohimooni eli eurooppapatenttikäytäntöihin ja vaativien väitteiden, valitusten ja oikeudenkäyntien hoitamiseen.”

1.5. Laine IP:n toimitusjohtajana aloittava Jouni Smolander sekä hallituksen puheenjohtaja Kathy Wasström
Jouni Smolander on työskennellyt vuodesta 2016 lähtien Laineen eurooppapatenttiasiamiehenä ja hänellä on 23 vuoden työkokemus erityisesti ICT-alan patenttiasioista asiamiestoimistossa ja teollisuuden puolella.
Jounin mielestä on tärkeää, että patenttitoimiston johdolla säilyy hyvä tuntuma käytännön työhön ja asiakkaiden tarpeisiin.
”Jarkon tavoin minäkin aion hoitaa toimitusjohtajan töiden ohessa myös asiakkaiden patenttiasioita.”
Laine IP:n hallituksen puheenjohtaja ja patenttiasiamiehenä kemiantiimissä työskentelevä Kathy Wasström sanoo, että Jounin johdolla yritys pääsee kehittämään vahvuuksiaan.
”Meillä on syvää osaamista patenttialan avainalueilla, jotka liittyvät ennen muuta Euroopan patenttijärjestelmään, patentointiin Yhdysvalloissa ja lakipalveluihin. Tätä osaamista aiomme syventää jatkossakin vastataksemme mahdollisimman hyvin asiakkaidemme tarpeisiin”, Kathy sanoo.

Takaa vas.: Tatu Ahlskog, Kathy Wasström ja Jarkko Tiilikainen – edessä Jouni Smolander
Euroopan patenttivirastoon tehtiin viime vuonna ennätysmäärä patenttihakemuksia. Myös suomalaisten hakijoiden eurooppapatenttihakemusten määrä kasvoi reilusti.
”Tämä kertoo, että innovatiivisuuteen ja tuotekehitykseen on panostettu. IPR-suojaus nähdään entistä tärkeämpänä asiana”, Jouni Smolander muistuttaa.
Hän huomauttaa, että IPR-ympäristö on jatkuvassa muutoksessa. Yksi iso muutos on eurooppalainen yhtenäispatenttijärjestelmä ja yhdistetty patenttituomioistuin, jotka tuovat lisää vaihtoehtoja patentin hakijoille.
Jarkko Tiilikaisen mielestä Laine IP:n vahva osaaminen eurooppapatenteissa antaa hyvän pohjan auttaa asiakkaita myös eurooppalaiseen yhtenäispatenttiin liittyvissä asioissa. Kathyn ja Jounin tavoin myös hän nimeää Laineen toiseksi vahvuusalueeksi US-patentit.
”Tätä varten meillä on tarjota asiakkaiden käyttöön kokonainen tiimi, kun muualla näitä asioita hoitavat yksittäiset asiamiehet”, Jarkko toteaa.
Jouni huomauttaa, että asiakkaiden tarpeet ovat entistä kansainvälisempiä. IPR-asioissa korostuu myös yhä enemmän juridinen osaaminen, kuten erilaiset IPR-liitännäiset sopimusasiat, IPR-oikeuksien omistajuus- ja siirtoasiat, sekä IPR-riita-asioissa tukeminen.

Toukokuussa varatoimitusjohtajana aloittava Tatu Ahlskog
Erityisvastuu Laine IP:n toiminnan kehittämisestä on toukokuun alussa varatoimitusjohtajana aloittavalla Tatu Ahlskogilla, joka on työskennellyt Laineella vuodesta 2007 ja vastaa mekaanisten patentti- ja hyödyllisyysmallitapausten hoidosta.
Hänen vastuullaan ovat muun muassa kehityshankkeet, joilla kehitetään Laineen toimintaprosesseja ja perustoiminnan tukijärjestelmiä.
”Oman tekemisen jatkuva parantaminen näkyy asiakkaille hyvänä vasteaikana ja kykynä mukautua asiakkaan muuttuviin tarpeisiin. Tavoitteemme on esimerkiksi tehdä digitaalisesta asioinnista entistä helpompaa.”
”Myös patenttialaan liittyvä lainsäädäntö muuttuu koko ajan. Tästäkin syystä patenttitoimiston on kehitettävä koko ajan omaa toimintaansa”, Tatu perustelee.
Varatoimitusjohtajan tehtävien ohella Tatu käyttää edelleen noin puolet työajastaan asiakkaiden patenttiasioiden hoitamiseen.
Kirjoittaja: Matti Remes
Kuvat: Tiia-Riikka Kittilä
Vielä ehdit hakea rahallista tukea virastoilta tavaramerkkien, mallisuojien ja patenttien hakemusmaksuihin.
PRH:n ilmoituksen mukaan jo n. 50% vuodelle 2022 budjetoidusta EUIPO:n SME Fund -tuesta on myönnetty. Näin ollen tälle vuodelle varatut rahat tulevat loppumaan reilusti ennen vuodenvaihdetta.
Kyseessä ovat toki vasta myönnetyt (committed) avustukset. Tuen saajilla on 4 kk (+2 kk lisäpyynnöstä) aikaa käyttää viraston heille myöntämä avustus, joten monilla tukea saaneista on myönnettyä tukirahaa vielä käyttämättä. Yli 5000 yritystä on jo hakenut tukea.
Osa myönnetyistä avustuksista jää varmasti käyttämättä, koska yritykset voivat hakea maksimisummaa ilman, että ne millään tavalla sitoutuvat sen käyttämiseen täysimääräisesti. Käyttämättä jääneet rahat palautuvat uudelleen myönnettäviksi.
On siis mahdollista, että kesällä tukirahaa ei väliaikaisesti voida myöntää, joten tukihakemuksen kanssa ei kannata viivytellä.
Ottakaa rohkeasti yhteyttä; kerromme mielellämme lisää kyseisestä pk-yrityksille suunnatusta tukimuodosta.
Lisätietoja tuesta löytyy EUIPO:n ja PRH:n kotisivuilta.
Patentoitavan keksinnön tulee olla uusi, minkä vuoksi sitä ei saa julkaista ennen patenttihakemuksen tekemistä. Julkaisuksi lasketaan hyvin monenlaiset materiaalit, joten varminta on pitää keksintö kokonaan salassa, kunnes patenttihakemus on tehty.
Keksinnön julkaiseminen tarkoittaa, että keksintö tulee julkiseksi. Se ei siis tarkoita ainoastaan tieteellistä julkaisua tai muuta seikkaperäistä, kirjallista materiaalia. Jo keksinnön esitteleminen tutuille kantakuppilassa voidaan laskea keksinnön julkaisemiseksi. Esimerkiksi seuraavat tavat kertoa keksinnöstä voivat olla patentoinnille ongelmallisia:
Missään julkaisemisen muodossa ei ole merkittävää, onko joku lopulta lukenut tai nähnyt julkaisun, vaan vain se, että materiaali on ollut julkisesti saatavilla. Jopa lyhytaikainen julkinen saatavuus on este keksinnön patentoinnille.
Poikkeus tähän sääntöön on keksinnön esittely sellaiselle yleisölle, joka ei voi keksintöä ymmärtää. Tällöin katsotaan, että keksintöä ei ole julkaistu.
Uutuuden esteeksi tulee kaikki materiaali, joka on esitetty ennen patenttihakemuksen tekemispäivää. Keksinnön voi siis esitellä jopa samana päivänä, kun patenttihakemus tehdään, mutta turvallisinta on odottaa vähintään seuraavaan päivään, jotta mahdolliset tekniset ongelmat hakemuksen jättämisessä ehditään havaita.
Paras tapa varmistaa, että keksintö ei ole tullut julkiseksi, on siis pitää se salassa, kunnes patenttihakemus on tehty ja toimitettu patenttivirastoon. Toisinaan on kuitenkin tarpeellista esitellä asiakkaalle tai yhteistyökumppaneille keksintö jo sen kehitysvaiheessa. Tällöin on pidettävä huolta, että toista osapuolta sitoo salassapitovelvollisuus, joka voidaan kirjallisesti osoittaa. Näin keksinnön katsotaan pysyneen salassa ja keskustelu ei vaikuta patentointiin.
Ennen keksinnön julkaisemista missään muodossa on hyvä idea konsultoida patenttiasiamiestä, jotta keksinnön patentoinnille ei muodostu esteitä. Laine IP:n asiamiehet auttavat mielellään käytännön asioissa.
Patentin hakijalla tulee olla oikeus keksintöön, jolle patenttia haetaan. Tämän hetken oikeuskäytännön mukaan keksinnön tekijä, ja siis alkuperäinen omistaja, on aina luonnollinen henkilö (ks. esim. EPOn valituslautakunnan päätös J 8/20*, joissa tekoäly nimeltä DABUS oli ilmoitettu keksijäksi; EPOn mielestä tekoäly ei voi olla keksijä).
Maasta riippuen keksijällä voi olla velvollisuus ilmoittaa keksinnöstä työnantajalleen, ja työnantajalla voi tietyin edellytyksin olla oikeus ottaa oikeudet keksintöön. Mm. Suomen työsuhdelaki määrää näin. Mikäli keksijä ei kuitenkaan ole työsuhteessa hakijaan, tai työsuhdekeksintölain edellytykset eivät täyty, tulee oikeus keksintöön siirtää erillisellä siirtokirjalla.
Tyypillisimmin oikeudet siirretään yksinkertaisella lomakkeella, johon merkitään mikä keksintö siirretään (esimerkiksi otsikon ja/tai vaatimuksen 1 avulla), mitä oikeuksia siirretään (usein keksintö, etuoikeus ja mahdollisesti hakemus), kenelle siirretään, sekä siirtäjän nimi, allekirjoitus ja päiväys. Joissakin maissa vaaditaan myös siirron vastaanottajan allekirjoitus.
Siirtokirja voidaan tehdä myös ns. vahvistavana, jolloin kirjallisesti vahvistetaan aiempi sopimus, kuten suullinen sopimus tai siirtyminen työsuhdekeksintölain perusteella. Vahvistava siirtokirja voidaan tehdä myös silloin, kun oikeudet ovat siirtyneet jonkin sopimuksen nojalla, mutta sopimusta ei haluta toimittaa virastoon. Usein tällaiset siirtokirjat ovat yritysten välisiä, tai oikeuksien siirrosta on sovittu työsopimuksella (ei mahdollista Suomessa).
Hakijalla tulee olla oikeus keksintöön, kun hakemus tehdään virastoon. Näin ollen oikeudet tulee siirtää viimeistään hakemuksen tekemispäivänä, ennen hakemuksen tekemistä.
Pahimmillaan hakemus ei ole lainkaan validi, tai oikeutta etuoikeuteen ei ole (ja tämän seuraus saattaa olla, ettei keksintö ole uusi tai keksinnöllinen). Useimmiten oikeuksien siirtoon liittyvät ongelmat tulevat ilmi vasta, kun hakemus on jo myönnetty patentiksi, ja sen pätevyyttä arvioidaan joko väite- tai oikeuskäsittelyssä. Tällöin on siis jo käytetty merkittävästi rahaa suojan saamiseen, ja suoja on vieläpä muitakin osapuolia kiinnostava, sillä se halutaan kumota tai sitä halutaan rajoittaa.
Osa virastoista vaatii toimittamaan siirtokirjan, osalle riittää hakijan tai asiamiehen ilmoitus siitä, miten oikeudet ovat siirtyneet. Virastot eivät useimmiten sen enempää tutki asiaa, ellei ole ilmeistä, että oikeuksien siirrossa on ongelma. Tällainen ongelmatilanne voisi olla esimerkiksi sellainen, että etuoikeushakemuksessa on kaksi hakijaa, ja vain toinen näistä on hakijana käsittelyn alla olevassa hakemuksessa, eikä virastolle ole ilmoitettu mitään oikeuksien siirtymisestä etuoikeushakemuksen hakijoiden välillä.
Oikein ja ajallaan tehty siirtokirja on siis hakijan kannalta erittäin tärkeä asiakirja.
Siirtoasiat ovat nyt myös ns. tapetilla EPOssa, jossa etuoikeuden siirtymiseen liittyvä kysymys (G1/22) on parhaillaan vireillä laajennetussa valituslautakunnassa. Kirjoitamme aiheesta lisää, kun päätös saadaan (todennäköisesti vuonna 2023 tai 2024).
*Päätös ei kokonaisuudessaan ole vielä saatavana, mutta EPO on antanut tiedotteen suullisen käsittelyn, eli päätöksen, lopputuloksesta: https://www.epo.org/law-practice/case-law-appeals/communications/2021/20211221.html
We condemn Russia’s invasion of Ukraine.
We understand that this is not a war of the Russian people against their Ukrainian friends. This is a terrible war of one man’s reckless administration.
The war must stop!
Our future can only be built on peace, humanity and innovation – not on oppression, destruction and terror.
Our thoughts are with the Ukrainian people in their suffering and grief, and we support the work of Save the Children in Ukraine.