-
Palvelumme
-
Olemme iloisia myös siitä, että saimme toimia asiakkaidemme rekisteröitynä asiamiehenä 134 EP-patentissa, 77 US-patentissa ja 73 FI-patentissa, jotka myönnettiin vuoden 2020 aikana. Näiden lisäksi saimme olla mukana hankkimassa asiakkaillemme lukuisan määrän muita patentteja ulkomaisen asiamiesverkostomme kautta.
Viime vuoden 77:n myönnetyn US-patentin myötä myönnettyjen US-patenttien kokonaislukumäärä nousi yli 350:een sitten Laine IP Oy:n sisäisen US-tiimin perustamisen vuonna 2010.
Toivomme asiakkaillemme menestystä myös vuonna 2021!
Marraskuussa kerroimme EPOn uusista käytännöistä liittyen suullisiin käsittelyihin. Vuodenvaihteessa astui voimaan muutama muutos suhteessa aiempaan uutiseemme, nimittäin valituslautakuntien ja todistajien kuulemisen osalta.
Aiemmin valituslautakunta pystyi pitämään suullisen käsittelyn videoneuvotteluna vain, mikäli kaikki osapuolet hyväksyivät tämän. Vuoden 2021 alusta lähtien päätösvalta on valituslautakunnalla, eikä osapuolien hyväksyntää enää tarvita.
Lisäksi EPO muutti käytäntöjään (ja Euroopan patenttisopimuksen sääntöjä 117 ja 118) 1.1.2021 alkaen niin, että myös todistajaa voidaan nyt kuulla videoneuvottelun välityksellä. Mikäli suullinen käsittely pidetään videoneuvotteluna, myös todistajaa tulee kuulla videon välityksellä, ja siinä tällä hetkellä epätodennäköisessä tapauksessa, että suullinen käsittely pidetään EPOn tiloissa, todistajaa voidaan silti kuulla videon välityksellä. Todistajien kuuleminen ei ole kovinkaan yleistä EPOn käsittelyissä; useimmiten tällöin on kyseessä väiteasia ja uutuudenesteeksi on esitetty aiempi julkinen käyttö, jonka osoittamiseen tarvitaan todistaja.
Siirry aiempaan uutiseemme aiheesta.
STY on hyvä näköalapaikka teollisoikeusalan kehitykseen Suomessa ja tarjoaa samalla erinomaisen mahdollisuuden verkostoitua.
Eurooppapatenttiasiamies Jouni Smolander valittiin Suomen teollisoikeudellinen yhdistys ry:n (STY) hallitukseen 7.12.2020 yhdistyksen jäsenkokouksessa. STY on vuonna 1931 perustettu immateriaalioikeuksien asiantuntijoiden yhdistys, joka seuraa immateriaalioikeudellisen lainsäädännön kehitystä ja järjestelmällistä soveltamista samalla osallistuen siihen.
Lisäksi yhdistys järjestää erilaisia immateriaalioikeuteen liittyviä seminaareja ja tapahtumia; kuten torstaina 4.2.2021 klo 16-18 uraillan teollisoikeuksiin liittyvistä uramahdollisuuksista. Lisätietoja tilaisuudesta ja ilmoittautuminen STY:n sivuilla.
Business Finlandin Into-rahoituspalvelun kautta on mahdollista saada merkittävää rahoitusta innovaatiotoimintaan.
Rahoitusta on mahdollista käyttää myös IPR-strategian laatimiseen sekä patenttien ja muun aineettoman omaisuuden hankkimiseen osana yrityksen innovointikyvyn kehittämistä.
Business Finlandin rahoituksen määrä riippuu yrityksen tavoitteista ja resursseista. Rahoitus on 50 prosenttia projektin kokonaisbudjetista. Into-projektille ei ole asetettu ylärajaa. Asiantuntijapalveluita voidaan rahoittaa korkeitaan korkeintaan 200 000 eurolla. Pienin mahdollinen projektikoko on 30 000 euroa ja pienin avustus 15 000.
Kannattaa ottaa yhteyttä Business Finlandiin ja kysyä lisää rahoitusmahdollisuuksista.
Lisätietoja myös Business Finlandin internet-sivuilla:
Kiitämme mukavasta yhteistyöstä ja toivotamme
Hyvää Joulua ja menestyksekästä vuotta 2021!
Laine IP Oy
* * *
Tänä jouluna tuemme Suomen Lääketieteen Säätiötä.
Kansainvälisten tavaramerkki- ja mallihakemusten määrät kasvoivat vuonna 2019 5,9 % ja 1,3 % vastaavasti. Patenttihakemusten määrässä oli 3 %:n pudotus edellisvuoteen, ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen. Tätä selitti kiinalaisten patenttihakemusten määrän väheneminen. Jos kiinalaiset patenttihakemukset jätetään pois laskuista, muiden maiden patenttihakemusten määrä nousi 2,3 %. Yhteensä patenttihakemuksia jätettiin vuoden aikana 3,2 miljoonaa kappaletta. Eniten patentteja haettiin Kiinassa, USA:ssa, Japanissa, Koreassa ja EPO:ssa. Näiden viiden suosituimman viraston osuus jätetyistä patenttihakemuksista oli 84,7 %.
Tavaramerkkihakemuksia jätettiin vuoden 2019 aikana 11,5 miljoonaa kappaletta kattaen 15,2 miljoonaa luokkaa – suosituimmat virastot olivat Kiina, USA, Japani, Iran ja EUIPO.
Mallihakemuksia tehtiin kansainvälisesti 1,04 miljoonaa kappaletta, joissa haettiin mallisuojaa 1,36 miljoonalle mallille – suosituimmat virastot olivat Venäjä, Iran ja Australia.
Maailmanlaajuisesti Suomi kuuluu hakemusten failausaktiivisuudessa kärkikvartiilin, kun otetaan huomioon hakemusten kokonaismäärä eli sekä kotimaiset että ulkomaiset hakemukset.
Suomi sijoittui hienosti kymmenen parhaan joukkoon, kun patenttihakemusten määrä suhteutettiin väkilukuun ja BKT:een (1 127 hakemusta per 100 miljardia USD BKT). Vuonna 2019 suomalaiset tekivät 548 patenttihakemusta per miljoona asukasta. Suomen patentti- ja rekisterihallitus (PRH) myönsi viime vuonna 505 patenttia ja rekisteröi 313 hyödyllisyysmallia. Lisäksi Suomessa saatettiin voimaan 8 133 eurooppapatenttia. Vuoden 2019 lopussa Suomessa oli PRH:n myöntämiä ja voimaansaattamia patentteja voimassa 54 501 ja hyödyllisyysmalleja vastaavasti 2 690.
Tavaramerkkihakemuksia Suomessa tehtiin 3179 ja Suomeen kohdistettuja kansainvälisiä rekisteröintejä oli 1254. Vuoden 2019 lopussa voimassa olevia tavaramerkkejä Suomessa oli 95 703.
Suomalaisten hakijoiden kansainvälisten mallihakemusten määrä nousi 5,9 % edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2019 PRH:lle saapui 129 mallihakemusta, joissa haettiin suojaa 256 mallille. Vuoden 2019 lopussa Suomessa oli 1 724 voimassa olevaa mallioikeutta.
Kaiken kaikkiaan suomalaiset ovat hyvin aktiivisia suojaamaan omia immateriaalioikeuksiaan ja eritysesti kansainvälisten malli-, tavaramerkki- ja patenttihakemusten failausaktiivisuuden pysyminen hyvällä tasolla merkitsee myös liiketoiminnan laajentumista kansainvälisille markkinoille. Tämä on hyvä merkki sekä koko Suomelle että IP-kentän toimijoille, joten toivomme trendin jatkuvan samanlaisena myös tulevina vuosina.
Vuoden 2019 tilastot ajoittuvat aikaan juuri ennen koronavirus-pandemiaa. WIPOn pääjohtaja Daren Tang on sitä mieltä, että pandemia on kiihdyttänyt uusien teknologioiden omaksumista ja lisännyt joka päiväisen elämän digitalisoitumista. Koska immateriaalioikeudet ovat niin vahvasti kytköksissä teknologiaan, innovaatioon ja digitalisoitumiseen, Tang uskoo, että immateriaalioikeuksista tulee entistä tärkeämpiä pandemian jälkeisessä maailmassa.
Tätä could-would-tarkastelua on kuitenkin mahdollista hyödyntää myös osana ongelma-ratkaisu -periaatetta.
Could-would -menetelmä perustuu siihen, että päätellään olisiko alan ammattimies käytännössä (engl. ”would”) tehnyt ne parannukset tunnettuihin ratkaisuihin, käsillä olevan tunnetun tekniikan perusteella. Toisin sanoen, ei ole riittävää, että hän olisi voinut (engl. ”could”) tehdä mainitut parannukset.
Ongelma-ratkaisu-periaatteen yhteydessä tätä could-would -menetelmää voidaan hyödyntää esimerkiksi kun tutustutaan lähimmäksi tunnetuksi tekniikaksi valikoituun julkaisuun. Tässä yhteydessä ei ole riittävää todeta, että alan ammattimies olisi pystynyt (”could”) suorittamaan ne muutokset, jotka olisi tarvittu, jotta tämä lähin tunnettu tekniikka olisi muuntautunut tarkasteltavan keksinnön mukaiseksi ratkaisuksi. Sen sijaan, tunnetun tekniikan tulisi ohjata hänet oikeaan suuntaan, jotta hän käytännössä olisi päätynyt juuri tähän ratkaisuun (”would”).
Siksi tässä yhteydessä puhutaan usein siitä, sisältääkö jokin tiedossa olevista julkaisuista, eli tunnettu tekniikka, kannustimen (engl. incentive), jonka perusteella alan ammattimies olisi voinut päätellä, että tiettyä kehityssuuntaa kannattaisi kokeilla.
Esimerkkinä voidaan mainita tapaus, jossa lähimpää tunnettua tekniikkaa edustavasta julkaisusta puuttuu tietty piirre, jolla olisi mahdollista saavuttaa tuotteelle tietty parempi ominaisuus. Jos julkaisussa kuitenkin on mainittu, että kyseisen ominaisuuden parantaminen olisi eduksi, niin julkaisun voi tulkita sisältävän kannustimen, joka ohjaa alan ammattimiestä etsimään ratkaisua sellaisesta toisesta julkaisusta, jossa paneudutaan kyseisen ominaisuuden parantamiseen.
Vastaavasti, voidaan tarkastella sisältääkö tunnettu tekniikka jonkin opetuksen, joka vie alan ammattimiestä vastakkaiseen suuntaan (engl. teaching against).
Jos esimerkiksi lähimpää tunnettua tekniikkaa edustavassa julkaisussa on mainittu tietty piirre vain vertailuesimerkissä, ja kyseisen piirteen on arvioitu vaikuttavan kielteisesti tässä julkaisussa kuvattuun keksintöön, voidaan pitää epätodennäköisenä, että alan ammattimies kuitenkin poimisi kyseisen piirteen toisesta julkaisusta ja yhdistäisi sen lähimmän tunnetun tekniikan kuvaukseen.
Kuten muissakin keksinnöllisyyden arviointiin liittyvissä menetelmissä, myös could-would -arvioinnissa voidaan hyödyntää vain niitä seikkoja, jotka olivat yleisesti tiedossa jo ennen tarkasteltavan patentin tai patenttihakemuksen vireillepanopäivää.
Lue myös:
IPR:n ABC | Ongelma-ratkaisu -periaate keksinnöllisyyden määrittelyssä
IPR:n ABC | Ongelmat objektiivisen teknisen ongelman määrittelyssä
Objektiivisen teknisen ongelman katsotaan siis olevan se ongelma, jonka tarkasteltava keksintö ratkaisee, mutta jota lähimmäksi tunnetuksi tekniikaksi valikoitu julkaisu ei ratkaise.
Se voidaan esimerkiksi määritellä kysymällä, kuinka lähimmän tunnetun tekniikan kuvaamaa ratkaisua voidaan parantaa, tai millä vaihtoehtoisella tavalla voidaan saavuttaa tietty haluttu vaikutus.
Objektiivisen teknisen ongelman määrittelyssä vertailukohtana tulee käyttää pelkästään sitä julkaisua, joka on valittu edustamaan lähintä tunnettua tekniikkaa. Tässä vaiheessa ei tule miettiä muita ratkaisuja, vaikka ne olisivat kuinka hyvin tunnettuja. Tämä on jo sellaisenaan vaikeaa.
Tässä määrittelyssä voidaan kuitenkin törmätä myös muihin vaikeuksiin. Tyypillisesti objektiivinen tekninen ongelma perustuu parannuksiin tai etuihin, jotka lähimpään tunnettuun tekniikkaan nähden saavutetaan. Vaikka ei ole edellytetty, että saavutettavan parannuksen tai edun tulee olla sellaisenaan (eksplisiittisesti) kuvattuna patenttihakemuksessa, tästä hakemuksesta tulee kuitenkin käydä jollakin tapaa ilmi, että kyseinen vaikutus saadaan aikaan.
Esimerkiksi jos viitataan kemiallisen aineen vaikutukseen tietyssä yhteydessä, on riittävää jos on yleisesti tiedossa, että kyseisellä aineella on kyseinen vaikutus mainitussa yhteydessä.
Aina tällaiset vaikutukset eivät kuitenkaan ole yleisesti tiedossa.
Vaikka patenttihakemuksissa tyypillisesti viitataan etuihin, jotka keksinnöllä saavutetaan, juuri niitä etuja, joiden perusteella objektiivinen tekninen ongelma määritellään, ei välttämättä ole mainittu. Eräs mahdollinen syy tähän on se, että objektiivisen teknisen ongelman määrittelyssä hyödynnettävät edut tulisi olla ne, jotka saavutetaan spesifisesti lähimpään tunnettuun tekniikkaan nähden. Lähin tunnettu tekniikka ei kuitenkaan ollut välttämättä hakijan tiedossa, kun alkuperäinen hakemus laadittiin.
Objektiivisen teknisen ongelman määrittelyssä tulisi jättää huomioimatta sellaiset keksinnön piirteet, joiden avulla ei saavuteta teknistä vaikutusta (eli ei-tekniset piirteet). Tällaisia ovat muun muassa piirteet, jotka koskevat:
Aina ei kuitenkaan ole helppo päätellä, mitkä piirteet ovat ei-teknisiä. Käytännössä, useimmat keksintöjen piirteet vaikuttavat jollain tavalla keksinnön ratkaisun kokonaisvaikutukseen, vaikka ovatkin yleisluonteeltaan ei-teknisiä.
Lue myös:
IPR:n ABC | Ongelma-ratkaisu -periaate keksinnöllisyyden määrittelyssä
IPR:n ABC | Could-would -menetelmä osana ongelma-ratkaisu -periaatetta
Asiakkaamme, oululainen Optitune Oy on solminut merkittävän yhteistyösopimuksen saksalaisen Merckin kanssa joustavien näyttöjen kehittämisestä. Optitune Oy:n siloksaanikemiaan pohjautuvalle, heijastamattomalle ja erittäin joustavalle pinnoitteelle avautuu Merckin sopimuksen myötä laajat mahdollisuudet kansainvälisillä näyttömarkkinoilla. Yhteistyösopimus edistää myös osaltaan Merckin mahdollisuuksia nopeuttaa uusien joustavien näyttömateriaalien kaupallistamista. Merck Group, joka on johtava tiede- ja teknologiayritys, työllistää 57 000 henkilöä. Viime vuonna Merckin kokonaismyynti oli 16,2 miljardia euroa.
Ei-muotoon sidotut näytöt ovat globaalisti voimakkaan kasvun kynnyksellä. Segmentin liikevaihdon ennustetaan olevan kansainvälisesti 8,9 miljardia USA:n dollaria vuonna 2025, eli 13-kertainen nykyiseen nähden. Siksi yhteistyö kaikkialla maailmassa toimivan Merckin kanssa avaa Optitunelle valtaisia mahdollisuuksia. ”Merckin kanssa solmittu kumppanuus on Optitunelle suuri mahdollisuus. Se on myös vahva luottamuksen osoitus tuotteidemme laadulle ja suorituskyvylle”, toteaa Optitunen toimitusjohtaja Ari Kärkkäinen.
Optitunen kovapinnoitteiden käyttö parantaa kehitettävien OLED-näyttöjen käytettävyyttä, kestävyyttä ja optisia ominaisuuksia sekä alentaa niiden virrankulutusta. Lisäksi ne estävät tehokkaasti näyttöjen naarmuuntumista ja tekevät niistä helposti puhdistettavia. Nämä ovat tärkeitä ominaisuuksia parannettaessa esimerkiksi taitettavien puhelimien käytettävyyttä ja kestävyyttä.
Vuonna 2003 perustetun Optitunen kemistit ja insinöörit muodostavat määrätietoisen tiimin, joka pyrkii alati venyttämään mahdollisuuksien rajoja mm. valonsiirron, pinnanhallinnan ja kulutuskestävyyden vaativilla osa-alueilla. Optitunen patentoitu tuoteportfolio voidaan jakaa neljään ryhmään: metallien ja muovien pinnoitteet, valon hallinta sekä optoelektroniikka. Näiden sovellukset ovat hyvin arkipäiväisiä: erilaiset näytöt, kuluttajaelektroniikka, kodin ja teollisuuden laitteet, pinnat sekä tasot.
Tämä kuvitteellinen henkilö on tietyn tekniikan alan keskiverto-osaaja, joka tuntee kyseisen alan julkaisut, ja tietää mikä kuuluu kyseisen alan yleiseen tietämykseen. Hänen alansa valitaan aina keksinnön mukaan, ja hän kykenee sellaiseen rutiininomaiseen tutkimustyöhön, joka kyseisellä alalla on yleistä.
Alan keskivertoammattimies osallistuu oman teknisen alansa jatkuvaan kehitykseen, ja pystyy jopa tekemään omia helppoja ehdotuksia ongelmien ratkaisemiseen, mutta vain mikäli hänet selkeästi ohjataan tähän suuntaan. Hänellä ei ole kykyjä tehdä merkittäviä omia päätelmiä tuntemuksensa pohjalta.
Alan keskivertoammattimiehen osaamistaso ei ole selkeästi määritelty, vaan se voi vaihdella eri aloilla. Siihen vaikuttaa muun muassa se, kuinka paljon kehitystä alalla tapahtuu, kuinka merkittäviä ratkaistavia ongelmia alalla on ja millaisia alan keksijöiden tyypilliset koulutustasot ovat.
Esimerkiksi keksinnöllisyys tulkitaan alan ammattimiehen avulla tarkastelemalla olisiko jokin uusi ratkaisu itsestään selvä alan keskivertoammattimiehen osaamisen perusteella. Lyhyesti, jos alan ammattimies vertailee keksinnön ratkaisua läheisen julkaisun ratkaisuun, ja pitää näiden välistä eroa sellaisena, jota hän kokeilisi rutiininomaisessa työssään, niin ratkaisu on itsestään selvä ja näin ollen ei-keksinnöllinen.
Myös pääteltäessä onko keksintö kuvattu riittävän tarkasti jossakin patenttihakemuksessa tai patentissa hyödynnetään alan ammattimiestä. Keksintö täytyy nimittäin kuvata niin tarkasti, että alan ammattimies pystyy kuvauksen avulla toistamaan keksinnön, jälleen käyttämättä merkittäviä omia päätelmiä.
Lisäksi, alan ammattimiehen osaamistaso on tärkeää päätellessä voidaanko kahta eri teknistä ratkaisua pitää ekvivalentteina ratkaisuina toisiinsa nähden.
Lue myös:
IPR:n ABC | Ongelma-ratkaisu -periaate keksinnöllisyyden määrittelyssä
IPR:n ABC | Ongelmat objektiivisen teknisen ongelman määrittelyssä
IPR:n ABC | Could-would -menetelmä osana ongelma-ratkaisu -periaatetta
Laine IP Oy
Muut yhteystiedot
Puh: (09) 6859 560
Fax: (09) 6859 5610
Sähköposti: posti@laineip.fi
Henkilöstön yhteystiedot
Postiosoite
Laine IP Oy
PL 339
00181 Helsinki
Tilaa uutiskirjeemme
Seuraa meitä
Laskutustiedot
Y-tunnus: 0590525-5
ALV-numero: FI05905255
Operaattori: Nordea
Välittäjän tunnus: NDEAFIHH
Verkkolaskuosoite: FI6221531800060138
Ota yhteyttä
Haku