-
Palvelumme
-
Yksi tärkeimpiä edellytyksiä, joka on asetettu patentoitavalle keksinnölle, on keksinnöllisyys. Samalla se on yksi vaikeimmin määriteltävistä edellytyksistä.
Ollakseen keksinnöllinen, keksintö ei saa olla alan ammattimiehelle itsestään selvä. ”Itsestään selvyys” kuvaillaan tyypillisesti ottamalla kantaa siihen, onko jokin kehitysaskel osa kyseisen teknologian odotettua tai ennakoitua etenemistä vai jotakin odottamatonta.
Keksinnöllisyyden arviointiin on kehitetty joitakin erilaisia menetelmiä. Ongelma-ratkaisu -periaate, eli ns. ”problem-solution approach”, on erityisesti eurooppalaisessa patentoinnissa yleisesti käytetty tapa arvioida jonkin uuden ratkaisun keksinnöllisyyttä.
Vaikka kyseisen periaatteen alkuperäisiin tavoitteisiin on kuulunut se, että se mahdollistaisi keksinnöllisyyden arvioinnin mahdollisimman objektiivisesti ja välttäen jälkiviisautta, juuri jälkiviisauden välttäminen on osoittautunut hyvin vaikeaksi tätäkin menetelmää käytettäessä. Onnistunut keksinnöllisyyden arviointi nimittäin edellyttää, että patenttivaatimuksen piirteet arvioidaan aivan kuin nämä piirteet eivät olisi arvioijan tiedossa.
Ongelma-ratkaisu -periaate on tästä huolimatta hyvin käyttökelpoinen.
Euroopan patenttiviraston tutkijoille alun perin laaditun tutkimusohjeistuksen (Guidelines for Examination) mukaan, ongelma-ratkaisu -periaate sisältää kolme päävaihetta:
Lähin tunnettu tekniikka on se tunnettu julkaisu, joka olisi muodostanut lupaavimman lähtökohdan sellaiselle lisäkehitykselle, jolla tarkasteltava keksintö olisi ollut mahdollista saavuttaa.
Tärkein seikka lähimmän tunnetun tekniikan muodostavan julkaisun valinnassa on, että sen tulee kuulua samaan tai hyvin läheiseen tekniikan alaan kuin tarkasteltava keksintö.
Ne voivat esimerkiksi molemmat kuvata kuitutuotetta, ja vaikka näiden tuotteiden kuvatut ominaisuudet voivat erota toisistaan, tosiasiallinen tekniikan ala voisi olla ”kuitutuotteet”.
Toiseksi, lähintä tunnettua tekniikkaa kuvaavan julkaisun tulisi olla kehitetty vastaavaa tarkoitusta varten kuin tarkasteltavan keksinnön, esim. pyrkiä parantamaan samaa ominaisuutta.
Käytännössä, valinta kuitenkin usein perustuu julkaisun ja tarkasteltavan keksinnön piirteiden vertailuun.
Objektiivisen teknisen ongelman määrittelyssä arvioidaan tarkasteltavan keksinnön ja edellisessä vaiheessa valitun lähimmän tunnetun tekniikan välisiä eroja sekä näillä eroilla saavutettavia vaikutuksia tai etuja.
Tyypillisesti tämä määrittely tehdään kysymällä, kuinka esim. tietylle menetelmälle tai tuotteelle voidaan tietyllä tekniikan alalla saavuttaa tietty määritelty vaikutus tai etu, jota vaikutusta tai etua ei saavuteta lähimmän tunnetun tekniikan avulla.
Objektiivisen teknisen ongelman voidaan sanoa olevan sellainen ongelma, jonka tarkasteltava keksintö ratkaisee, mutta jota lähin tunnettu tekniikka ei ratkaise. Tyypillisesti se liittyy tapaan, jolla lähimmän tunnetun tekniikan kuvaamaa ratkaisua parannetaan, tai se voi liittyä vaihtoehtoiseen tapaan saavuttaa tietty haluttu vaikutus.
Tässä törmätään vaikeaan vaiheeseen, jossa myös patenttialan ammattilainen voi haparoida. On hyvin helppoa oikaista objektiivisen teknisen ongelman määrittelyssä vertailemalla uuden keksinnön esittämiä parannuksia yleisesti sellaisiin ratkaisuihin, jotka ovat tiedossa, tai useiden tunnettujen ratkaisujen yhdistelmään.
Tämä ei kuitenkaan ole hyväksyttävää. Objektiivisen teknisen ongelman määrittelyssä, vertailukohtana tulee käyttää pelkästään edellisessä vaiheessa valittua julkaisua, joka edustaa lähintä tunnettua tekniikkaa. Tässä vaiheessa ei tule miettiä muita ratkaisuja, vaikka ne olisivat kuinka hyvin tunnettuja.
Viimeisenä ongelma-ratkaisu -periaatteen mukaisen arvioinnin päävaiheena on sen päätteleminen, olisiko alan ammattimies, jonkin toisen ennestään tunnetun julkaisun kuvauksen perusteella saanut ratkaistua edellisessä vaiheessa määritellyn objektiivisen teknisen ongelman.
Toisin sanoen, olisiko alan ammattimies kyseisen toisen tunnetun ratkaisun perusteella päätynyt tekemään ne muutokset tai parannukset lähimmän tunnetun tekniikan mukaiseen ratkaisuun, jotka olisi vaadittu, jotta hän olisi päätynyt tarkasteltavaan keksintöön.
Tässä vaiheessa voidaan siis ottaa huomioon myös muita julkaisuja, lähimmän tunnetun tekniikan lisäksi. Tarkemmin sanottuna, lähimmän tunnetun tekniikan kuvaus voidaan yhdistää yhden toisen julkaisun opetuksiin.
Jokin tarkasteltava menetelmä voisi esimerkiksi olla itsestään selvä (ei-keksinnöllinen), jos siihen olisi mahdollista päätyä käyttämällä lähimmän tunnetun tekniikan menetelmää, johon on lisätty yksi menetelmävaihe toisesta julkaisusta.
Tällainen kahden julkaisun opetusten yhdistäminen on hyväksyttävää, kunhan voidaan osoittaa, että alan ammattimiehellä olisi ollut jokin syy tutustua juuri valittuun toiseen julkaisuun. Syyksi kuitenkin riittää, että julkaisu on kohdistunut vastaavaan tekniikan alueeseen kuin lähin tunnettu tekniikka.
Ratkaisujen yhdistämisen tulisi myös olla melko helppoa, eikä se saisi johtaa siihen, että lähimmän tunnetun tekniikan menetelmää joudutaan muuttamaan kohtuuttomasti. Mielellään lähimmäksi tunnetuksi tekniikaksi valikoitu julkaisu saisi sisältää jonkin huomion, joka ohjaa alan ammattimiehen etsimään parannuksia juuri sellaisista ratkaisuista, joita kuvataan toisessa valitussa julkaisussa.
Jos tällainen kohtuullinen yhdistelmäratkaisu löytyy, tarkasteltavaa keksintöä pidetään itsestään selvänä.
Aiemmin on yksinkertaisissa tapauksissa ollut mahdollista, esimerkiksi vastatessa välipäätöksiin tai väitteissä, argumentoida keksinnöllisyyden puolesta tai sitä vastaan viittaamalla hyvin lyhyesti keksinnön ja lähimmän tunnetun tekniikan välisiin eroihin ja niillä saavutettaviin etuihin, tai viittaamalla lyhyesti näiden erojen itsestään selvyyteen.
Patenttivirastot ovat kuitenkin viime vuosina usein ottaneet sen kannan, että myös yksinkertaisissa tapauksissa koko edellä mainittu ongelma-ratkaisu -periaate, kaikkine vaiheineen, tulisi esittää.
Vaikka se saattaa tuntua turhalta, sillä voidaan monessa tapauksessa saavuttaa selkeä etu. Kun koko ongelma-ratkaisu -periaate on käyty läpi kerran kunnolla, siihen on helppo viitata hakemuksen tai patentin myöhemmässä käsittelyssä.
Lue myös:
IPR:n ABC | Ongelmat objektiivisen teknisen ongelman määrittelyssä
IPR:n ABC | Could-would -menetelmä osana ongelma-ratkaisu -periaatetta
Viime keväänä EPOssa siirryttiin pitämään entistä enemmän suullisia käsittelyjä videoneuvotteluina. Huhtikuun 2020 alusta lähtien kaikki hakemuskäsittelyn aikaiset suulliset käsittelyt on pidetty ja pidetään videoneuvotteluina, ellei hakija esitä painavia syitä, miksi käsittely pitäisi järjestää EPOssa. Aiemminkin näitä käsittelyjä oli mahdollista pitää videoneuvotteluna, mikäli hakija niin pyysi ja EPO siihen suostui.
Väiteasioiden suullisia käsittelyjä on ollut pilottiprojektin puitteissa mahdollista pitää videoneuvotteluina tietyissä tapauksissa toukokuusta 2020 lähtien. Tällä hetkellä ja vielä vuoden loppuun asti, videoneuvotteluun vaaditaan kuitenkin kaikkien osapuolten suostumus. Vuoden 2021 alusta ja näillä näkymin 15.9.2021 asti väiteasioiden suulliset käsittelyt pidetään pääsääntöisesti videoneuvotteluina. Vastaavasti kuin hakemuskäsittelyn aikana, osapuolet voivat painavista syistä pyytää käsittelyä pidettäväksi EPOn tiloissa. EPO kuitenkin päättää, miten suullinen käsittely pidetään, eikä tästä päätöksestä voi erikseen valittaa.
Myös valituslautakunnissa suulliset käsittelyt ovat mahdollisia videoneuvotteluina, mutta tämän hetkisen tiedon mukaan vaativat kaikkien osapuolien suostumuksen. Valituslautakunnat ovat kuitenkin myös esittämässä, ettei osapuolien suostumuksia välttämättä tarvittaisi.
Syynä EPOn käytännön muuttumiseen lienee pääasiassa se, että vain harvat ovat suostuneet videoneuvotteluna pidettävään suulliseen käsittelyyn. Virustilanteen jatkuessa tämä johtaa merkittäviin viivästyksiin käsittelyissä sekä suullisten käsittelyjen kasaantumiseen.
EPOn käyttämät tekniset välineet ovat Skype for Business ja Zoom, joista jälkimmäistä käytetään, kun osapuolia on useita ja/tai tarvitaan tulkkausta. Osapuolet, myös yhden osapuolen eri henkilöt, voivat osallistua suulliseen käsittelyyn eri paikoista.
Uusien käytäntöjen erityisenä etuna aiempaan nähden on se, että mikäli tekniset ongelmat estävät käsittelyn pitämisen, eikä ongelmia pystytä ratkomaan käsittelyn aikana, käsittely siirtyy.
Kuten yllä todetaan, osapuolet voivat vedota painaviin syihin, ja pyytää suullisen käsittelyn järjestämistä EPOssa. EPO on jo ilmoittanut, ettei esimerkiksi epäluottamus videoneuvottelun turvallisuuteen tai puuttuvat tekniset välineet ole hyväksyttäviä painavia syitä. Käytännössä hyväksyttäviä painavia syitä voisivat todennäköisesti olla esimerkiksi tarve kuulla todistajaa tai esittää mallikappale.
Videoneuvottelun etuna on luonnollisesti matkustusajan ja -kustannusten säästyminen. Osapuolten ei myöskään tarvitse jännittää, ovatko lennot ajoissa vai mahdollisesti kokonaan peruttuja.
Joissain tapauksissa suullista käsittelyä edeltävä päivä on juuri se, jolloin asiakas ja asiamies voivat keskittyä vain ja ainoastaan käsillä olevaan tapaukseen käsittelyyn valmistautuessaan. Tämä yhteinen valmistautuminen saattaa siis jäädä pois, erityisesti näinä ”vältetään fyysistä tapaamista”-aikoina, ja mikäli asiakas ja asiamies eivät toimi samalla tai lähellä olevilla paikkakunnilla.
Itse yhden väiteasian suulliseen käsittelyyn videoneuvottelulla osallistuneena sanoisin, että matkustusstressin poisjäämisen lisäksi arvostin erityisesti sitä, että sain kaikessa rauhassa asettua koneen ääreen; järjestellä paperit ja muut tarvittavat välineet. Mielestäni hyvä kamera ja iso näyttö varmistavat, ettei väitejaoston jäsenten vähäinenkään ei-verbaalinen viestintä jää huomaamatta.
Vuoden 2021 alusta lähtien videoneuvotteluille ei käytännössä useimmiten ole vaihtoehtoa, ainakaan syyskuuhun asti. Nähtäväksi jää, pidetäänkö suulliset käsittelyt liki kokonaan videoneuvotteluina myös virustilanteen joskus rauhoittuessa.
Asiantuntijamme Hanna Laurén kirjoitti IPRinfossa (6/2020) FICPIn virtuaali-Forumin annista ja vertaili kokemuksiaan viime vuoden live-Forumiin. Hän kertoo mm. miten eggercise, Strava ja DHL liittyivät tämän vuotiseen tapahtumaan.
Lue juttu kokonaisuudessaan IPRinfosta.
Keksinnön patentointi kannattaa, koska patentti on konkreettista omaisuutta, jonka voi myös myydä tai lisensoida. Patenttisalkku ja sen sisältö kiinnostavat tyypillisesti myös sijoittajia, ja voivat parantaa yrityskuvaa, osoittaen yrityksen edistykselliseksi.
Usein patentti myös antaa tuotteellesi imago- ja mainosarvoa, jolla on myönteinen vaikutus tuotteen myyntiin. Patentti ei sinänsä anna käyttöoikeutta, mutta patentoimalla voit varmistaa, että kukaan muu ei saa yksinoikeutta samalle keksinnölle ja voit kieltää muita hyödyntämästä patentoimaasi tuotetta tai menetelmää ammattimaisesti. Patentti siis suojaa yritystäsi kopioijilta ja turvaa oman tuotekehityksesi saavutukset. Tätä kautta patentti myös haittaa kilpailijoiden toimintaa, koska korvaavien ratkaisujen kehittäminen vie aikaa ja rahaa.
Innovaatioiden tekemisen tueksi Suomessa on voimassa työsuhdekeksintölaki, joka velvoittaa työnantajaa maksamaan työntekijälle kohtuullisen korvauksen patentilla suojattavissa olevasta keksinnöstä vastineena oikeuksista keksintöön. Tämä korvaus voi olla hyvä keino motivoida tuotekehittäjiä ja muita työntekijöitä tekemään keksintöilmoituksia. Korvauksen suuruus määritellään keksinnön arvon ja työnantajan saaman oikeuden laajuuden perusteella. Kohtuullinen korvaus voi muodostua esimerkiksi kertakorvauksen ja tuottoon perustuvan rojaltin yhdistelmästä. Tyypillisesti kertakorvaus maksetaan kaikista keksinnöistä, joihin työnantaja ottaa oikeudet, sillä tuottoon perustuvat rojaltit voidaan usein arvioida vasta huomattavasti myöhemmin. Näin työnantajalle erityisen tuottoisat keksinnöt oikeuttavat myös keksijän suurempaan korvaukseen.
Yrityksessä voi myös olla käytössä kannustimeksi tarkoitettu korvaus, joka maksetaan tietyt kriteerit täyttävän keksintöilmoituksen jättämisestä.
Patentista ja muista IPR-suojamuodoista kerromme tarkemmin nettisivujemme tietopankissa.
Asiantuntijamme vastaavat mielellään mahdollisiin kysymyksiisi.
På Laine IP är vi glada att få meddela att våra hemsidor är tillgängliga också på svenska.
För oss är det en hederssak att kunna betjäna kunden på hens eget språk. På vår byrå hittar du experter som har finska, svenska, engelska (och amerikanska), tyska, ryska och franska som modersmål respektive skolspråk. Inte utan orsak ansåg tidningen Affärsmagasinet Forum redan för fyra år sedan att Laine IP är Finlands kanske mest multikulturella patentbyrå. [Diversitet är nyckeln till framgång | 1.4.2016]
Våra hemsidor har redan länge innehållit grundläggande information om patent, varumärken, nyttighetsmodeller och mönster på finska och engelska. Nu hittar du samma information också på svenska. Bekanta dig gärna med laineip.fi/sv.
Vi tror och hoppas att denna information är till glädje och nytta för många av våra nuvarande och framtida kunder, för uppfinnare och formgivare, studerande, företagare och andra som är intresserade av branschen. Om det är något du saknar eller något du vill veta mera om, ta gärna kontakt.
Olemme avanneet toimipisteen Turkuun. Läntisin konttorimme sijaitsee Regus Business Centressä, osoitteessa Joukahaisenkatu 6 (7. krs), tutummin Intelligate II:ssa, aivan Kupittaan rautatieaseman kupeessa.
Turun toimistolta löydät pääsääntöisesti eurooppapatenttiasiamies Kaisa Suomisen ja patenttiasiamies Päivi Takalan. Myös muut Laine IP:n asiantuntijat ovat tarvittaessa tavattavissa. Kaikki palvelumme ovat nyt – entistäkin helpommin – lounaissuomalaisten käytettävissä ja ulottuvilla.
Kaisa hoitaa erityisesti kemian ja mekaniikan alan patentti- ja hyödyllisyysmallihakemuksia, eurooppapatenttihakemuksia, väitteitä sekä valituksia. Hän myös luennoi paljon niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Kaisa on tunnettu eurooppapatenttien asiantuntija ja nykyään myös yksi Visser’s Annotated European Patent Convention -kommentaarin kirjoittajista.
Päivin erityisosaamista ovat tietokantahaut ja niihin liittyen erilaiset patenttiselvitykset ja -maisemat. Hänellä on myös kokemusta patentti-insinöörin työstä teollisuudessa ja Päivi auttaakin mielellään yrityksiä patenttitoiminnan käynnistämisessä ja organisoinnissa.
Tervetuloa! | Ota yhteyttä ja sovi etä- tai live-tapaaminen | turku@laineip.fi
t. Kaisa & Päivi
Laine IP:n lakitiimi auttaa erilaisissa IPR-liitännäisissä sopimus- ja riita-asioissa. Tavoitteemme on toimia ajoissa ja ennakoiden, jolloin käytössämme ovat parhaat mahdolliset vaihtoehdot. Kaikissa tilanteissa haemme aktiivisesti, asiakkaamme kokonaistilanne huomioiden, parasta mahdollista ratkaisua, niin kaupallisesti kuin juridisestikin arvioiden.
Hoidamme immateriaalioikeuksiin liittyviä sopimusasioita. Lisäksi lakipalvelumme kattavat monipuoliset riidan ratkaisuun liittyvät palvelut, kuten sovintoneuvottelut, valvontapalvelun sekä asiakkaiden avustamisen erityisesti markkinaoikeudessa.
Neuvomme asiakkaitamme aktiivisesti keksintöjen ja IPR:n omistamiseen liittyvissä asioissa ja viranomaisilmoituksissa. Tarjoamme myös monipuolista ja asiakkaan tarpeiden mukaan räätälöityä koulutusta mm. IPR-liitännäisistä sopimuksista, kaupallisista hyödyntämissopimuksista, tavaramerkkien oikeasta käytöstä, kansainvälisistä tavaramerkki- ja mallirekisteröinneistä.
Lakimiehemme ovat IPR -oikeuteen erikoistuneita asiantuntijoita. Reijo Kokko ja Jemina Koskela ovat luvan saaneita oikeudenkäyntiavustajia ja muut lakiasioissa asiakkaitamme palvelevat IPR -lakimiehemme ovat Tom-Erik Hagelberg (Tom betjänar även på svenska), US-lakimies Mark Scott sekä Chris Devine (lakiopintoja Englannin laista).
Tutustu tarkemmin lakipalveluihimme.
Ota rohkeasti ja ennen kaikkea ajoissa yhteyttä, kerromme mielellämme lisää!
Reijo, Jemina, Tom-Erik, Mark & Chris
IPRinfon juttusarjassa, ”IPR-ihmisiä”, tutustutaan suomalaiseen IPR-kenttään ja siellä työskenteleviin henkilöihin heidän omilla sanoillaan tietyn kysymyssetin pohjalta.
Lue IPR-lakimiehemme Reijon vastaukset IPRinfosta ja selvitä, miten Datsun 100A ja NHL liittyvät häneen.
No need this year to gather travel documents and travel for a minimum of 15 hours from Helsinki across five time zones to Hangzhou in China. The reasons for not doing this are of course terrible and although it is great to travel to new places and meet colleagues from around the world there are a number of benefits, not least the above-mentioned 15hours and five time zones. AIPPI World Congress 2020 has been held entirely online and for members of AIPPI, free of charge.
This year instead of being spread over a relatively short three or four days, AIPPI World Congress 2020 started on 5th October and ended on 14th October. The reason for this is, no doubt, time zones.
A typical day started at 12:30 with two panel session running in parallel until 2:00 pm, followed immediately by two roundtable session running in parallel from 2:00 pm until 3:00pm, a plenary session from 3:00 to 5:00 pm and second brace of roundtable sessions between 5:00 and 6:00 pm followed ultimately by a doublet of panel session starting at 6:00 and ending at 7:30 pm. Overlapping sessions were poles apart content wise reducing the likelihood that a delegate might need to be in two virtual rooms at once.
As you can see, being in Europe is a blessing timetable wise. For those colleagues in Sao Paolo, an early session would have started at 6:30 am, while for those in Hangzhou, a late session would have finished at 12:30 am. Neither of these times are impossible for those panelists who are scattered around the world or for those congress delegates who desperately want to participate in Q&A at a panel session.
Delegates who couldn’t get out of bed, couldn’t wait to get to bed or felt the need to be in two places at once were also catered for. All of the panel sessions have been recorded and will be available for delegates to view until 15th November through the AIPPI World Congress portal.
In addition to panel sessions, roundtables and plenary sessions there is traditionally the opportunity for one-to-one meetings with colleagues past, present and future to discuss cooperation between firms across continents. These opportunities were also available in the online arena. There was a lounge area for making initial contact after which parties could agree (or decline) a meeting.
One aspect of an online conference that is impossible to replicate is of course the social events in the evenings in which even IP professionals can loosen up and talk non IP-related trivia to others who are just as interested in not talking about IP.
So is the online conference the new normal? In the short term it is and simply because in addition to the threat of Covid 19 it makes economic sense. Flight costs, hotel costs, daily allowance costs are all reduced to zero. In addition to attending sessions, delegates are able to work fulltime efficiently from wherever it is that they choose to work these days. Long term it is more difficult to guess, but if organisations such as AIPPI decide that sessions will be made available online at either no cost or at a greatly reduced cost, conferences could become a thing of the past. This of course is not what we wish or hope for. Despite the cost and jet lag-related benefits, no man is an island. It is a pleasure to meet and discuss with colleagues from around the world and it is a pleasure to visit new and interesting places. I hope to be able to meet colleagues in person and explore Hangzhou in October next year at AIPPI World congress 2021.
Nanolin innovatiivinen öljynlisäaine ”One drop is enough” on saanut ”Solar Impulse Efficient Solution” –merkin. Merkki myönnetään ratkaisuille, joissa yhdistyy kestävä kehitys ja taloudellinen kannattavuus.
Nanol Technologiesin ”One drop is enough” on voiteluöljyn lisäaine, joka vähentää kitkaa ja kulumista kaikissa 4-tahtimoottoreissa. Lisäaine vähentää polttoaineen ja öljyn kulutusta. Lisäksi se pidentää tärkeimpien moottoreiden ja koneen osien käyttöikää.
Aiheesta lisää englanniksi:
https://solarimpulse.com/efficient-solutions/one-drop-is-enough
Laine IP Oy
Muut yhteystiedot
Puh: (09) 6859 560
Fax: (09) 6859 5610
Sähköposti: posti@laineip.fi
Henkilöstön yhteystiedot
Postiosoite
Laine IP Oy
PL 339
00181 Helsinki
Tilaa uutiskirjeemme
Seuraa meitä
Laskutustiedot
Y-tunnus: 0590525-5
ALV-numero: FI05905255
Operaattori: Nordea
Välittäjän tunnus: NDEAFIHH
Verkkolaskuosoite: FI6221531800060138
Ota yhteyttä
Haku