-
Palvelumme
-
Business Finlandin innovaatiosetelin haku jatkuu 20.1.2020. Kokeilun päätyttyä joulukuussa 2019, rahoitus tulee nyt voimaan toistaiseksi.
Innovaatiosetelin kokonaissumma (5000 € + alv) pysyy ennallaan. Rahoitukseen tulee kuitenkin muutos, kun yrityksen omarahoitusosuus 1000 € + alv otetaan käyttöön. Näin ollen Business Finland maksaa palveluntuottajalle jatkossa enintään 4000 € + alv.
Innovaatioseteli on tarkoitettu pk-yrityksille, joilla on uusi tuote- tai palveluidea ja pyrkimys kansainväliseen kasvuun, mutta konseptin eteenpäin vieminen vaatii ulkopuolista osaamista. Innovaatiosetelillä voikin ostaa esimerkiksi IPR:iin liittyviä tutkimuksia ja selvityksiä. Seteliä voi myös hyödyntää patentointi- ja tavaramerkin rekisteröintipalveluihin.
Olemme koonneet neljä 5000 (+alv) euron arvoista palvelukokonaisuutta, joista voit valita sinulle sopivan ja maksaa innovaatiosetelillä saatuasi myönteisen rahoituspäätöksen Business Finlandilta. Tutustu innovaatiosetelipaketteihimme!
Lisätietoja Innovaatiosetelistä löydät Business Finlandin nettisivuilta.
Laineen väki kiittää tästä vuodesta ja toivottaa kaikille oikein rauhallista joulua ja menestystä vuodelle 2020.
Tänä vuonna tuemme WWF:n tärkeää ilmastotyötä.
Toimistomme ovat suljettuina perjantaina 6.12.2019.
Toivotamme kaikille oikein hyvää itsenäisyyspäivää ja mukavaa viikonloppua!
Juhlistimme lokakuun alussa 40-vuotista taivaltamme Innovaatioilla ilmastonmuutos hallintaan -seminaarin merkeissä yhdessä asiakkaidemme ja yhteistyökumppaniemme kanssa.
Helinä Kujalan seminaaristamme kirjoittama juttu löytyy Kemia-lehdestä 7/2019.
Tässä muutamia otteita jutusta:
Ilmastonmuutos koskettaa kaikkia ja puhututtaa paljon, minkä vuoksi runsaslukuinen juhlaväki kuunteli kiinnostuneena Helsingin yliopiston tutkijatohtori Laura Riuttasen esitystä, jossa hän mm. muistutti, että maapallon keskilämpötila on noussut esiteollisesta ajasta jo kokonaisen asteen. Jos nykymeno jatkuu, luku voi vuosisadan loppuun mennessä olla yli neljä astetta.
”Se saattaa kuulostaa pieneltä, mutta edellisen jääkauden aikaan maapallo oli vain kuusi astetta viileämpi kuin nyt. Nykyinen muutos on samaa suuruusluokkaa ja paljon nopeampi.”
Uusia innovaatioita seminaarissamme edusti asiakkaamme Infinited Fiber Company Oy ja sen toimitusjohtaja Petri Alava. Hänen luotsaamansa startup-yritys vie eteenpäin teknologiaa, jonka avulla tekstiilijätteestä tehdään uutta puuvillamaista kuitua.
Maailman tekstiiliteollisuudessa syntyy jätettä sata miljoonaa tonnia vuodessa. Siitä suurin osa päätyy kaatopaikoille tai poltettavaksi.
”Tekstiiliteollisuuden toiminnalla on suuri merkitys, sillä sen päästöt ovat suuremmat kuin merikuljetusten ja koko ilmailuliikenteen yhteensä”, Alava huomauttaa.
Kemia-lehti 7/2019 on täynnä mielenkiintoisia aiheita ja Ajankohtaista-osiosta s. 20 löydät jutun seminaaristamme.
Euroopan patenttiviraston (EPO) tutkimusohjeet ovat kohdanneet vuosittaisen päivityksensä, jonka myötä ohjeista löytyy uusi biotekniikkaan liittyvä kappale (G-VII, 13: keksinnöllisyyden arviointi biotekniikassa). Uudet tutkimusohjeet ovat voimassa 1. marraskuuta 2019 alkaen.
EPO:n uusien tutkimusohjeiden mukaan bioteknistä ratkaisua voidaan pitää ilmeisenä eli itsestään selvänä ei ainoastaan silloin, kun tutkimustyön tulokset ovat selvästi ennakoitavissa, vaan myös silloin, jos tutkimustyön odotetaankin tuottavan kohtalaista hedelmää. Toisin sanoen, ratkaisun katsotaan olevan ilmeinen, jos voidaan osoittaa, että alan ammattilainen olisi seurannut tunnetun tekniikan tason opetusta kohtalaisella onnistumisen odotuksella. Ohjeistus nojaa vahvasti EPO:n valituslautakunnan päätökseen T 296/93. Vastaavasti, pelkkää kokeilun kautta syntyvää ratkaisua tunnetun lähimmän tekniikan tason huomioiden ei voida välttämättä pitää keksinnöllisenä.
EPO:n uusi ohjeistus kuitenkin korostaa, että ”kohtuullista onnistumisen odotusta” ei tule sekoittaa ”toivoon onnistua”. Jos tutkijat ovat tutkimustyönsä alkaessa tietoisia siitä, että onnistuneeseen tekniseen ratkaisuun päätyminen vaatii sekä teknistä taitoa että kykyä tehdä oikeita ei-triviaaleja ratkaisuja matkan varrella, niin em. ei voida pitää ”kohtuullisena onnistumisen odotuksena” ja aikaan saatavaa keksintöä siten ilmeisenä.
Asiantuntijamme Mark W. Scott, US-patenttiasiamies ja US-lakimies, on esillä marraskuun Northwest Lawyer (USA) -lehdessä.
Kemian alan asiantuntijana Mark työskentelee meillä osana kemiatiimiämme sekä US-tiimiämme, joka on kemian lisäksi erikoistunut myös ICT:hen, elektroniikkaan ja mekaniikkaan sekä malleihin ja tavaramerkkeihin.
Markiin voi olla yhteydessä esimerkiksi patentti- ja tavaramerkkiportfoliosi tehokkaasta puolustamisesta USA:ssa.
Markin tarina NW Lawyerissä – marraskuu 2019 – sivu 36
”Ensimmäiset uutuuskuitua sisältävät tuotteet tulevat markkinoille vuonna 2020”, sanoo toimitusjohtaja Petri Alava, joka esitteli Infinited Fiber Companyn kuulumisia Laine IP:n 40-vuotisjuhlaseminaarissa Helsingissä.
”Tänä vuonna kymmenen maailman suurinta tekstiiliyhtiötä on suunnitellut, miten ne muuttavat materiaalinkäyttöään vuoteen 2025 tai 2030 mennessä. Kaikilla ovat esillä samat asiat: tuotteiden täytyy olla kierrätettyjä, kierrätettäviä ja biohajoavia.”
Helinä Kujalan kirjoittama juttu kokonaisuudessaan KEMIA-lehden nettisivuilla.
Laine IP:n juhlaseminaarista kertoo lisää 27. marraskuuta ilmestyvä Kemia-lehti 7/2019.
Yhdysvaltain Patentti- ja Tavaramerkkivirasto USPTO on jälleen päivittänyt ohjeistustaan tutkijainsinööreille koskien keksintöjen patentoitavuutta US-lainsäädännön perusteella. Ohjeistuksen päivittäminen jatkaa 2014 alkanutta trendiä, missä uusia ohjeita on annettu 6-12 kk välein viraston toimesta tilanteen selventämiseksi. Patentoitavuus on ollut US-patentoinnissa kuuma aihe jo vuodesta 2010 Bilski-päätöksen myötä ja tilanne meni entistä epäselvemmäksi 2014 Alice-ennakkopäätöksen- jälkeen.
Lokakuun 2019 ohjeistus käsittää neljä esimerkkitapausta tietojenkäsittelyn ja bioteiden alalta. Lisäksi ohjeistuksessa otetaan kantaa seuraaviin asioihin:
Ohjeistuksen ja lisämateriaalin löydät USPTO:n nettisivuilta tästä.
Alustavan analyysimme perusteella on selvää, että uusi ohjeistus täsmentää patentoitavuuskysymystä USA:ssa. On kuitenkin selvää, että tilanne voi tulevina kuukausina ja vuosina muuttua esimerkiksi lainsäädännön tai uusien ennakkotapausten myötä. US-tiimissä olemme nyt käymässä läpi tätä uutta ohjetta ja tulemme palaamaan lähiaikoina asiaan tarkemman analyysimme kanssa.
Euroopassa patentoitavilta keksinnöiltä edellytetään teknistä luonnetta, mikä tarkoittaa että vain teknologiaan liittyvät keksinnöt ovat patentoitavissa. Teknologia tässä yhteydessä ymmärretään laajasti, kattaen myös mm. maatalouden ja lääketieteelliset laitteet.
Tärkeänä poikkeuksena teknologiaan on pidetty tietokoneohjelmia, joita itsessään ei pidetä teknologisina kohteina. Vaikka suuri osa aikamme keksinnöistä käytännössä toteutetaan tietokoneohjelmilla, voidaan ne patentoida vain mikäli niillä on teknologinen vaikutus tietokoneohjelmatoteutuksen lisäksi. Toisin sanoen, patenttia ei myönnetä uudelle tietokoneohjelmalle, jolla toteutetaan jo ennestään tunnettu toiminto. Patentoitavuudelle on oleellista, että toiminto joka ohjelmalla aikaansaadaan liittyy tekniseen (luonnonlakeihin liittyvään) eroon aiemmin tunnetuista ohjelmista. Täten esimerkiksi uusi menetelmä röntgenkuvan ottamiseksi on patentoitavissa, vaikka se toteutetaan tietokoneohjelmalla, jos sen seurauksena säästetään kuvaustilanteessa energiaa, tai kuvattava henkilö saa pienemmän säteilyannoksen.
Tietokoneohjelmien joukossa on ollut mielenkiintoisena poikkeuksena tietokoneella tehtävä teknisen systeemin simulaatio, jonka Euroopan patenttiviraston (EPO) valituslautakunta katsoi päätöksessään T1227/05 (INFINEON) olevan patentoitavissa, vaikka simulaatiossa ei sinänsä tuoteta informaation lisäksi mitään, mikäli patenttihakemus kohdennetaan riittävän konkreettisesti simuloitavan systeemin teknisiin ominaisuuksiin. Tällöin keksinnön teknisen luonteen katsottiin toteutuvan simuloitavan systeemin teknisen luonteen kautta. Ylläolevassa päätöksessä simuloinnin kohteena ollut tekninen systeemi oli piiri jossa oli 1/f muotoista kohinaa. EPO:n sisäiset ohjeet (Guidelines) on päivitetty heijastamaan kyseistä päätöstä.
Vallitsevan oikeuskäytännön mukaisesti teknisen systeemin simulaatiomenetelmät ovat siten tietyin edellytyksin patentoitavissa Euroopassa.

Toinen EPO:n valituslautakunta on kuitenkin päätöksessään T489/14 kallistunut toiseen suuntaan kuin yllämainitussa päätöksessä, ja asia on nyt laajennetun valituslautakunnan (Enlarged Board of Appeal, EBoA) käsittelyssä referenssinumerolla G1/19. Mikäli laajennettu valituslautakunta kumoaa päätöksen T1227/05, muuttuu tilanne ja simulaatiomenetelmät menettävät patentoitavan luonteensa Euroopassa.
Hakijan tulisi siten harkita tarkkaan, kannattaako simulaatiomenetelmälle hakea patenttia Euroopassa. Syitä tähän on kaksi, ensinnäkin T1227/05 päätöksen valossa simulaatiomenetelmien patentoitavuudelle on ehtoja, erityisesti kyseisten menetelmien tulee olla selkeästi kytkettyjä ja rajattuja kiistatta teknisen systeemin simulaatioon, ja toisekseen on mahdollisuus, että T1227/05 kumoutuu laajennetun valituslautakunnan käsittelyssä.
Ota yhteyttä asiantuntijaamme, niin annamme mielellämme lisätietoja asiasta.
Laineen sähkötiimiin saatiin lisävirtaa, kun eurooppapatenttiasiamies Katariina Nissinen aloitti työt Tampereen toimipisteessämme toukokuussa 2019. Patenttialalta hänellä on kokemusta vuodesta 2013.
Melkein puoli vuotta on jo takana, ja Katariina kertoo viihtyneensä hyvin aivan rautatieaseman kupeessa olevalla toimistolla. ”Laineella on mielenkiintoisia asiakkuuksia. Tykkään tavata asiakkaita ja keksijöitä, ja toimiston sijainti helpottaa vierailua hieman kauempanakin sijaitsevien asiakkaiden luona. Ja myös meille on tietenkin helppo tulla.”
Laine IP:n 40-vuotisjuhlia vietettiin lokakuun alussa. Juhlissa kerrottiin nyt jo edesmenneestä yrityksen perustajasta. Moniin teki vaikutuksen Seppo Laineen aate vuodelta 1986, jota toimitusjohtajamme Jarkko siteerasi avajaispuheessaan. Siinä korostetaan toisten ihmisten kunnioittamista, ja että ammattitaidon lisäksi on tärkeää kehittää itseään myös ihmisenä. Tämä on kolahtanut myös Katariinaan. ”Tämä aate on tuttu partiolaisille, sillä partioihanteita ovat mm. ”kehittää itseään ihmisenä” sekä ”kunnioittaa toista ihmistä”. Samoja teemoja käydään läpi jo pienten sudenpentujen eli aloittelevien partiolaisten kanssa, joiden vetäjänä aloitin syksyllä. Mieleen on jäänyt myös väitöskirja-ajoilta laitoksen professorin ajatus, että tutkijoiden lisäksi he yrittävät kasvattaa myös hyviä ihmisiä. Ihmisenä kehittyminen on varmaan koulu, joka ei koskaan lopu, mutta mielestäni on hienoa, että yrityksen perustajalla on ollut tällainen kantava ajatus jo kauan ennen kuin yritysten arvoista on tullut muotia.”
Partion lisäksi Katariinan vapaa-aika kuluu perheen kanssa puuhaillen ja retkeillen. Suunnistus on myös koko perheen harrastus. Neulomiseenkin on taas enemmän aikaa, kun patenttialan kokeet ovat ohitse, ainakin toistaiseksi.
Katariinan puoleen voi kääntyä tietokoneohjelmia koskevissa keksinnöissä. Tutuimmat alat ovat lääketieteellinen tekniikka ja fysiikka, signaalin- ja kuvankäsittely sekä koneoppimista hyödyntävät teknologiat.