-
Palvelumme
-
Suomen tavaramerkkilainsäädäntö uudistui 1.5.2019 uuden lain astuessa voimaan. Uudistuksen tavoitteena on selkeä, yhtenäinen ja nykyaikainen laki, joka mahdollistaa kokonaan digitaalisen toimintaympäristön. Lisäksi uudistuksella saatetaan kansallisesti voimaan EU:n uudistettu tavaramerkkidirektiivi ja Singaporen tavaramerkkioikeudellinen sopimus vuodelta 2006.
Uusi laki tuo mukanaan joukon muutoksia, joista esittelemme keskeisimmät.
Uuden lain myötä merkkien ei tarvitse enää olla graafisesti esitettävissä kuva- tai tekstimuodossa. Merkin on kuitenkin yhä oltava erottamiskykyinen ja se on esitettävä hakemuksessa niin selkeästi, täsmällisesti ja ymmärrettävästi, että suojan kohde on tavaramerkkirekisteristä selkeästi havaittavissa ja määriteltävissä. Muutos mahdollistaa uudentyyppisten erilaisissa formaateissa esitettävien tavaramerkkien, kuten ääni- ja multimediamerkkien rekisteröinnin.
Uuden lain voimaantulon jälkeen haettujen mustavalkoisten merkkien ei enää katsota kattavan kaikkia värimuunnelmia, vaan se kattaa merkin vain esitetyssä mustavalkoisessa muodossaan. Muutos ei koske ennen lakiuudistuksen voimaantuloa haettuja mustavalkoisia merkkejä, joiden katsotaan edelleen kattavan merkin kaikissa eri värimuunnoksissa.
Tavaramerkkien suoja-aika on jatkossakin 10 vuotta. Uuden lain myötä merkin uudistuspäivämäärä lasketaan hakemispäivästä, ei rekisteröintipäivästä.
Yksi merkittävimmistä uuden lain tuomista muutoksista koskee tavaroiden ja palveluiden luokitusta ja sitä, mitä luettelon katsotaan kattavan. Nykyisin tavara- ja palveluluettelon katsotaan kattavan vain sen sanamuodon mukaiset tavarat ja palvelut. Vanhoissa rekisteröinneissä on kuitenkin tavara- ja palveluluetteloita, joissa tavarat ja palvelut on ilmoitettu hyvin epämääräisesti, sen ajan käytännön mukaisesti. Täsmentämisellä pyritään yhdenmukaistamaan ja selkiyttämään tavara- ja palveluluetteloiden tulkintaa.
Uusi laki antaa tavaramerkkirekisteröintien haltijoille mahdollisuuden täsmentää luetteloaan nykykäytäntöä vastaavaksi, jos
Luettelon täsmentäminen tulee tehdä viimeistään silloin, kun tavaramerkki uuden lain voimaantultua seuraavan kerran uudistetaan. Täsmentämismahdollisuus koskee sekä kansallisia merkkejä että kansainvälisiä rekisteröintejä.
Mikäli täsmennystä ei tehdä määräaikaan mennessä, kaikkia tavara- ja palveluluetteloja tulkitaan samalla tavalla eli tavara- ja palveluluettelon katsotaan kattavan ainoastaan sen sanamuodon mukaiset tavarat ja palvelut. Poikkeuksen muodostavat hakemukset, joiden hakemispäivä on 1.10.2012 – 31.12.2013 ja joissa on viittaus Nizzan aakkoselliseen luetteloon. Niiden osalta PRH tekee täsmennyksen viran puolesta, jos tavaramerkin haltija jättää sen tekemättä.
Ennen 1.5.2019 tavaramerkin menettämistä ja mitätöintiä on ollut mahdollista hakea vain markkinaoikeudesta. Uusi laki tarjoaa mahdollisuuden hakea tavaramerkin menettämistä ja mitätöintiä myös PRH:sta vaihtoehtona kanteelle markkinaoikeudessa. Hallinnollinen menettely PRH:ssa tarjoaa kevyemmän ja kustannustehokkaamman vaihtoehdon tuomioistuinprosessille. Kantaja voi valita, hakeeko menettämistä tai mitätöintiä PRH:sta vai markkinaoikeudesta. Uusi laki mahdollistaa myös yrityksen toiminimen kumoamisen PRH:ssa hallinnollisessa menettelyssä.
Uuden lain myötä on entistä tärkeämpää, että väite perustuu käytössä olevaan merkkiin. Mikäli väitteen perustana oleva merkki on ollut rekisteröitynä yli 5 vuotta väitteen kohteena olevan merkin hakemispäivään mennessä, tulee väitteentekijän voida tarvittaessa todistaa aiemman merkin käyttö. Mikäli väitteentekijä ei pysty osoittamaan merkin käyttöä tai esitä hyväksyttävää syytä käyttämättömyydelle, ei rekisteröintiä huomioida väitemenettelyssä.
Englanninkielisen uutisemme aiheesta löydät täältä. Vastaamme mielellämme mahdollisiin kysymyksiin.
IPR-alan arvostettu Managing IP –julkaisu on jo yli 20 vuoden ajan arvioinut patenttiasiamiestoimistojen työn laatua ja asiakastyytyväisyyttä vuosittaisella tutkimuksellaan. IP STARS –ranking perustuu patenttialalla toimivien ammattilaisten ja asiakkaiden laajoihin, yli 80 maata kattaviin, haastattelu- ja kyselytutkimuksiin. Siitä onkin muodostunut yksi patenttialan arvostetuimmista ja tunnetuimmista mittareista.
Maailmanlaajuiset IP STARS 2019 patenttiranking -listaukset on nyt julkaistu. Tänäkin vuonna Seppo Laine Oy:n patenttiasiamiestyö on arvioitu ylimpään Tier 1 -kategoriaan (Patent Prosecution/ Finland). Tämän saavutuksen ovat mahdollistaneet asiantuntijamme laadukkaalla ja määrätietoisella työllään, ja voimme olla ylpeitä heidän osaamisestaan. Kiitämme sekä asiakkaitamme että yhteistyökumppaneitamme luottamuksesta ja saamastamme palautteesta.
TIEDOKSI:
Keväästä 2019 alkaen Seppo Laine Oy:n uudet brändinimet,
patenttitoimisto LAINE ja kansainvälisesti toimiva LAINE Intellectual Property
sekä päivitetty visuaalinen ilme näkyvät vahvasti viestinnässämme.
Uudistus pohjautuu yhdessä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa tehtyyn työhön.
Virallinen kaupparekisterinimemme on edelleen Seppo Laine Oy.
Patenttiasiamiehenä neljännesvuosisadan toiminut Tord Langenskiöld on nähnyt alan ison kehityksen, mutta perusasiat eivät ole hänestä muuttuneet mihinkään.
Patenttitoimisto LAINEen eurooppapatenttiasiamies ja kemiantiimin asiantuntija Tord Langenskiöld on tyhjentänyt viime viikkojen aikana vähitellen työpöytäänsä. Eläkeikä täyttyi jo jokin aika sitten, mutta hän on luvannut hoitaa loppuun vielä avoinna olevat asiat.
”Tämä ala on ollut mielenkiintoinen erityisesti siksi, että työssä pääsee perehtymään koko ajan uusiin asioihin. Keksintöjen parissa saa olla mukana kehityksen kärjessä”, Langenskiöld sanoo.
Tordin mielenkiintoinen katsaus IPR-alan neljännesvuosisadasta jatkuu IPRInfon sivuilla.
Teksti ja kuva: Matti Remes
Kemiantiimimme osallistui 27.–28.3. järjestävään ChemBio 2019 – tapahtumaan Helsingin Messukeskuksessa näytteilleasettajan roolissa. ChemBio on Suomessa tärkein kemian ja bioalan kohtaamispaikka, johon osallistuu yli 4000 kävijää ja yli 140 näytteilleasettajaa. Tapahtumassa on mielenkiintoista ohjelmaa ja seminaareja ajankohtaisista asioista.
Nobelistit Barry Sharpless (vas.), Ada Yonath ja Fraser Stoddart sekä professori Ari Koskinen lavalla.
Tänä vuonna ChemBion ehdoton vetonaula oli kolmen nobelistin paneelikeskustelu, jonka aiheena oli tiede, sen tulevaisuus ja rooli yhteiskunnassa. Paneelissa keskustelivat Barry Sharpless, Ada Yonath ja Fraser Stoddart sekä keskustelua johti professori Ari Koskinen.
Muita mielenkiintoisia seminaariaiheita olivat mm. ”Future of food – mitä syömme tulevaisuudessa” sekä ”Äly ja tekoäly – lyömätön yhdistelmä”, joten aiheita oli varmasti jokaisen makuun kattavasti. Näytteilleasettajiakin oli tapahtumassa varsin monipuolisesti kemian ja biotekniikan aloilta erilaisista palveluntarjoajista aina laboratoriolaitevalmistajiin. Tutkimalla tapahtuma-aluetta sai helposti käsityksen siitä, missä kemian ja biotekniikan alalla ollaan ja mihin suuntaan kehitys on menossa. Seminaarien ja näyttelytapahtuman ohella ChemBio tarjosi erinomaisen mahdollisuuden verkostoitumiselle, olihan paikalla kattavasti vierailijoita eri puolilta Suomea ja myös ulkomailta.
LAINE Intellectual Property
Laine IP oli ensimmäistä kertaa mukana ChemBio-tapahtumassa ja ajoitus olikin mainio juuri uudistuneen brändimme esittelyn kannalta. Osastollamme vierailijat pääsivät tutustumaan mm. asiakkaidemme tuotteisiin, joiden IPR-suojauksessa olemme toimineet asiantuntijoina.
Konkreettisten esimerkkien innostamina patentointi ja tavaramerkkien suojaus herättivätkin messuvieraissamme loistavia kysymyksiä, joihin asiantuntijamme saivat ahkerasti vastailla.
Jos et päässyt ChemBioon tällä kertaa, niin seuraava mahdollisuus on huhtikuussa 2021, jolloin se järjestetään yhdessä PulPaper –tapahtuman sekä Helsinki Chemicals Forumin kanssa. Tapahtumasta on siis tulossa entistäkin monipuolisempi ja mielenkiintoisempi. Nähdään messuilla!
Patenttihakemuksen laadinnassa sanamuodon valinta on aina erittäin tärkeää, erityisesti vaatimusten osalta. Oikealla sanamuodolla voi välttää ongelmia, jotka liittyvät nimenomaiseen patenttilainsäädäntöön.
EPC-sopimuksessa todetaan, eräässä artiklassa, muun muassa, että keksintö tulee kuvata patenttihakemuksessa riittävän selkeästi (sufficiently clear) ja niin täydellisesti että alan ammattimies pystyisi keksinnön toteuttamaan. Eräs toinen artikla EPC-sopimuksessa puolestaan sanoo, että vaatimusten tulee olla selkeät (clear) ja ytimekkäät (concise) ja keksinnön selityksen tulee tukea niitä.
Toisin sanoen, selkeys ja riittävä kuvaus, joka tukee vaatimuksia, on mainittu molemmissa artikloissa. Suurin ero näiden välillä on se, että toinen keskittyy vaatimuksiin ja niiden selkeyteen ja tukeen, kun taas toinen keskittyy selitykseen ja siihen tukeen, jonka selitys antaa vaatimuksille.
On olemassa toinenkin mielenkiintoinen kysymys, jos vertaillaan edellä mainittua osiota, jossa mainitaan keksinnön kuvaus selityksessä, toiseen osioon, joka keskittyy keksinnön keksinnöllisyyteen tai ei-ilmeisyyteen.
Näistä ensimmäisessä todetaan, että hakemuksessa on esitettävä ”tämä” keksintö (the invention), kun taas jälkimmäisessä osiossa mainitaan ”jokin” keksintö (an invention) ja jatketaan vertaamalla tätä ”jotakin” keksintöä tekniikan tasoon.
Keksinnön riittävä kuvaus on sisällytettävä patenttihakemuksen selitysosaan hakemuksen laatimishetkellä, minkä jälkeen hakemukseen ei voida lisätä uutta aineistoa tai tukea keksinnölle.
Keksinnöllisyys kuitenkin määritellään patenttivaatimusten sanamuodon perusteella, joita vaatimuksia voidaan muokata kauan hakemuksen laatimisen jälkeen. Vaatimuksia saatetaan muuttaa esimerkiksi tekniikan tason mukaisen asiakirjan perusteella, joka on tullut hakijan tietoon kauan patenttihakemuksen virastoon toimittamisen jälkeen. Tällainen muutos saattaa jopa perustua piirteeseen, joka on mainittu alkuperäisessä hakemuksessa ”sivujuonena”.
Alkuperäisessä muodossaan olevan kuvauksen tulisi kuitenkin edelleen antaa riittävä tuki keksinnölle, siinä muodossa kuin se on muutetuissa vaatimuksissa kirjattu.
Olemme iloisia voidessamme esitellä uusimman US-tiimimme jäsenen, Mark W. Scottin.
Mark on US-patenttiasiamies (lisensoitu kolmessa Yhdysvaltain osavaltiossa) ja US-lakimies. Hänellä on yli 16 vuoden kokemus asiakkaiden immateriaalioikeuksien suojaamisesta ja puolustamisesta. Markilla on erityisesti asiantuntemusta mm. patentti- ja tavaramerkkihakemusten laatimisesta, suojausprosesseista, immateriaalioikeuksien puolustamisesta sekä patentoitavuus-, toimintavapaus- ja oikeudenloukkauslausunnoista niin start-up -asiakkaille kuin suurillekin yrityksille.
”Nautin suunnattomasti yhteistyöstä asiakkaiden kanssa heidän liiketoimintansa edistämiseksi.”
Viimeiset 11,5 vuotta Mark on toiminut sekä ulkoisena että in-house -neuvonantajana Siemens AG: lle ja sen maailmanlaajuisille organisaatioille, mukaan lukien Siemens Energy, Inc. Yhdysvalloissa. Hänellä on kokemusta monenlaisista teknologioista, kuten lääkinnällisistä laitteista, diagnostisista testeistä, uusista kemiallisista aineista, korkean lämpötilan materiaaleista, jäteveden käsittelymenetelmistä, kaasuturbiinikomponenteista, korjaus- ja valmistusprosesseista sekä tietotekniikkaan liittyvistä teknologioista.
Mark työskentelee Helsingissä pääasiassa kemiantiimissämme ja neuvoo asiakkaitamme erityisesti USA:ta koskevissa IPR-asioissa.
Vapaa-aikanaan Mark katselee elokuvia, opiskelee kieliä, soittaa kitaraa, harrastaa triathloneja ja matkustelee.
Vuonna 2018 Saksan patentti- ja tavaramerkkivirasto (DPMA) sai 21 286 patenttihakemusta ulkomailta. Tämä merkitsee huomattavaa, noin 7%, kasvua edelliseen vuoteen verrattuna. Myös ulkomailta tulleiden tavaramerkkihakemusten määrä nousi 4863 hakemukseen eli hieman vajaa 6%.
Useimmat ulkomailta peräisin olevat patenttihakemukset tulivat Japanista (8013), Yhdysvalloista (6669) ja Korean tasavallasta (1313). Tavaramerkkihakemuksia jättivät eniten hakijat Kiinasta (1564), Yhdysvalloista (528) ja Yhdistyneestä kuningaskunnasta (450).
Saksan patentti- ja tavaramerkkivirastoon jätettiin vuonna 2018 yhteensä 67 895 patenttihakemusta, eniten seuraavilta tekniikan aloilta; kuljetus (12273), sähkökoneet, -laitteet ja -energia (7420), kone-elementit (5872), mittaustekniikka (4979) sekä moottorit, pumput ja turbiinit (4274).
Hakemusmäärä nousi merkittävimmin eli noin 26,7% tietokoneella toteutettujen keksintöjen (computer-implemented inventions, CII) ja tekoälyn (artificial intellegence, AI) aloilla. Myös autoteollisuuden patenttihakemusten määrä kasvoi. Kuusi autonvalmistajaa ja kolme toimittajaa ovat kymmenen suurimman patentinhakijan joukossa.
Hyödyllisyysmallihakemusten kokonaismäärä laski 7,4 %. Mallihakemusten määrä puolestaan laski 8,7 % edelliseen vuoteen verrattuna.
Seppo Laine Oy toimii myös aktiivisesti IP-oikeuksien suojaamisessa Saksassa. Patenttiasiamiehemme Teemu Kiviniemi vastaa mielellään kysymyksiinne.
Viime vuosina, kun on tiedetty, että UPC-sopimus tulee (mitä todennäköisimmin) astumaan voimaan ”lähiaikoina”, on ollut paljon keskustelua uuden järjestelmän mahdollisista eduista ja riskeistä.
Patentinhakijoiden kannalta yhtenä merkittävänä etuna pidetään patenttisuojan saamista useissa Euroopan maissa aiempaa alhaisemmilla patentointikustannuksilla.
Se, että esim. mitätöimistoimet käsitellään keskitetysti, merkitsee toisaalta sitä, että riskit jokaista myönnettyä patenttia kohtaan kasvavat, koska patentti on kumottavissa Euroopan laajuisesti yhden tuomioistuimen toimesta.
Sopimus kuitenkin tarjoaa myös helpotusta niille, jotka pitävät riskejä suurempina. UPCA:n voimaantulon jälkeen, siirtymäkauden aikana, on käytettävissä opt-out -menettely. Käyttämällä opt-out -mahdollisuutta patentin voi jättää UPC:n keskitetyn käsittelyn ulkopuolelle, jolloin ko. patentti käsitellään kansallisissa tuomioistuimissa myös tulevaisuudessa. Opt-out -pyyntö on kuitenkin tehtävä ennen kuin patenttiin on kohdistunut mitään oikeustoimia.
Keskeinen kysymys onkin se, myönnetäänkö eurooppapatenttihakemus yhtenäispatenttina vai ”tavallisena” EP-patenttina, joka on validoitava yksittäisissä Euroopan maissa kansallisten patenttien saamiseksi.
Vastaus tähän kysymykseen voi olla hyvin erilainen riippuen keksinnöstä, patentointistrategiasta ja mahdollisesti tekniikan alasta. Esimerkiksi elektroniikan ja mekaniikan alalla keksintöjen suojaaminen useilla patenttihakemuksilla on tyypillisempää kuin kemiassa tai lääketieteessä.
UPC-sopimuksen ratifiointitilanne. Sopimuksen rattifioineet maat on merkitty vihreällä – Saksa punaisella, koska se on väistämättä mukana systeemissä vaikka ei ole vielä ratifioinut sopimusta.
Biotieteiden alalla on tavanomaista, että arvokkaat tuotteet on suojattu muutamalla keskeisellä patentilla, jolloin jokainen patentti voi olla todella arvokas.
Yritykset, joilla on pieni määrä keskeisiä ”avainpatentteja”, saattavat pitää riskiä joutua keskitettyyn mitätöimiskäsittelyyn Euroopassa liian korkeana ja päätyvät näin ollen todennäköisesti hyödyntämään opt-out -mahdollisuutta.
Tällainen opt-out -strategia levittää mitätöimisriskin kansalliselle tasolle, vaatien mitätöimiskanteiden nostamista maakohtaisesti kansallisissa tuomioistuimissa.
Myös kemiallinen yhdiste on toki mahdollista suojata useammalla patentilla, esimerkiksi laatimalla hakemukset, joista yhden vaatimukset kohdistuvat yhdisteen valmistusprosessiin, toisen sen käyttökelpoisiin koostumuksiin tai annostusmuotoihin, kolmannen ja neljännen vaatimukset ensimmäiseen ja toiseen indikaatioon, vastaavasti jne. Koska kaikki nämä vaatimukset kuitenkin kohdistuvat yhteen ja samaan yhdisteeseen, ne ovat haavoittuvampia kuin sarja patenttihakemuksia, jotka suojaavat esim. suuremman tuotteen eri komponentteja.
Toisaalta, elektroniikassa ja televiestinnässä kuten myös ohjelmistoalalla, patentinhaltijalla voi olla suhteellisen suuri salkku, jossa patenttien yhteenlaskettu arvo jaetaan huomattavan suurelle (esim. sata) määrälle patentteja.
Sama pätee tyypillisesti mekaniikan alalla.
Tällaisessa tilanteessa Euroopan laajuisen kielto-oikeuden mahdollisuutta voidaan pitää niin hyödyllisenä, että se ylittää yksittäisten keskitettyjen mitätöimisten riskin, mahdollisten mitätöintien vaikuttaessa joka tapauksessa vain pieneen osaan patenttisalkun arvoa tuottavista patenteista.
Tällaisille patentinhaltijoille maantieteellisesti laajan kielto-oikeuden tuoma kaupallistamismahdollisuuksien kasvu saattaa olla hyvin arvokas ja painaa vaakakupissa enemmän kuin keskitetyn mitätöimiskäsittelyn riski. Tällöin opt-out -menettelyä ei ehkä nähdä kannattavana.
Koska UPC-sopimuksen voimaantulo voi olla hyvinkin lähellä, kannattaa jokaisen patentinhakijan alkaa miettiä omaa salkkuaan, erityisesti arvioiden patenttien ja tulevien patenttien arvoa sekä riskiä joutua kyseisen patentin kanssa oikeuteen.
Mikäli riski on suuri, voisi opt-out -mahdollisuus olla hyvinkin kannattava. Muussa tapauksessa, keskitetyn käsittelyn taloudellinen kannattavuus voisi merkitä enemmän.
Asiantuntijamme auttavat sinua mielellään tilanteesi arvioinnissa ja opt-out –strategiassa.
Tuomas Pantsar on ollut useaan otteeseen suullisissa käsittelyissä Euroopan patenttivirastossa Münchenissä. EPO:n valituslautakunnan uudessa toimipisteessä Haarissa hän on osallistunut Seppo Laineen asiamiesten kanssa jo neljän patentin ja yhden hakemuksen käsittelyyn. Lisäksi Tuomas on ollut mukana useassa väitekäsittelyssä EPO:n väitejaostossa.
Millaisen kuvan Tuomas on saanut näistä käsittelyistä? Esitimme hänelle muutaman kysymyksen.
Kaikki kortit täytyy olla hyvin mietittyinä valmiiksi. Argumenttien tulee mennä käsiteltävän asian ytimeen eikä puheenvuoroissa kannata alkaa kevein perustein viittailla ennakkopäätöksiin.
Kaikki relevantit dokumentit kannattaa olla mukana sekä paperilla että koneella haettavissa olevana versiona. Lisäksi täytyy varautua siihen, että muutoksia patenttivaatimuksiin voi tulla vielä viime hetkellä.
Kunnollista valmistautumista varten on hyvä mennä paikan päälle jo edellisenä aamuna tai jopa aiemmin. Edellisen päivän valmistelukokoukset ovat olleet todella hyödyllisiä, kun argumentit ja mahdolliset käänteet on käyty yhdessä läpi asiamiehen kanssa.
Valituslautakunnan uuden rakennuksen lounasravintolaa ei kannata käyttää, jos
Tuomas ja kevyttä saksalaistailtapalaa.
ei ole aivan pakko. Tämä tietty vähän huumorilla, sillä käsittelyt ovat usein pitkiä ja valituslautakunta on kaukana laitakaupungilla, joten siihenkin ruokaan on tullut turvauduttua.
Münchenissä on lukuisia hyviä ravintoloita ja reissun aikana kannattaa syödä ainakin yksi annos kunnon saksalaista ruokaa, mutta ei kuitenkaan käsittelyä edeltävänä iltana – ei ainakaan myöhään.
Patenttia puolustettaessa meillä on ollut mukana kaksi asiamiestä, jolloin argumentteja valmistellessa saadaan aikaan hyvä keskustelu ja asiat tulevat tarkastelluiksi useasta näkökulmasta. Suullista käsittelyä edeltävä valmistelupäivä on asiakkaan teknisen asiantuntijan osalta ehdottomasti kaikkein tärkein. Varsinainen käsittely taas on asiakkaan näkökulmasta enemmän sirkusta, jossa itse on suurimmaksi osaksi katsomon puolella asiamiesten taistellessa patentin puolesta. Toki välillä voi tulla joitakin teknisiä kysymyksiä, joihin tekninen asiantuntija voi ottaa kantaa. Joka tapauksessa käsittelyt ovat erittäin mielenkiintoisia! Keskeisimmät lakipykälät ovat myös tulleet tutuiksi, kun puheenvuoroissa toistuvasti viitataan artiklojen numeroihin.
Suullinen käsittely on tavallaan kuin monieräinen urheilukilpailu, jossa erätauoilla tekninen asiantuntija voi valmentaa taistelevaa asiamiestä teknisissä yksityiskohdissa, ja sitten taas siirtyä seuraamaan asiamiesten työskentelyä, kun seuraava erä alkaa.
Väitejaostossa katsotaan teknisiä asioita semanttisemmin ja muodollisemmin, kun taas valituslautakunnassa teknistä sisältöä tulkitaan enemmän dokumentin hengen mukaisesti. Dokumenttien sisällön analysoinnissa valituslautakunnan asenne on ollut jopa aavistuksen insinöörimäinen siinä missä väitejaostosta on jäänyt lakimiesmäinen vaikutelma. Pidän valituslautakunnan lähestymistapaa selvästi oikeampana, koska siinä on ollut mukana kaupunkilaisjärki siitä, miten alan ammattilainen ymmärtää kyseessä olevaa tekniikkaa.
Käytäntöjen ja tunnelman kannalta taas asia on aivan toisin. Väitejaostosta on jäänyt enemmän keskusteleva vaikutelma, mutta valituslautakunta pitää etäisyyttä, kuulee osapuolten argumentit ja ilmoittaa jämäkästi, miten asiat ovat. Siinä mielessä valituslautakunta on tuomioistuinmainen ja jämäkästi strukturoitu. Väitejaostossa vastapuolen on joskus sallittu puhua asian vierestä, mutta valituslautakunnassa kaikki löysä puhe katkaistaan heti alkuunsa.
Tuomas on tehnyt erittäin tarkkoja ja keskeisiä havaintoja. Hänen kanssaan on ollut ilo työskennellä ja hän on tuonut selvää lisäarvoa käsittelyihin valmistautumiseen. Mielestäni paras tiimi syntyykin juuri silloin, kun tiimissä on mukana asiakkaan puolelta patenttiasioita hyvin ymmärtävä tekniikan erikoisasiantuntija ja asiamiestoimistosta tekniikkaa hyvin ymmärtävä väite- ja valituskäsittelyjen erikoisasiantuntija.
Tuomas valituslautakunnan aulassa. /Kuva: Jarkko Tiilikainen
Tuomas Pantsar: Tuomas on keksijänä useissa patenteissa ja hän toimi aiemmin teknologiajohtajana Oy AJAT Ltd:ssa. Nykyään Tuomas toimii konsulttina oman yrityksensä TxE Logic Oy:n kautta ja auttaa teknologiayrityksiä tunnistamaan IPR:iin liittyviä mahdollisuuksia ja yritysten teknologiaan liittyviä keksintöjä.
Jarkko Tiilikainen: Jarkko on Suomen kokeneimpia Euroopan patenttiviraston (EPO) asiamieskokeen (EQE) suorittaneita asiamiehiä ja hän on uransa alusta saakka perehtynyt EPO:n prosessioikeuteen ja valituslautakuntien ratkaisukäytäntöön. Toimitusjohtajan tehtävien ohella Jarkko edustaa mielellään asiakkaitamme suullisissa käsittelyissä niin väitejaostossa kuin valituslautakunnassakin.
Euroopan patenttiviraston (EPO) tutkimusohjeisiin (Guidelines for Examination) on lisätty uusia kappaleita merkittävistä aiheista, kuten yhtenäisyydestä sekä älyllisiin suunnitelmiin, matemaattisiin menetelmiin, ohjelmistoihin ja tekoälyyn liittyvistä keksinnöistä.
Lista kaikista merkittävistä muutoksista löytyy englannin kielellä täältä: https://www.epo.org/law-practice/legal-texts/html/guidelines2018/e/m.htm
EPO on myös määritellyt tarkemmin kantansa suhteellisten määritelmien selvyyden osalta, mikä on kiinnostavaa asiaa kaikilla tekniikan aloilla toimiville.
Tutkimusohjeessa sanotaan nyt, että termit kuten ”noin” tai ”olennaisesti” eivät voi laajentaa määritelmää kyseisellä tekniikan alalla käytettyjen tavanomaisten virhemarginaalien tai toleranssien ulkopuolelle. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi ilmaisun “noin 200 °C” tulkitaan sisältävän aivan saman virhemarginaalin kuin ilmaisun “200 °C”. Niinpä sanojen ”noin”, ”olennaisesti” tai vastaavien lisääminen ei EPO:n tulkinnan mukaan laajenna patenttivaatimuksen sisältöä. Jos taas sanoilla ”noin” tai ”olennaisesti” tarkoitetaan suurempaa poikkeamaa, tämän täytyy käydä ilmi jo alkuperäisestä patenttihakemuksesta ja lisäksi tällaiset suuremmat virhemarginaalit on esitettävä patenttivaatimuksessa em. epämääräisten sanojen sijasta.
Yhdessä esimerkissä todetaan, että ilmaisu ”laite on asennettu lähelle ajoneuvon perää” tarkoittaa sitä, että laitteen tulee olla lähempänä ajoneuvon perää kuin keulaa, eli laite voi olla asennettuna minne tahansa ajoneuvon taemmalle puolikkaalle. Vastaavasti ilmaisu ”ohut” saa merkityksen ainoastaan verrattuna toiseen elementtiin, jolla on suurempi paksuus. Ilman tällaista vertaulukohtaa sanoilla ”lähellä” tai ”ohut” ei ole patenttivaatimusta rajaavaa merkitystä.
Materiaalin määritteleminen ”elastiseksi” ei myöskään sellaisenaan rajoita materiaalia mihinkään luokkaan, sillä elastisuus on kaikkien kiinteiden aineiden ominaisuus. Niinpä ilmaisu ”elastinen materiaali” voi kattaa niin kumin kuin timantinkin.
Keksintöänne suojattaessa onkin ensiarvoisen tärkeää määritellä keksinnön piirteet ja sovellusmuodot täsmällisin määritelmin jo ensimmäistä patenttihakemusta laadittaessa.
EPO:n uudet tutkimusohjeet astuvat voimaan 1. marraskuuta 2018.
Laine IP Oy
Muut yhteystiedot
Puh: (09) 6859 560
Fax: (09) 6859 5610
Sähköposti: posti@laineip.fi
Henkilöstön yhteystiedot
Postiosoite
Laine IP Oy
PL 339
00181 Helsinki
Tilaa uutiskirjeemme
Seuraa meitä
Laskutustiedot
Y-tunnus: 0590525-5
ALV-numero: FI05905255
Operaattori: Nordea
Välittäjän tunnus: NDEAFIHH
Verkkolaskuosoite: FI6221531800060138
Ota yhteyttä
Haku