Uusi puolustuskeksintölaki muuttaa maanpuolustukselle tärkeiden keksintöjen suojaamista

Muuttuva turvallisuusympäristö ajaa lakiuudistusta

Viime vuosien epävakaa maailmantilanne sekä teknologian nopea kehitys ja ennustettu kasvava tarve maanpuolustusteknologian saralla on muuttamassa suomalaista lainsäädäntöä. Hallitus on esittänyt lain maanpuolustukselle merkityksellisistä keksinnöistä muuttamista yhtenäisempään suuntaan muiden Nato-maiden kanssa. Lakimuutoksen tapahtuessa muutos tulee vaikuttamaan siihen, miten maanpuolustukselle kriittisiä keksintöjä tullaan suojaamaan jatkossa, ja miten niiden omistajuus säilyy suhteessa vanhaan lainsäädäntöön.

Vuoden 1967 laki ei enää vastaa nykyteknologian tarpeita

Vuonna 1967 säädetty laki maanpuolustukselle merkityksellisistä keksinnöistä on tulossa tiensä päähän. Lisääntyneet konflikti- ja sotatilanteet sekä tekoälyn ryydittämä teknologiakehityksen kasvu ovat muokanneet maanpuolustukselle kriittisten teknologioiden luonnetta eivätkä vanhan lainsäädännön raamit enää palvele modernia maanpuolustusta tai keksintöjen salassapitoa. Nykyisen lain nojalla maanpuolustukselle kriittiset keksinnöt on pakkolunastettu valtiolle, jolloin keksinnön omistajuus on siirtynyt keksinnön haltijalta valtion omistukseen. Lakiuudistus toisi salassapidon lisäksi muutoksia myös aikaisempaan pakkolunastusmenettelyyn. Lakiuudistus liittyy Naton ”Agreement for the mutual safeguarding of secrecy of inventions relating to defence and for which applications for patents have been made”-sopimukseen, jonka Suomi allekirjoitti vuonna 2024.

Omistusoikeus säilyisi keksijällä pakkolunastuksen sijaan

Uusi Puolustuskeksintölaki sallisi keksinnön omistusoikeuden säilyttämisen keksinnön haltijalla aikaisemman pakkolunastamisen sijaan. Lakimuutos edellyttäisi jatkossakin keksinnön yksityiskohtien sekä patenttihakemuksen salassapitoa, kuitenkin siten, että keksinnön haltijan olisi mahdollista hakea keksinnölleen patenttia myös muissa Nato-maissa. Maanpuolustukselle tärkeän keksinnön ensihakemus olisi kuitenkin tehtävä Suomessa Patentti- ja Rekisterihallitukselle, jossa viranomaiset voivat arvioida tarvetta keksinnön salassapidolle. Luonnollisesti patentin hakeminen muissa Nato-maissa tarkoittaa, että myös muiden Naton jäsenmaiden virastot pitävät keksinnön salaisena eikä patenttihakemusta julkaista ollenkaan.

Korvaukset ja salassapitopäätösten arviointi

Kaikkia lain yksityiskohtia ei ole vielä lukittu, mutta toteutuessaan keksinnön haltija on mahdollisesti oikeutettu nauttimaan korvauksia valtiolta siltä osin mitä taloudellisia menetyksiä keksinnön salassapito aiheuttaa. Keksinnön salassapito ei ole kuitenkaan pysyvä päätös vaan salassapidon tarpeellisuutta arvioidaan vuosittain, jolloin salassapito voidaan myös kumota, mikäli keksintöä ei enää katsota kriittiseksi maanpuolustuksen kannalta.

Voiko salainen puolustuskeksintö estää myöhemmän patentoinnin?

Entä mitä tämä tarkoittaa kolmannelle osapuolelle, joka hakee keksinnölleen patenttia? Voiko salassa pidetty maanpuolustukselle tärkeä keksintö muodostaa esteen myöhemmin haettavalle patentille? Koska maanpuolustukselle tärkeän keksinnön salassapito voidaan myös purkaa tarpeen vaatiessa, voidaan kuvitella vähintään kolme erilaista skenaariota:

1. Ei estettä: Keksintö ja sen patenttihakemus salataan eikä sitä koskaan julkaista. Tällaisessa tapauksessa on oletettavaa, että kyseinen patenttihakemus ei muodostaisi estejulkaisua uusille samankaltaisille tai vastaaville keksinnöille. Toisaalta kyseinen tilanne voisi olla epäreilu ja eriarvoistava salassa pidetyn keksinnön haltijalle, mikäli muita samankaltaisia keksintöjä ei salata tai kyseisille keksinnöille myönnetään patentti.
2. Salattu keksintö voisi muodostaa salaisen estejulkaisun, jonka yksityiskohtia ei kuitenkaan paljasteta. Tämä tarkoittaisi sitä, että salassa pidettyä keksintöä voitaisiin käyttää patentoitavuuden esteenä myöhemmälle samankaltaiselle patenttihakemukselle paljastamatta salaisen estejulkaisun yksityiskohtia.
3. Salassa pidetty keksintö voidaan julkaista, kun keksinnön salassapitopäätös puretaan. Tässä tilanteessa hakemus olisi ensin salattu, mutta vuosittaisessa tarkastelussa todettaisiin, että perusteita keksinnön salassapidolle ei enää ole. Tällöin hakemus voitaisiin julkaista ja hakemus toimisi normaalin estejulkaisun tavoin esteenä kolmannen osapuolen patenttihakemukselle.

Yllä olevat skenaariot ovat hypoteettisia, mutta herättävät kysymyksiä, miten salassapitopäätöksen alaiset keksinnöt voivat mahdollisesti vaikuttaa myöhemmin tehtävien keksintöjen patentointiin. Luonnollisestikaan salassapidon alaisia keksintöjä ei olisi mahdollista löytää tietokantahakujenkaan avulla, jolloin kolmannen osapuolen keksinnön haltijalla on mahdollisesti epärealistinen kuva keksintönsä patentoitavuudesta.

Puolustuskeksintölain voimaantulo

Puolustuskeksintölain on tarkoitus tulla voimaan 1.6.2027. Tämänhetkisen tiedon valossa on kuitenkin vielä epäselvää, miten keksinnön salassapitopäätös tulee vaikuttamaan myöhemmin muiden keksintöjen patentointiin.

Aiheesta lisää

Työ- ja elinkeinoministerin tiedote