-
Palvelumme
-
Keksinnöllisyyttä arvioidaan Euroopan patenttivirastossa (EPO) sekä joissakin muissa virastoissa, mm. PRH:ssa, käyttäen ongelma-ratkaisu -periaatetta. Tärkeä osa tätä periaatetta on tekninen vaikutus, jonka piirre tai piirteet, jotka erottavat keksinnön lähimmästä tekniikan tason julkaisusta, saavat aikaan.
Kuten tässä jutussa kerroimme, asiasta oli vireillä kysymys Euroopan patenttiviraston laajennetussa valituslautakunnassa. Päätös on vihdoin annettu, mutta minkälainen se on? Pitääkö hakemukset laatia jatkossa eri tavalla? Vaikuttaako päätös johonkin muuhun asiaan?
Vetoomuksen lähetteessä kysyttiin, miten vapaan todistusharkinnan periaate (principle of free evaluation of evidence) tulee ottaa huomioon, kun kyseessä on teknisen vaikutuksen osoittaminen julkaisulla, joka on myöhempi kuin patenttihakemuksen tekemispäivä (tai hakemuksen etuoikeuspäivä).
Laajennettu valituslautakunta muotoili kysymyksiä hieman, ja toteaa päätöksessään hyvin selvästi, ettei ole mahdollista jättää huomioimatta todisteita, jotka eivät ole olleet julkisia ennen hakemuksen tekemispäivää, pelkästään tästä syystä. Päätöksessä todetaankin, että vapaan todistusharkinnan periaatetta tulee noudattaa myös silloin, kun hakija tai haltija toimittaa todisteita teknisestä vaikutuksesta hakemuksen tekemispäivän jälkeen.
Laajennetun valituslautakunnan muotoilu eroaa hieman mm. siitä, mikä on EPOn käyttämän Guidelines-oppaan (Guidelines for examination at the EPO) muotoilu.
Päätöksen mukaan hakija tai haltija voi vedota tekniseen vaikutukseen, jos alan ammattilainen, tuntien yleisen tekniikan tason sekä alkuperäisen hakemustekstin, olisi ymmärtänyt tämän vaikutuksen sisältyvän (encompass) hakemuksen tekniseen opetukseen ja ilmentävän (embody) samaa alkuperäistä keksintöä. Guidelines (G-VII, 5.2) taas muotoilee asian niin, että uusi, myöhemmin esille tuotu tekninen vaikutus voidaan ottaa huomioon, mikäli alan ammattilainen tunnistaisi tämän vaikutuksen alkuperäisen teknisen ongelman vihjaamaksi tai siihen liittyväksi.
Erona on siis se, että aiemmin tekninen vaikutus on liitetty hakemuksessa alun perin esitettyyn tekniseen ongelmaan, mutta uudessa päätöksessä viitataan yleisemmin hakemuksen tekniseen opetukseen sekä keksintöön. Tämän perusteella on siis odotettavissa, että asiaa tulkitaan jatkossa jonkin verran aiempaa vapaammin. Mielenkiinnolla odotamme, miten maaliskuussa 2024 voimaan tulevassa Guidelines’in seuraavassa versiossa asia muotoillaan.
Kuten odotettua, päätöksessä tuodaan myös esille se, ettei kysymykseen ole mahdollista antaa selkeää, kaikkiin tapauksiin sopivaa kyllä- tai ei-vastausta, vaan kysymys on ratkaistava aina tapauskohtaisesti. Jostain syystä päätöksen mukaan lopputulos voi riippua myös jossain määrin tekniikan alasta. Patentoitavuuden edellytysten tulisi kuitenkin olla samat tekniikan alasta riippumatta, joten nähtäväksi jää myös, miten tätä päätöksen kohtaa tulkitaan käytännössä.
Käytännössä voitaneen sanoa, ettei asia muutu ainakaan hakijan ja haltijan kannalta huonompaan suuntaan. Myös kolmansien osapuolien oikeudet on jatkossakin turvattu, sillä tämän päätöksen jälkeenkään hakijalla tai haltijalla ei ole mahdollista ns. vetää hatusta jotain täysin uutta ja yllättävää teknistä vaikutusta, joka ei mitenkään liity alkuperäiseen keksintöön, ja näin perustella validisti keksinnöllisyyttä.
Ei siis vaikuta siltä, että tämä uusi päätös vaikuttaisi hakemusten laatimiseen. Edelleenkin tulee hakemusta laadittaessa yrittää esittää kaikki mahdolliset tekniset ongelmat, jotka keksintö ja sen eri suoritusmuodot ratkaisevat, ja pyrkiä lisäämään näihin myös todisteita ja tukea hakemukseen.
Erityisesti kemian ja biotekniikan alalla kuitenkin usein tarvitaan keksinnön mukaisten esimerkkien lisäksi vertailuesimerkkejä keksinnöllisyyden tueksi. Päätöksen G2/21 mukaan hakijan ei siis edelleenkään tarvitse tehdä kattavaa ennakkouutuustutkimusta kaikkien mahdollisten lähelle tulevien julkaisujen löytämiseksi, ja niiden mukaisten vertailuesimerkkien lisäämiseksi hakemukseen. Toki tulee muistaa, että päätös pätee vain EPOssa, eikä esimerkiksi Euroopan ulkopuolella.
Edellä esitetyn lisäksi voidaan todeta, että päätöksen välipäätelmissä todetaan myös selkeästi, että EPOn valituslautakuntien päätösten mukaan on selvää, että myöhempiä tuloksia voidaan käyttää selityksen riittävyyden perustelemiseen huomattavasti suppeammin, kuin keksinnöllisyyden osoittamiseen. Esimerkit ja vertailuesimerkit tulevat siis jatkossakin olemaan tärkeitä jo hakemusta kirjoitettaessa.
Päätös löytyy täältä.
Laine IP:n patenttiassistentti Eija Kurvinen suoritti onnistuneesti viime vuoden lopulla ensimmäistä kertaa järjestetyn European patent administration certification-kokeen (EPAC-koe). Kokeen tarkoituksena on testata kandidaattien eurooppapatenttisopimuksen (EPC), patenttiyhteistyösopimuksen (PCT) ja Pariisin sopimuksen muodollisuuksien osaamista, sekä eurooppapatenttijärjestelmään kuuluvien maiden kansallisten lakien osaamista EP-hakemuksiin ja -patentteihin liittyen.
Vastaavaa koetta ei Euroopan tasolla ole aiemmin ollut, ja kokeen inspiraationa lieneekin käytetty joissain maissa, kuten Saksassa, olevaa vastaavaa assistenttikoetta. Valmistautumisaika oli varsin lyhyt, sillä kokeesta ilmoitettiin ensimmäisen kerran vasta kesällä, koemateriaalia oli saatavilla syyskuussa, ja ensimmäisiä mallikysymyksiä lokakuussa.
Koe koostuu kahdesta osasta, ensimmäisestä monivalintakysymyksiä sisältävästä osasta sekä toisesta avoimia kysymyksiä sisältävästä osasta. Toinen osa tarkistetaan vain, jos ensimmäisestä osasta saa riittävästi pisteitä.
Koe on vaativa, sekä kysymysten tason että aikapaineen takia. Osa kysymyksistä koski myös tilanteita, joita ei yleensä perustyössä tule vastaan. Kysymyksiä onkin suositeltu harjoittelumateriaaliksi myös eurooppapatenttiasiamiestutkintoon (EQE) harjoitteleville kandidaateille, mikä kuvaa hyvin niiden vaativuustasoa.
Laine IP onnittelee Eijaa lämpimästi tästä hienosta suorituksesta sekä rohkeudesta osallistua heti ensimmäiseen kokeeseen! Olemme ylpeitä siitä, että olet osa tiimiämme.
Kolmella Laine IP:n eurooppapatenttiasiamiehellä, Mirja Matilaisella, Jarkko Tiilikaisella ja Kaisa Suomisella on lisäkoulutukseen perustuva edustusoikeus 1.6.2023 toimintansa aloittavassa yhdistetyssä patenttituomioistuimessa (Unified Patent Court, UPC). Mirjalla ja Kaisalla on Strasbourgin yliopiston myöntämä Diplôme d’Université d’Etudes Superieures sur le Contentieux des Brevets en Europe. Jarkolla taas Politecnico di Milanon myöntämä Certificato di superamento dell’esame conclusivo del Corso di Proprietà Industriale – Brevetti.
Mirjalla, Jarkolla ja Kaisalla on siis oikeus mm. tehdä asiakkaiden puolesta eurooppapatenttien opt out-pyynnöt ilman valtakirjaa, mikä vähentää muodollisuuksia.
He voivat tarvittaessa myös edustaa osapuolia loukkaus- tai mitätöintikanteissa, joskin suosittelemme niihin mukaan myös asianajajaa.
Laine IP:n edustusoikeuden omaavien eurooppapatenttiasiamiesten määrä tulee jatkossa kasvamaan, kun Laine IP:n eurooppapatenttiasiamiehet osallistuvat lisäkoulutukseen.
Lisätietoja UPC:stä täältä.
Hakemuksen tekemispäivä (ks. alla). Mikäli hakemus pyytää validisti etuoikeutta, alkupäivä on etuoikeuspäivä, kun arvioidaan uutuutta ja keksinnöllisyyttä.
Hakemus tehdään yleensä ensin yhteen virastoon, ja etuoikeusajan (suojamuodosta riippuen 6 tai 12 kuukautta) kuluessa hakemuksen voi jättää muihin virastoihin, jolloin hakemuksen esittämää tavaramerkkiä, mallia tai keksintöä tutkittaessa se katsotaan tehdyksi etuoikeuspäivänä. Etuoikeusaika siis antaa hakijalle mahdollisuuden miettiä missä suojaa halutaan, usein saada ensimmäinen viraston mielipide, ja hankkia esimerkiksi rahoitusta suojaamiseen muissa maissa.
Päivä, johon mennessä jotakin tulee tehdä. Määräpäivät tulevat tyypillisesti joko laista (kuten etuoikeusajan päättyminen), tai viraston välipäätöksestä. Joihinkin määräpäiviin saa lisäaikaa joko pyytämällä tai pyytämällä ja maksamalla, osaa määräpäivistä ei voi siirtää.
Suojan päättyminen. Suoja voi päättyä joko suoja-ajan päättyessä, tai kun suojaa ei enää haluta ylläpitää.
Jos viraston välipäätökseen ei vastata, tai jätetään tekemättä jokin muu vaadittu toimenpide, hakemus yleensä jää sillensä, eli ei ole enää vireillä. Kyseessä ei siis ole aktiivinen toimenpide, kuten peruuttaminen, vaan passiivinen tapahtuma. Usein sillensä jääneen hakemuksen saa uudestaan vireille, kunhan määräajassa (useimmiten kaksi kuukautta) pyytää hakemuksen uudelleen käsiteltäväksi ottamista, maksaa virallisen maksun ja hoitaa tekemättä jääneen asian/asiat.
Suoja-ajalla tarkoitetaan yleensä sitä aikaa, jonka suoja on voimassa maksimissaan. Tavaramerkkirekisteröinnit voivat olla voimassa ikuisesti, kunhan rekisteröinti uudistetaan ajallaan, ja usein myös todistetaan virastolle, että merkki on käytössä. Mallirekisteröinnit sekä patentit ja hyödyllisyysmallit ovat voimassa vain rajoitetun ajan, mallit yleensä 15-25 vuotta maasta riippuen, patentit 20 vuotta ja hyödyllisyysmallit 10 vuotta. Tyypillisesti nämäkin vaativat uudistamista eli uudistusmaksujen maksamista.
Päivä, jolloin hakemus tehdään eli jätetään virastoon niin, että se täyttää tekemispäivän saamiseen vaadittavat ehdot. Mikäli hakemus on puutteellinen, ei tekemispäivää saa ennen kuin puutteet on korjattu.
Täältä löydät IPR-alan lyhenteet
UP&UPC – mitä kilpailijanne tekevät?
Lämpimästi tervetuloa UP/UPC-aiheiseen webinaariimme to 30.3.2023 klo 10-10.45. Käymme asiantuntijamme Jari Niemisen johdolla läpi yhtenäispatenttijärjestelmän tilannetta ja keskitytään erityisesti kilpailijoihin. Jari pohtii muun muassa seuraavia aiheita:
Esityksen jälkeen on mahdollisuus esittää kysymyksiä ja jatkaa keskustelua aiheesta.
Tervetuloa mukaan!
Ilmoittaudu tästä.
Yhdistetyn patenttituomioistuimen (Unified Patent Court, UPC) toiminnan aloituksen ajankohta on vahvistunut. Saksa on tallettanut UPC-sopimuksen (UPC Agreement) ratifiointiasiakirjan 17.2.2023 ja Saksan ratifiointi oli viimeinen tarvittava ratifiointi, jotta lähtölaskenta UPC:n toiminnan aloittamiseen voidaan käynnistää. Näin ollen sunrise-jakso tulee alkamaan 1.3.2023 ja UPC aloittamaan toimintansa 1.6.2023.
Suosittelemme omien eurooppapatenttien ja -hakemusten tilanteen käymistä läpi viimeistään nyt, jos sitä ei ole vielä tehty. Suosittelemme myös oman strategian miettimistä yhtenäispatentin (Unitary Patent, UP) ja UPC:n suhteen.
Voimassa olevat eurooppapatentit tulevat kuulumaan UPC:n toimivallan alle, jos niitä ei erikseen suljeta pois (opt-out). On siis hyvä miettiä onko tarpeen käyttää opt-out -mahdollisuutta ennen UPC:n voimaantuloa, jotta voidaan suojautua 1. päivän kanteelta, mikä lukitsisi oman eurooppapatentin UPC:n toimivallan alle. Opt-out mahdollisuus aukeaa kolme kuukautta ennen UPC:n voimaantuloa (ns. sunrise-jakso).
Mikäli strategiasi yhtenäispatentin ja UPC:n osalta on vielä suunnitteilla tai tarvitset lisätietoa/suosituksen, Laineen EP-asiamiehesi ja UPC-erityisasiantuntijaryhmämme (upc@laineip.fi) auttavat eteenpäin. Esimerkiksi Eurooppapatenttisalkun yhtenäispatentti-valmistelupaketin myötä saat asiantuntijamme suositukset portfoliollesi.
Alkuperäinen uutinen löytyy täältä.
Juttusarjamme ”IPR:ää iisisti” toisessa osassa tutustutaan alan ihmisiin ja heidän rooleihinsa
Alan ammattilainen
Keksintöjen keksinnöllisyyttä sekä selityksen riittävyyttä arvioidaan suhteessa alan ammattilaiseen. Kyseessä on fiktiivinen henkilö, joka tuntee kaiken mitä alalla on esitetty julkisesti, mutta ei osaa yhdistää mitään, ellei siihen erikseen opasteta. Alan ammattilainen voi myös olla tiimi ammattilaisia, esimerkiksi eri aloilta.
Asiamies
Hakijan edustaja virastokäsittelyissä. Tyypillisesti asiamiehet ovat oman alansa ammattilaisia, eli he ovat saaneet koulutuksen hakemusten laatimiseen ja virastokäsittelyjen hoitamiseen. Tavaramerkki- ja malliasiamiehet ovat usein koulutukseltaan juristeja, patenttiasiamiehet tekniikan tai luonnontieteen alan korkeakoulutettuja.
Hakija
Osapuoli, joka hakee suojaa (patenttia, tavaramerkkiä tai mallisuojaa). Useimmiten hakija on yritys tai yhteisö, kuten yliopisto tai tutkimuslaitos. Hakija voi olla myös luonnollinen henkilö, kuten keksijä.
Haltija
Hakija muuttuu haltijaksi, kun suoja on myönnetty tai rekisteröity. Haltija on siis suojan omistaja.
Keksijä
Patentti- ja hyödyllisyysmallihakemuksissa tulee ilmoittaa keksijä, jonka on oltava luonnollinen henkilö. Keksijä on se henkilö, joka on saanut aikaan teknisen ratkaisun tekniseen ongelmaan, eli tehnyt keksinnön. Keksijöitä on tyypillisimmin useita samassa hakemuksessa.
Kolmas mies
Kolmas osapuoli, joka on joko hakemus- tai väitekäsittelyn aikana sitä mieltä, että suojaa ei pitäisi myöntää tai ylläpitää, ja joka haluaa tuoda mielipiteensä viraston tietoon tekemällä ns. kirjeen kolmannelta mieheltä. Kirje menee tiedoksi hakijalle/haltijalle, mutta kolmannesta miehestä tule käsittelyn osapuolta.
Mallin luoja
Mallioikeutta haettaessa Suomessa on ilmoitettava, kuka mallin on luonut. Mallin luoja on aina ihminen. Mallin haltija sen sijaan voi olla yhtiö, jolle mallin luoja on siirtänyt omistuksen. Omistuksen siirtäminen täytyy merkitä mallihakemukseen. Koskee vain suomalaisia mallioikeushakemuksia.
Tutkija, tutkijainsinööri
Viraston virkamies, jonka tehtävänä on tutkia virastoon jätetyt hakemukset. Patentti- ja rekisterihallituksessa patenttihakemuksia tutkii tutkijainsinööri, Euroopan patenttivirastossa kolmihenkinen tutkimusjaosto, joka koostuu siis tutkijoista.
Valittaja
Osapuoli, joka tekee valituksen viraston päätöksestä. Tyypillisimmin viraston valituslautakunnalle, Suomessa Markkinaoikeuteen.
Väitteentekijä
Muu kuin haltija, joka on sitä mieltä, ettei suojaa olisi tullut myöntää, ja tekee myönnön tai rekisteröinnin jälkeen väitteen virastoon. Joissain maissa väite tehdään jo ennen myöntöä. Väitteentekijä on väitekäsittelyn osapuoli.
Täältä löydät IPR-alan lyhenteet
Iloksemme uusimmassa WTR1000 2023 –tutkimuksessa neljä tavaramerkkijuristiamme ja –asiamiestämme valittiin Suomen johtavien asiantuntijoiden joukkoon. Tom-Erik Hagelberg, Reijo Kokko, Joose Kilpimaa ja Lena Pitkänen saivat tunnustuksen työstään tavaramerkkiasioiden parissa. Julkaisun mukaan lähestymistapamme TM-asioissa on ”nopea, käytännöllinen sekä ratkaisukeskeinen”.
Tutkimuksessa World Trademark Review haastattelee sekä asiakkaita että kollegatoimistoja, ja haastatteluissa annettujen palautteiden perusteella yksilöidään tunnustusten saajat. Suomen rankingit näet täältä.
Laine IP Oy jatkaa ponnisteluitaan kotimaisten ja ulkomaalaisten asiakkaiden menestyksen eteen IPR-maailmassa!
Meillä on ilo ilmoittaa, että Mark Scott on nimitetty Laineen US IP -tiimin uudeksi vetäjäksi 1. helmikuuta 2023 alkaen. Hänen 20 vuoden kokemus immateriaalioikeuksista (IPR) tuo runsaasti asiantuntemusta tiimiin. Mark on työskennellyt Laine IP:llä vuodesta 2019. US IP -tiimi (Mark Scott, Matthew Swanson, Toimi Teelahti, Samuel Moy, Ross Worrell ja Ida Laine) tarjoaa täyden valikoiman IP-palveluita, kuten:
– patenttihakemuksen valmistelu ja prosekuutio,
– tavaramerkkihakemusten valmistelu ja prosekuutio,
– lisenssi- ynnä muut IP-sopimukset,
– suojaoikeuksien pätevyyttä ja mahdollista loukkausta koskevat lausunnot sekä toimintavapausselvitykset,
– patenttiportfolion arviointi.
Ota yhteyttä US IP -tiimiin, jos haluat keskustella IP-asioihin liittyvistä US-palveluistamme.
IPR, TM, etuoikeus, valtakirja… Meneekö pää pyörälle lukiessasi teollisoikeuksista? Tuntuuko patenttijargonin ymmärtäminen vaikealta? Ei hätää, uudessa ”IPR:ää iisisti” –juttusarjassamme avaamme alan kapulakieltä ja termistöä selkokielelle. Kuukausittain ilmestyvän sarjamme ensimmäisessä osassa käymme läpi alan perussanastoa.
Tavaramerkin erottamiskyvyllä tarkoitetaan tavaramerkin kykyä erottautua omistajansa omana merkkinä. Käytännössä tavaramerkin erottamiskyky edellyttää sitä, ettei merkki kuvaile niitä tavaroita tai palveluita, joita varten rekisteröintiä on haettu, ja ettei tavaramerkki ole geneerinen yleistermi näille tavaroille tai palveluille. Erottamiskyky on ehdoton edellytys tavaramerkin rekisteröinnille, joten erottamiskyvyttömiä ja kuvailevia tavaramerkkejä koskevat hakemukset hylätään viran puolesta.
Keksinnöllisyys tarkoittaa, että suojattava keksintö on riittävän erilainen verrattuna tunnettuihin ratkaisuihin. Keksinnöllisyyden arvioinnin kriteerit vaihtelevat jonkin verran maasta ja järjestelmästä toiseen, ja siitä yleensä keskustellaan eniten viraston kanssa hakemuskäsittelyn aikana. Keksintö on keksinnöllinen esimerkiksi silloin, kun se on kahden tunnetun ratkaisun yhdistelmä, ja tällainen yhdistäminen ei olisi ollut ilmeistä. Keksinnöllisyydestä kerromme tarkemmin tässä juttusarjassamme.
Tavaramerkki ei saa olla sekoitettavissa aiempaan samoja tai samankaltaisia tavaroita tai palveluita kattavaan aikaisemmin rekisteröityyn tavaramerkkiin. Tavaramerkit ovat sekoitettavissa keskenään, mikäli ne ovat samat tai samankaltaiset. Sekoitettavuutta tarkastellaan merkkien visuaalisen, foneettisen ja käsitteellisen samankaltaisuuden näkökulmasta. Mikäli tavaramerkit katsotaan sekoitettaviksi keskenään, ne aiheuttavat sekaannusvaaran asiakaskunnan keskuudessa, jonka johdosta myöhempää tavaramerkkiä koskeva hakemus hylätään tai sen käyttö voidaan kieltää.
Patentoitavan keksinnön tulee olla teollisesti käytettävissä. Teollisuus tulkitaan kuitenkin hyvin laajasti, mm. maanviljely on patentointimielessä teollisuutta. Käytännössä liki kaikki käyttö on teollista, poislukien erikseen luetellut poikkeukset, kuten sairauksien hoitomenetelmät, tiedon esittäminen tai ihmisten kloonaamismenetelmät. Näistäkin osa on patenttilaeissa poisluettu patentoitavista keksinnöistä jostakin muusta syystä kuin teollisen käyttökelpoisuuden puutteesta.
Uutuuden vaatimus on absoluuttinen, eli suojattava keksintö tai malli ei ole saanut tulla julkiseksi missään muodossa eikä millään tavalla. Uutuus voidaan myös kuvata termillä valokuva, eli menetelmä tai tuote on uusi, jos täsmälleen samanlaista ei ole aiemmin tunnettu. (Pieni poikkeus on joissain tapauksissa ns. armonaika, ks. juttumme täältä).
Patentti- ja hyödyllisyysmallihakemukselta vaaditaan yhtenäisyys, eli vaatimuksissa saa olla vain yksi keksintö. Uuden hakemuksen tulee täyttää yhtenäisyyden vaatimus, mutta myös hakemuskäsittelyn aikana patenttivaatimusten tulee olla yhtenäiset, eli on mahdollista, että alkujaan yhtenäinen hakemus muuttuu käsittelyn aikana epäyhtenäiseksi. Joskus onkin tarpeen tehdä toista keksintöä (tai muita keksintöjä) koskeva jaettu hakemus. Lisää jaetuista hakemuksista täällä.
Laine IP Oy
Muut yhteystiedot
Puh: (09) 6859 560
Fax: (09) 6859 5610
Sähköposti: posti@laineip.fi
Henkilöstön yhteystiedot
Postiosoite
Laine IP Oy
PL 339
00181 Helsinki
Tilaa uutiskirjeemme
Seuraa meitä
Laskutustiedot
Y-tunnus: 0590525-5
ALV-numero: FI05905255
Operaattori: Nordea
Välittäjän tunnus: NDEAFIHH
Verkkolaskuosoite: FI6221531800060138
Ota yhteyttä
Haku