-
Palvelumme
-
Päätöksen taustalla on väitekäsittely (G1/22) ja hakemuskäsittely (G2/22), joissa ensihakemus on sama. Väitekäsittelyn EP-patentti perustuu PCT-alueellisen vaiheen hakemukseen, ja hakemuskäsittelyn EP-hakemus on tästä jaettu hakemus. Ensihakemus on tehty USAssa aiemman patenttilain ollessa voimassa, eli aikana, jolloin vain keksijät voivat olla hakijoita USAssa. Ensihakemuksessa hakijoina olivat kolme keksijää, ja PCT-hakemuksessa hakijoina olivat keksijät USAn osalta sekä kaksi muuta tahoa muiden maiden osalta. Väite- ja hakemuskäsittelyissä etuoikeus oli todettu pätemättömäksi, sillä vain yksi keksijöistä oli siirtänyt oikeuden etuoikeuden pyytämiseen myöntövaiheen patentinhaltijalle ennen PCT-hakemuksen tekemistä. Kaksi muuta keksijää ovat tehneet tämän siirron vasta PCT-hakemuksen tekemisen jälkeen. Tämän seurauksena patentin vaatimus 1 ei ollut uusi ja hakemus hylättiin.
Laajennetun valituslautakunnan mukaan oikeus etuoikeuden pyytämiseen tulee arvioida EPC:n mukaan, joskin kansallinen laki voi myöskin tulla huomioitavaksi esimerkiksi arvioitaessa siirron osapuolien laillista statusta. Lisäksi laajennettu valituslautakunta totesi, ettei oikeuden siirtämiselle ole olemassa muodollisia vaatimuksia.
Johtopäätöksenä laajennettu valituslautakunta toteaa myös, että lähtökohtaisesti tulee katsoa, että hakijalla tai haltijalla on oikeus etuoikeuteen. Todistustaakka, ettei oikeutta pyytää etuoikeutta olekaan, on osapuolella, joka näin väittää, ja väitteen tueksi on esitettävä tietoja, jotka tukevat vahvoja epäilyksiä siitä, ettei hakijalla ole hakemuksen tekemishetkellä ollut oikeutta etuoikeuteen.
Laajennettu valituslautakunta oli jopa sitä mieltä (päätöksen kappale 100), ettei oikeutta etuoikeuteen ole pakko siirtää ennen myöhemmän hakemuksen tekemistä, mikäli kansallinen laki ei tätä vaadi. Lautakunnan mielestä EPO ei siis voi vaatia enempää kuin kansallinen laki.
Laajennettu valituslautakunta siis vahvisti EPOn aiemman suhtautumisen etuoikeuden siirtymiseen, mm. sen, että mikäli EP-hakemuksessa on vähintään yksi sama hakija kuin mitä ensihakemuksessa oli, tulee hakijoilla katsoa olevan oikeus etuoikeuteen, ellei muuta osoiteta. Siirron ajankohdan osalta lautakunta otti aiempaa liberaalimman kannan salliessaan siirron myös myöhemmän hakemuksen tekemisen jälkeen (kansallisen lain näin salliessa).
Kannattaa myös huomioida, että päätöksen perusteella (kappale 35) se koskee myös tilanteita, joissa patentoitavuuden esteeksi esitetty julkaisu pyytää etuoikeutta, eikä vain tilanteita, joissa käsittelyn kohteena oleva hakemus tai patentti pyytää etuoikeutta. Lähelle tulevien viitejulkaisujenkin etuoikeustiedot kannattaa siis tarkistaa.
Päätöksen G1/22 ja G2/22 jälkeenkin on edelleen suositeltavaa varmistaa kirjallisella sopimuksella oikeus etuoikeuden pyytämiseen ennen hakemuksen tekemistä. Vaihtoehtoisesti, esimerkiksi mikäli hakemuksen tekemisellä on kiire, myöhempi hakemus voidaan tehdä ensihakemuksen hakijan nimissä, ja siirtää uudelle hakijalle tekemisen jälkeen. EPOn laajennetun valituslautakunnan päätökset eivät nimittäin sido kansallisia tuomioistuimia, eivätkä myöskään yhdistettyä patenttituomioistuinta (UPC), vaikka toki EPO ja UPC pyrkivät harmonisoituihin käsittelyihin.
Heräsikö kysyttävää? Ota yhteyttä: kaisa.suominen@laineip.fi
Kauan odotettu yhdistetty patenttituomioistuin (UPC) aloitti toimintansa 1.6.23. Onko järjestelmälle käyttöä? Kuinka laajasti yhtenäistä vaikutusta on pyydetty myönnetyille eurooppapatenteille?
Yhdistetty patenttituomioistuin (Unified Patent Court, UPC) on aloittanut toimintansa 1.6.2023. UPC-järjestelmä yksinkertaistaa eurooppapatenttijärjestelmää siten, että myönnetylle eurooppapatentille voi pyytää yhtenäistä vaikutusta UPC-sopimusjäsenvaltioissa (aluksi 17 EU-jäsenvaltiota). Vaikutukseltaan yhtenäistä eurooppapatenttia kutsutaan myös yhtenäispatentiksi (Unitary Patent, UP).
Tällä hetkellä (25.10.2023) yhtenäispatentteja on rekisteröity 11 930 kappaletta ja pyyntöjä on tehty 12 350, joista 394 on vireillä. Vain 26 pyyntöä yhtenäisen vaikutuksen saamiseksi on joko vedetty pois tai hylätty. (lähde: https://www.epo.org/en/about-us/statistics/statistics-centre#/unitary-patent).
Näin ollen patentinhaltijat ovat ottaneet uuden järjestelmän hyvin käyttöön heti alusta lähtien!
Alla oleva kuvaaja näyttää kuinka vastaanotettujen pyyntöjen lukumäärä yhtenäisen vaikutuksen saamiseksi on kehittynyt vuoden 2023 alusta lähtien, jolloin tuli mahdolliseksi pyytää yhtenäistä vaikutusta. Kesäkuun 2023 alkuun asti oli mahdollista lykätä eurooppapatentin myöntöä. Tämän vuoksi kesäkuun, sekä erityisesti heinäkuun, lukemat saattavat hieman vääristää tilannetta.
Lähde: https://www.epo.org/en/about-us/statistics/statistics-centre#/unitary-patent
UPC:n aloitettua toimintansa on myönnetty n. 13 500 eurooppapatenttia, joten joka tapauksessa merkittävälle osalle niistä on jo haettu yhtenäistä vaikutusta. Jatkossa tulemme näkemään mille tasolle luvut asettuvat, kun uuden järjestelmän käyttöönottoon liittyvän alkusysäyksen vaikutus himmenee tilastoissa.
Seuraamme tilannetta edelleen aktiivisesti ja raportoimme jatkossakin kehityksestä. Mikäli tarvitset lisätietoja yhtenäisepatenttiin ja UPC:hen liittyen, niin Laineen EP-asiamiehesi sekä UPC-erityisasiantuntijaryhmämme (upc@laineip.fi) vastaavat mielellään kysymyksiisi.
Alueellinen teollisoikeusjärjestö, joka kattaa erityisesti eteläisemmän Afrikan maita. Teollisoikeuksien myöntöjärjestelmä.
Eurooppalainen patentin myöntöjärjestelmä, jossa Euroopan patenttivirasto EPO tutkii ja myöntää patentin.
EU-alueen kattava mallien suojausjärjestelmä. Toimivaltainen virasto on European Intellectual Procerty Office EUIPO.
EU-alueen kattava tavaramerkkien suojausjärjestelmä. Toimivaltainen virasto on European Intellectual Procerty Office EUIPO.
Euraasian alueen patentin myöntöjärjestelmä.
aiemmin tunnettu nimellä Gulf Cooperation Council, GCC. Käsittää Arabimaiden patentin myöntöjärjestelmän.
Mallioikeuksien kansainvälinen suojausjärjestelmä. Kattaa noin 100 maata. Toimivaltainen virasto on World Intellectual Property Organization WIPO.
Tavaramerkkien kansainvälinen suojausjärjestelmä. Kattaa suurimman osan maailman maista. Toimivaltainen virasto on World Intellectual Property Organization WIPO.
Alueellinen teollisoikeusjärjestö, joka kattaa lähinnä itäisen Keski-Afrikan maita. Teollisoikeuksien myöntöjärjestelmä.
Kansainvälinen patentin hakujärjestelmä, jolla voidaan siirtää eteenpäin päätöstä niistä maista, joissa suojaa halutaan hakea. Kattaa liki kaikki maailman maat.
EPOn myöntämä patentti, jolle on pyydetty rekisteröimistä yhtenäispatenttina. Tällöin suoja osallistuvissa maissa on yhtenäinen, eli siitä maksetaan yksi vuosimaksu, ja sitä käsitellään oikeudessa yhtenä patenttina.
Lisää IPR-alan lyhenteitä löydät täältä.
Laine IP:n eurooppapatenttiasiamies, Jari Nieminen, on saanut edustusoikeuden 1.6.2023 toimintansa aloittaneessa yhdistetyssä patenttituomioistuimessa (Unified Patent Court, UPC). Edustusoikeus perustuu lisäkoulutukseen ja Jarilla on nyt Strasbourgin yliopiston myöntämä Diplôme d’Université d’Etudes Superieures sur le Contentieux des Brevets en Europe (University diploma ”Patent Litigation in Europe”).
Nyt 4 Laine IP:n eurooppapatenttiasiamiehellä, Mirja Matilaisella, Jarkko Tiilikaisella, Kaisa Suomisella ja Jari Niemisellä on edustusoikeus yhdistetyssä patenttituomioistuimessa. Heillä on siis oikeus mm. tehdä asiakkaiden puolesta eurooppapatenttien opt out-pyynnöt ilman valtakirjaa, mikä vähentää muodollisuuksia.
He voivat tarvittaessa myös edustaa osapuolia loukkaus- ja mitätöintikanteissa.
Lisätietoja UPC:stä täältä.
Tutkinnon suorittaneet Yhdysvaltain kansalaiset ovat oikeutettuja edustamaan asiakkaitamme suoraan ilman välikäsiä Yhdysvaltain patentti- ja tavaramerkkivirastossa (USPTO), vaikka asuisivatkin Yhdysvaltojen ulkopuolella. Laine IP:n oma, monipuolisia ja laadukkaita immateriaalioikeuksiin liittyviä palveluita tarjoava, US-tiimi perustetiin vuonna 2010. Se on siitä lähtien edustanut Suomesta käsin lukuisia asiakkaitamme, ja se saavutti äskettäin merkittävän virstanpylvään hankkimalla 500. US-patentin.
Työ tarjoaa erinomaisen tilaisuuden oppia patenttiasiamiehen ammattiin itsenäisen työn, omatoimisen opiskelun ja ohjauksen avulla. Työskentelet säännöllisesti tiiviissä yhteistyössä maailman innovatiivisimpien yritysten kanssa heidän keksintöjensä suojaamiseksi. US-patenttiasiamiesharjoittelijana saat kattavan ymmärryksen Yhdysvaltain patenttijärjestelmästä avustaessasi patenttihakemusten valmistelussa, vastineiden laatimisessa USPTO:n antamiin välipäätöksiin sekä asiakirjojen lähettämisessä. Lisäksi valmistaudut USPTO:n pätevyyskokeeseen tullaksesi rekisteröidyksi US-patenttiasiamieheksi.
Laine IP:llä saat arvokasta ohjausta kahdelta kokeneelta Yhdysvaltain käytännön juristilta: Mark Scottilta, jolla on yli kahden vuosikymmenen kokemus, sekä Toimi Teelahdelta, jolla on lupa toimia asiamiehenä Yhdysvalloissa, Suomessa ja Euroopan patenttivirastossa. Kyseinen työ tarjoaa poikkeuksellisen polun henkilökohtaiseen ja ammatilliseen kasvuun.
Mikäli kiinnostuit tehtävästä, lähetä ansioluettelosi ja työhakemuksesi US-tiimin esimiehelle Mark Scottille (mark.scott@laineip.fi). Voit myös soittaa hänelle, mikäli haluat lisätietoja kyseisestä tehtävästä (puh. +358 50 409 1218).
Vuonna 1979 perustettu Laine IP on johtava täyden palvelun immateriaalioikeuksiin erikoistunut yritys, jolla on toimistot Helsingissä, Tampereella ja Turussa. Monipuolinen asiakaskuntamme koostuu aina innovatiivisista startup-yrityksistä ja globaaleista suuryrityksistä arvostettuihin oppilaitoksiin.
IAM (Intellectual Asset Management) Patent 1000 -opas vuodelle 2023 on julkaistu. Laine IP säilytti ”Silver”-sijoituksensa sai hyvät arviot Prosecution-kategoriassa. Erityismaininnan saivat Eurooppapatenttiasiamiehet Jarkko Tiilikainen, Hanna Laurén, Kathy Wasström ja Christoffer Sundman (siirtynyt eläkkeelle) sekä US-lakimies Mark Scott.
Linkki oppaaseen ja erityismaininnan saaneisiin Laine IP:n asiantuntijoihin löytyy täältä.
IAM Patent 1000 perustuu laajaan tutkimusprosessin. IAM on, yli viisi kuukautta kestäneen selvityksensä aikana, haastatellut 1800 lakimiestä, patenttiasiamiestä ja in-house asiantuntijaa kerätäkseen tietoa alan johtavista toimijoista. Puolueeton listaus perustuu allala toimivilta saatuun palautteeseen. Henkilökohtainen maininta oppaassa on mahdollista, kun saa riittävästi positiivista palautetta vertaisilta ja asiakkailtaan. Tarkempi kuvaus menetelmästä ja tutkimuksesta löytyy IAMin sivuilta.
Arvostamme vilpittömästi asiakkaidemme jatkuvaa luottamusta toimistoamme kohtaan sekä heidän palautettaan IAM:n valintaprosessissa.
Keksinnön patentoitavuutta arvioitaessa keksintöä verrataan tunnettuun tekniikkaan. Keksinnön tulee olla uusi eli erota jonkin piirteen osalta aiemmin julkaistuista ratkaisuista. Lisäksi keksinnön tulee olla keksinnöllinen eli sen tulee olennaisesti erota tunnetuista ratkaisuista. Esimerkiksi myynnissä oleva tuote voi olla este patentin saamiselle, vaikka tuotetta ei olisi missään kirjallisesti kuvattu.
Kemian alalla tämä voi johtaa erikoiseen tilanteeseen, jossa koostumus on saatavilla, mutta koostumuksen eri komponentteja ja niiden pitoisuuksia ei voi päätellä analysoimatta tuotetta tarkasti. Onko siis tällainen koostumus tullut tunnetuksi, kun tuote on ollut myynnissä?
Eurooppalaista patenttilakia luotaessa on ajateltu, että keksintö on tullut tunnetuksi, jos alan ammattilainen voi tietojensa perusteella päätyä keksintöön. Päätöksessä G 1/92 on lisäksi tarkennettu, että keksintö on tullut tunnetuksi, jos alan ammattilainen pystyy sen analysoimaan sekä jäljentämään ilman kohtuutonta vaikeutta.
Vaatimus keksinnön analysoinnista ja jäljentämisestä ilman kohtuutonta vaikeutta ei kuitenkaan ole yksiselitteinen, jonka vuoksi eri yhteyksissä on päädytty erilaisiin tulkintoihin. Euroopan patenttiviraston laajennetulle valiokunnalle on siksi tehty vetoomus G 1/23, joka perustuu teknisen valituslautakunnan päätökseen T 0438/19. Vetoomuksessa pyydetään selvennystä kolmeen kysymykseen, erityisesti kemiallisten koostumusten osalta, jotta käytännöt saadaan yhteneviksi.
Ensimmäinen kysymys koskee tilannetta, jossa tuote ei ole tullut tunnetuksi, koska sitä ei ole pystytty analysoimaan tai jäljentämään. Tällöin voidaan tulkita, että tuote itsessään ei ole osa tunnettua tekniikkaa tai vaihtoehtoisesti, että tuotteen kemiallinen koostumus tai rakenne ei ole tullut tunnetuksi, vaikka tuote itsessään on tunnettu.
Kysymys voi tuntua teoreettiselta, mutta käytännössä ongelmia voi syntyä esimerkiksi keksinnöllisyyttä arvioitaessa. Jos tuote itsessään ei kuulu tunnettuun tekniikkaa, alan ammattilainen ei olisi voinut kehittää sitä edelleen. Tällöin on luonnollista, että tuotetta ei voida käyttää toisen keksinnön keksinnöllisyyttä arvioitaessa.
Jos tuote on kuitenkin ollut saatavilla, alan ammattilainen olisi voinut käyttää tuotetta keksinnön lähtökohtana, vaikka hän ei olisi ihan tarkalleen voinut tuotetta analysoida tai jäljentää. Tämä pitää paikkansa erityisesti, jos tuotteen käyttökohde ja sen tuomat edut on ilmoitettu, jolloin alan ammattilainen voisi pitää tuotetta sopivana sen ominaisuuksien vuoksi. Tällaisessa tilanteessa olisi tietysti luonnollista, että jokin pieni muutos tuotteessa ei riittäisi patentin saamiseksi, vaikka tuotteen tarkka koostumus ei olisikaan tiedossa. Voisi siis olla tarkoituksen mukaista katsoa, että tuote on tullut tunnetuksi, mutta sen koostumus tai rakenne ei.
Joissain tilanteissa keksintö on ilmeinen aiempien tunnettujen tuotteiden nojalla, mutta mitä jos tätä ilmeistä, aiempaa tuotetta ei voikaan jäljentää identtisesti. Pitääkö silloin katsoa, että se ei ole tullut tunnetuksi?
Esimerkiksi voisi ajatella, että keksintönä on karamellin värinen poreileva juoma. On ilmeistä, että Coca-Cola sopii kuvaukseen, mutta Coca-Colan resepti ei ole tunnettu, eikä alan ammattilainen pysty sitä identtisesti jäljentämään. Olisiko keksintö siis uusi vai ei?
Jotkin kemialliset koostumukset voivat lisäksi olla hyvin monimutkaisia, jolloin niiden rakenteen täsmällinen selvittäminen jäljentäminen tuotteen perusteella voi olla hyvin hankalaa. Esimerkiksi synteettiset polymeerit koostuvat samanlaisista yksiköistä, jotka ovat liittyneet toisiinsa monimutkaiseksi rakenteeksi. Erilaiset polymeerit voivat sisältää samanlaisia yksiköitä, jotka ovat vain järjestäytyneet eri tavoin. Siksi tällaisia rakenteita yleensä kuvataan ominaisuuksien avulla.
Jos koostumuksen jäljentämisellä tarkoitetaan identtisen koostumuksen valmistamista, päädytään monimutkaisten koostumusten osalta kysymykseen, miten voidaan määritellä, että koostumus on tai ei ole identtinen, jos ei ole yhtä tapaa määritellä koostumusta, vaan siitä ilmoitetaan vain joitakin ominaisuuksia.
Koska G1/92 päätöksessä nimenomaan sanotaan, että analysoinnin ja jäljentämisen periaatteita tulee soveltaa kaikkiin tuotteisiin, halutaan myös selvennystä siihen, että tuleeko esimerkiksi mekaanisten keksintöjen osalta pystyä jäljentämään jokin yksittäinen komponentti vai tuote kokonaisuudessaan. Missä määrin tuote pitää pystyä jäljentämään? Pitääkö myös eri komponenttien kemiallinen koostumus pystyä selvittämään? Ja erityisesti, pätevätkö analysoinnin ja jäljentämisen periaatteet tuotteen osaan, jolla ei ole merkitystä keksinnöllisyyden kannalta?
Usein erilaisissa markkinointimateriaaleissa tai teknisissä esitteissä viitataan tuotteen ominaisuuksiin ja etuihin paljastamatta tuotteen yksityiskohtia. Tällaiset materiaalit eivät tietenkään mahdollista tuotteen jäljentämistä. Kysymykseksi nouseekin kuuluvatko julkaistut ominaisuudet tunnettuun tekniikkaan vai eivät.
Esimerkiksi edellä mainittujen polymeerien osalta vaatimus tuotteen jäljentämisestä johtaisi siihen, että se tapa, jolla näitä tuotteita kuvataan ei tee tuotteista tai niiden ominaisuuksista tunnettuja. Kuitenkin alan ammattilaiselle kuvatut ominaisuudet voivat kertoa riittävästi, jotta keksintöä voidaan käyttää hyväksi kehitystyössä. Näissä tilanteissa olisi tietysti tarkoituksenmukaista, että mainitut ominaisuudet ovat osa tunnettua tekniikkaa, vaikka keksintöä itsessään ei voida niiden avulla jäljentää.
Vetoomus löytyy täältä.
IPR-maailman merkittävin julkaisu, Managing Intellectual Property MIP, on julkaissut vuoden 2023 listauksensa eri maiden parhaista patentti- ja tavaramerkkifirmoista. MIP-julkaisun antamat tunnustukset perustuvat riippumattomaan tutkimukseen, jossa asiakkaat ja kollegafirmat arvioivat yritysten ja yksilöiden toimintaa.
Tänä vuonna Laine IP on hienosti sijoitettu parhaaseen Tier 1 -kategoriaan patenttipuolella ja Tier 2 -kategoriaan tavaramerkkipuolella.
Lisäksi MIP on julkaissut henkilökohtaiset tunnustukset, MIP Stars-maininnat, eri maiden parhaille IPR-asiantuntijoille. Laine IP:n asiantuntijoista MIP Star-tunnustuksen patenttikategoriassa saivat Tatu Ahlskog, Kathy Wasström ja Christoffer Sundman, sekä Joose Kilpimaa ja Reijo Kokko tavaramerkkikategoriassa.
Olemme Laine IP:ssä ylpeitä ollessamme jälleen maailman arvostetuimpien IPR-toimijoiden joukossa. Haluammekin kiittää asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme luottamuksesta. Samalla kiitämme myös työntekijöitämme – jokaista lainelaista – jotka sitoutuneesti tekevät kaikkensa asiakkaidemme immateriaalioikeuksien eteen.
Yhdistetty patenttituomioistuin (Unified Patent Court, UPC) on aloittanut toimintansa 1.6.2023. UPC-järjestelmä onkin otettu aktiivisesti käyttöön. Alle kuukaudessa (28.6.2023 mennessä) UPC:ssä on jo vireillä:
UPC on lisäksi vastaanottanut 236 suojaamiskirjelmää (engl. protective letter). Suojaamiskirjelmä on hyvä tapa varautua kilpailijan mahdollista turvaamistoimihakemusta vastaan esimerkiksi tilanteessa, jossa on saanut varoituskirjeen tai muuten pitää todennäköisenä, että kilpailija olisi tekemässä turvaamistoimihakemuksen UPC:hen. Suojaamiskirjelmällä voi varmistua siitä, että omat argumentit ovat tuomioistuimen tiedossa turvaamistoimihakemusta ratkaistaessa. UPC:ssä on nimittäin olemassa riski siitä, että turvaamistoimihakemus ratkaistaan vastaajaa kuulematta.
Odotuksena on, että UPC:n tapausten määrä kasvaa nopeasti ja nämä luvut saattavat vanhentua pian.
Seuraamme tilannetta edelleen aktiivisesti ja raportoimme jatkossakin kehityksestä. Mikäli tarvitset lisätietoja UPC:hen liittyen, niin Laineen EP-asiamiehesi ja UPC-erityisasiantuntijaryhmämme (upc@laineip.fi) vastaavat mielellään kysymyksiisi.
Alkuperäinen uutinen löytyy täältä.
Laine IP Oy on jo toisena peräkkäisenä vuonna listattu Financial Timesin ”Europe’s Leading Patent Law Firms” -rankingissa.
Olemme erittäin ylpeitä, että meidät on jälleen tunnustettu yhdeksi Euroopan parhaista patenttitoimistoista. Olemme jo pitkään järjestelmällisesti panostaneet asiantuntijoidemme kouluttamiseen ja asiantuntemuksemme nostamiseen erityisesti Euroopan tasolla. 24 patenttiasiantuntijastamme 16 on saavuttanut Eurooppapatenttiasiamiespätevyyden, joka oikeuttaa toimimaan Euroopan patenttivirasto EPO:ssa. Nyt kun useaan EU-maahan ulottuva yhtenäispatenttijärjestelmä sekä yhtenäispatenttiasioita käsittelevä yhdistetty patenttituomioistuin (UPC) ovat aloittaneet toimintansa, tulee Euroopan laajuisen pätevyyden merkitys korostumaan entisestään.
Kiitämme lämpimästi kaikkia asiakkaitamme ja kollegoitamme, jotka ovat aktiivisesti osallistuneet tähän kyselyyn. Asiakaslähtöisten palvelujemme johdonmukainen kehittäminen on tuottanut merkittäviä tuloksia. Asiakaskokemuksen parantaminen on jatkossakin tärkein prioriteettimme. Samalla kiitämme myös työntekijöitämme – jokaista lainelaista – jotka sitoutuneesti tekevät kaikkensa asiakkaidemme immateriaalioikeuksien eteen.
Brittiläisen Financial Timesin, joka on yksi maailman tunnetuimmista talouslehdistä, tekemä ”Europe’s Leading Patent Law Firms”-listaus perustuu objektiiviseen ja puolueettomaan tutkimukseen. Sijoitukset perustuvat asiakkaiden ja muiden patenttitoimistojen antamiin arvioihin. Listaus yrityksistä ja tutkimusmenetelmän kuvaus löytyvät täältä.
Laine IP Oy
Muut yhteystiedot
Puh: (09) 6859 560
Fax: (09) 6859 5610
Sähköposti: posti@laineip.fi
Henkilöstön yhteystiedot
Postiosoite
Laine IP Oy
PL 339
00181 Helsinki
Tilaa uutiskirjeemme
Seuraa meitä
Laskutustiedot
Y-tunnus: 0590525-5
ALV-numero: FI05905255
Operaattori: Nordea
Välittäjän tunnus: NDEAFIHH
Verkkolaskuosoite: FI6221531800060138
Ota yhteyttä
Haku