IAM Patent 1000 2023 | The World’s Leading Patent Professionals

IAM (Intellectual Asset Management) Patent 1000 -opas vuodelle 2023 on julkaistu. Laine IP säilytti ”Silver”-sijoituksensa sai hyvät arviot Prosecution-kategoriassa. Erityismaininnan saivat  Eurooppapatenttiasiamiehet Jarkko Tiilikainen, Hanna Laurén, Kathy Wasström ja Christoffer Sundman (siirtynyt eläkkeelle) sekä US-lakimies Mark Scott.

Linkki oppaaseen ja erityismaininnan saaneisiin Laine IP:n asiantuntijoihin löytyy täältä.

IAM Patent 1000 perustuu laajaan tutkimusprosessin. IAM on, yli viisi kuukautta kestäneen selvityksensä aikana, haastatellut 1800 lakimiestä, patenttiasiamiestä ja in-house asiantuntijaa kerätäkseen tietoa alan johtavista toimijoista. Puolueeton listaus perustuu allala toimivilta saatuun palautteeseen. Henkilökohtainen maininta oppaassa on mahdollista, kun saa riittävästi positiivista palautetta vertaisilta ja asiakkailtaan. Tarkempi kuvaus menetelmästä ja tutkimuksesta löytyy IAMin sivuilta.

Arvostamme vilpittömästi asiakkaidemme jatkuvaa luottamusta toimistoamme kohtaan sekä heidän palautettaan IAM:n valintaprosessissa.

Vetoomus G 1/23 – Mitkä osat julkaisusta kuuluvat tunnettuun tekniikkaan?

Keksinnön patentoitavuutta arvioitaessa keksintöä verrataan tunnettuun tekniikkaan. Keksinnön tulee olla uusi eli erota jonkin piirteen osalta aiemmin julkaistuista ratkaisuista. Lisäksi keksinnön tulee olla keksinnöllinen eli sen tulee olennaisesti erota tunnetuista ratkaisuista. Esimerkiksi myynnissä oleva tuote voi olla este patentin saamiselle, vaikka tuotetta ei olisi missään kirjallisesti kuvattu.

Kemian alalla tämä voi johtaa erikoiseen tilanteeseen, jossa koostumus on saatavilla, mutta koostumuksen eri komponentteja ja niiden pitoisuuksia ei voi päätellä analysoimatta tuotetta tarkasti. Onko siis tällainen koostumus tullut tunnetuksi, kun tuote on ollut myynnissä?

Eurooppalaista patenttilakia luotaessa on ajateltu, että keksintö on tullut tunnetuksi, jos alan ammattilainen voi tietojensa perusteella päätyä keksintöön. Päätöksessä G 1/92 on lisäksi tarkennettu, että keksintö on tullut tunnetuksi, jos alan ammattilainen pystyy sen analysoimaan sekä jäljentämään ilman kohtuutonta vaikeutta.

Vaatimus keksinnön analysoinnista ja jäljentämisestä ilman kohtuutonta vaikeutta ei kuitenkaan ole yksiselitteinen, jonka vuoksi eri yhteyksissä on päädytty erilaisiin tulkintoihin. Euroopan patenttiviraston laajennetulle valiokunnalle on siksi tehty vetoomus G 1/23, joka perustuu teknisen valituslautakunnan päätökseen T 0438/19. Vetoomuksessa pyydetään selvennystä kolmeen kysymykseen, erityisesti kemiallisten koostumusten osalta, jotta käytännöt saadaan yhteneviksi.

  1. Kuuluuko tuote vai tuotteen koostumus tunnettuun tekniikkaan?

Ensimmäinen kysymys koskee tilannetta, jossa tuote ei ole tullut tunnetuksi, koska sitä ei ole pystytty analysoimaan tai jäljentämään. Tällöin voidaan tulkita, että tuote itsessään ei ole osa tunnettua tekniikkaa tai vaihtoehtoisesti, että tuotteen kemiallinen koostumus tai rakenne ei ole tullut tunnetuksi, vaikka tuote itsessään on tunnettu.

Kysymys voi tuntua teoreettiselta, mutta käytännössä ongelmia voi syntyä esimerkiksi keksinnöllisyyttä arvioitaessa. Jos tuote itsessään ei kuulu tunnettuun tekniikkaa, alan ammattilainen ei olisi voinut kehittää sitä edelleen. Tällöin on luonnollista, että tuotetta ei voida käyttää toisen keksinnön keksinnöllisyyttä arvioitaessa.

Jos tuote on kuitenkin ollut saatavilla, alan ammattilainen olisi voinut käyttää tuotetta keksinnön lähtökohtana, vaikka hän ei olisi ihan tarkalleen voinut tuotetta analysoida tai jäljentää. Tämä pitää paikkansa erityisesti, jos tuotteen käyttökohde ja sen tuomat edut on ilmoitettu, jolloin alan ammattilainen voisi pitää tuotetta sopivana sen ominaisuuksien vuoksi. Tällaisessa tilanteessa olisi tietysti luonnollista, että jokin pieni muutos tuotteessa ei riittäisi patentin saamiseksi, vaikka tuotteen tarkka koostumus ei olisikaan tiedossa. Voisi siis olla tarkoituksen mukaista katsoa, että tuote on tullut tunnetuksi, mutta sen koostumus tai rakenne ei.

  1. Mitä tuotteen jäljentäminen tarkoittaa?

Joissain tilanteissa keksintö on ilmeinen aiempien tunnettujen tuotteiden nojalla, mutta mitä jos tätä ilmeistä, aiempaa tuotetta ei voikaan jäljentää identtisesti. Pitääkö silloin katsoa, että se ei ole tullut tunnetuksi?

Esimerkiksi voisi ajatella, että keksintönä on karamellin värinen poreileva juoma. On ilmeistä, että Coca-Cola sopii kuvaukseen, mutta Coca-Colan resepti ei ole tunnettu, eikä alan ammattilainen pysty sitä identtisesti jäljentämään. Olisiko keksintö siis uusi vai ei?

Jotkin kemialliset koostumukset voivat lisäksi olla hyvin monimutkaisia, jolloin niiden rakenteen täsmällinen selvittäminen jäljentäminen tuotteen perusteella voi olla hyvin hankalaa. Esimerkiksi synteettiset polymeerit koostuvat samanlaisista yksiköistä, jotka ovat liittyneet toisiinsa monimutkaiseksi rakenteeksi. Erilaiset polymeerit voivat sisältää samanlaisia yksiköitä, jotka ovat vain järjestäytyneet eri tavoin. Siksi tällaisia rakenteita yleensä kuvataan ominaisuuksien avulla.

Jos koostumuksen jäljentämisellä tarkoitetaan identtisen koostumuksen valmistamista, päädytään monimutkaisten koostumusten osalta kysymykseen, miten voidaan määritellä, että koostumus on tai ei ole identtinen, jos ei ole yhtä tapaa määritellä koostumusta, vaan siitä ilmoitetaan vain joitakin ominaisuuksia.

Koska G1/92 päätöksessä nimenomaan sanotaan, että analysoinnin ja jäljentämisen periaatteita tulee soveltaa kaikkiin tuotteisiin, halutaan myös selvennystä siihen, että tuleeko esimerkiksi mekaanisten keksintöjen osalta pystyä jäljentämään jokin yksittäinen komponentti vai tuote kokonaisuudessaan. Missä määrin tuote pitää pystyä jäljentämään? Pitääkö myös eri komponenttien kemiallinen koostumus pystyä selvittämään? Ja erityisesti, pätevätkö analysoinnin ja jäljentämisen periaatteet tuotteen osaan, jolla ei ole merkitystä keksinnöllisyyden kannalta?

  1. Ovatko osittaiset kuvaukset tuotteen rakenteesta tai sen ominaisuuksista osa tunnettua tekniikkaa?

Usein erilaisissa markkinointimateriaaleissa tai teknisissä esitteissä viitataan tuotteen ominaisuuksiin ja etuihin paljastamatta tuotteen yksityiskohtia. Tällaiset materiaalit eivät tietenkään mahdollista tuotteen jäljentämistä. Kysymykseksi nouseekin kuuluvatko julkaistut ominaisuudet tunnettuun tekniikkaan vai eivät.

Esimerkiksi edellä mainittujen polymeerien osalta vaatimus tuotteen jäljentämisestä johtaisi siihen, että se tapa, jolla näitä tuotteita kuvataan ei tee tuotteista tai niiden ominaisuuksista tunnettuja. Kuitenkin alan ammattilaiselle kuvatut ominaisuudet voivat kertoa riittävästi, jotta keksintöä voidaan käyttää hyväksi kehitystyössä. Näissä tilanteissa olisi tietysti tarkoituksenmukaista, että mainitut ominaisuudet ovat osa tunnettua tekniikkaa, vaikka keksintöä itsessään ei voida niiden avulla jäljentää.

Vetoomuksessa esitetyt kysymykset kuuluvat siis seuraavasti:

  1. Pitääkö markkinoilla ennen hakemuksen tekemispäivää oleva tuote jättää pois Artikkelin 54(2) EPC mukaisesta tunnetusta tekniikasta vain siitä syystä, että sen koostumusta tai sisäistä rakennetta ei voida analysoida ja jäljentää ilman kohtuutonta vaikeutta?
  2. Jos vastaus ensimmäiseen kysymykseen on ei, onko tuotteesta saatava tekninen informaatio, joka on julkaistu ennen hakemuksen tekemispäivää, osa Artikkelin 54(2) EPC mukaista tunnettua tekniikkaa, riippumatta siitä voiko tuotteen koostumuksen tai sisäisen rakenteen analysoida ja jäljentää ilman kohtuutonta vaikeutta?
  3. Jos vastaus kysymykseen 1 on kyllä ja kysymykseen 2 ei, mitkä kriteerejä tulee käyttää, kun määritellään voiko tuotteen koostumuksen tai sisäisen rakenteen selvittää ilman kohtuutonta vaikeutta päätöksen G 1/02 mukaisesti? Erityisesti, vaaditaanko, että tuotteen koostumus tai sisäinen rakenne voidaan kokonaisuudessaan analysoida ja identtisesti jäljentää?

Vetoomus löytyy täältä.

MIP Stars 2023 | Laine IP patenttiasiamiestyön ylimmässä kategoriassa

Laineelle Tier 1 -sijoitus MIP:in julkaisussa

IPR-maailman merkittävin julkaisu, Managing Intellectual Property MIP, on julkaissut vuoden 2023 listauksensa eri maiden parhaista patentti- ja tavaramerkkifirmoista. MIP-julkaisun antamat tunnustukset perustuvat riippumattomaan tutkimukseen, jossa asiakkaat ja kollegafirmat arvioivat yritysten ja yksilöiden toimintaa.

Tänä vuonna Laine IP on hienosti sijoitettu parhaaseen Tier 1 -kategoriaan patenttipuolella ja Tier 2 -kategoriaan tavaramerkkipuolella.

Henkilökohtaisia mainintoja

Lisäksi MIP on julkaissut henkilökohtaiset tunnustukset, MIP Stars-maininnat, eri maiden parhaille IPR-asiantuntijoille. Laine IP:n asiantuntijoista MIP Star-tunnustuksen patenttikategoriassa saivat Tatu Ahlskog, Kathy Wasström ja Christoffer Sundman, sekä Joose Kilpimaa ja Reijo Kokko tavaramerkkikategoriassa.

Olemme Laine IP:ssä ylpeitä ollessamme jälleen maailman arvostetuimpien IPR-toimijoiden joukossa. Haluammekin kiittää asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme luottamuksesta. Samalla kiitämme myös työntekijöitämme – jokaista lainelaista – jotka sitoutuneesti tekevät kaikkensa asiakkaidemme immateriaalioikeuksien eteen.

UPC | Tilannekatsaus

Yhdistetty patenttituomioistuin (Unified Patent Court, UPC) on aloittanut toimintansa 1.6.2023. UPC-järjestelmä onkin otettu aktiivisesti käyttöön. Alle kuukaudessa (28.6.2023 mennessä) UPC:ssä on jo vireillä:

  • 6 turvaamistoimihakemusta
  • 3 mitätöintikannetta
  • 14 loukkauskannetta

UPC on lisäksi vastaanottanut 236 suojaamiskirjelmää (engl. protective letter). Suojaamiskirjelmä on hyvä tapa varautua kilpailijan mahdollista turvaamistoimihakemusta vastaan esimerkiksi tilanteessa, jossa on saanut varoituskirjeen tai muuten pitää todennäköisenä, että kilpailija olisi tekemässä turvaamistoimihakemuksen UPC:hen. Suojaamiskirjelmällä voi varmistua siitä, että omat argumentit ovat tuomioistuimen tiedossa turvaamistoimihakemusta ratkaistaessa. UPC:ssä on nimittäin olemassa riski siitä, että turvaamistoimihakemus ratkaistaan vastaajaa kuulematta.

Odotuksena on, että UPC:n tapausten määrä kasvaa nopeasti ja nämä luvut saattavat vanhentua pian.

Seuraamme tilannetta edelleen aktiivisesti ja raportoimme jatkossakin kehityksestä. Mikäli tarvitset lisätietoja UPC:hen liittyen, niin Laineen EP-asiamiehesi ja UPC-erityisasiantuntijaryhmämme (upc@laineip.fi) vastaavat mielellään kysymyksiisi.

Alkuperäinen uutinen löytyy täältä.

Financial Times | Laine IP jälleen Euroopan johtavien patenttitoimistojen joukossa

Laine IP Oy on jo toisena peräkkäisenä vuonna listattu Financial Timesin ”Europe’s Leading Patent Law Firms” -rankingissa.

Olemme erittäin ylpeitä, että meidät on jälleen tunnustettu yhdeksi Euroopan parhaista patenttitoimistoista. Olemme jo pitkään järjestelmällisesti panostaneet asiantuntijoidemme kouluttamiseen ja asiantuntemuksemme nostamiseen erityisesti Euroopan tasolla. 24 patenttiasiantuntijastamme 16 on saavuttanut Eurooppapatenttiasiamiespätevyyden, joka oikeuttaa toimimaan Euroopan patenttivirasto EPO:ssa. Nyt kun useaan EU-maahan ulottuva yhtenäispatenttijärjestelmä sekä yhtenäispatenttiasioita käsittelevä yhdistetty patenttituomioistuin (UPC) ovat aloittaneet toimintansa, tulee Euroopan laajuisen pätevyyden merkitys korostumaan entisestään.

Kiitämme lämpimästi kaikkia asiakkaitamme ja kollegoitamme, jotka ovat aktiivisesti osallistuneet tähän kyselyyn. Asiakaslähtöisten palvelujemme johdonmukainen kehittäminen on tuottanut merkittäviä tuloksia. Asiakaskokemuksen parantaminen on jatkossakin tärkein prioriteettimme. Samalla kiitämme myös työntekijöitämme – jokaista lainelaista – jotka sitoutuneesti tekevät kaikkensa asiakkaidemme immateriaalioikeuksien eteen.

Brittiläisen Financial Timesin, joka on yksi maailman tunnetuimmista talouslehdistä, tekemä ”Europe’s Leading Patent Law Firms”-listaus perustuu objektiiviseen ja puolueettomaan tutkimukseen. Sijoitukset perustuvat asiakkaiden ja muiden patenttitoimistojen antamiin arvioihin. Listaus yrityksistä ja tutkimusmenetelmän kuvaus löytyvät täältä.

Hyvää kesää!

Laine IP palvelee sinua IPR-asioissa normaaliin tapaan koko kesän ajan.

Uutiskirjeemme palaa kuvioihin jälleen kesälomakauden jälkeen uusien ajankohtaisten IPR-aiheiden myötä.

Toivotamme sinulle oikein hyvää juhannusta ja leppoisaa kesää!

Suomen kannattaa olla ylpeä keksijöistään

Yli 40 vuotta patenttiasioita hoitanut Christoffer Sundman sanoo, että Suomessa tehdyistä keksinnöistä ja niiden tekijöistä kannattaa olla ylpeä.

 

Kun Christoffer ´Toffe´ Sundman astui ensimmäisen kerran sisään Patenttitoimisto Seppo Laineen ovesta vuonna 1982, hän tuskin arvasi työrupeaman kestävän 41 vuotta. Patenttimaailma imaisi kemian tehdastekniikkaa ja kemiaa Otaniemessä opiskelleen nuorukaisen heti mukaansa. ”Ajattelin heti, että tämähän on minulle sopiva homma. Patenttiasioissa yhdistyvät kielten ja logiikan käyttö. Myös substanssia on ymmärrettävä.” Christoffer rekrytoitiin vahvistamaan tuolloin kolmihenkisen toimiston osaamista erityisesti kemiassa. Vitsailtiinkin, että hän sai vastuulleen kaikki keksinnöt, jotka sisälsivät natriumia.

Erinomaisena oppimestarina patenttiasioissa toimi Seppo Laine, joka antoi alkuvuosina Christofferin tehtäväksi myös paljon mekaniikkaan liittyviä patenttihakemuksia. ”Niitä tekemällä opin, kuinka keksintö tulee määritellä. Patenttiasiamiehen ammatti on siitä erikoinen, että työhön ei valmistu mistään koulusta. Työtehtävät opitaan työn ohessa.”

 

IPR-osaamista laidasta laitaan

Christofferin mittava ura patenttiasiamiehenä, eurooppapatenttiasiamiehenä ja Laine IP:n toimitusjohtajana sekä senior partnerina kattaa IPR-asiat laidasta laitaan. Hän on laatinut patenttihakemuksia ja hoitanut niitä kaikkialla maailmassa. Työhön on kuuluneet myös vastineiden ja väitteiden tekeminen Suomessa ja Euroopan patenttivirastossa.

Haasteellisimpia tapauksia ovat olleet patenttihakemukset, jotka on saatu ulkomailla läpi vasta kovan väännön jälkeen. Myös riitatapaukset ovat teettäneet paljon työtä.

”Etenkin suulliset oikeuskäsittelyt ovat ennalta-arvaamattomia; ne eivät läheskään aina mene kuten on suunnitellut.”

Christofferin mukaan oleellista on valmistautua käsittelyyn hyvin, ja etenkin  paremmin kuin vastapuoli. Se yleensä riittää.

 

Asiakkaiden vaatimustaso noussut koko ajan

Laine IP:n nettisivuilla Christofferin esittelytekstissä mainitaan yli 40 teknologiaa, joihin hän on uransa aikana perehtynyt. Repertuaari ulottuu selluteknologiasta muoveihin ja lääkkeistä prosessiteollisuuden laitteistoihin.

Christoffer määrittelee hyvän patenttiasiamiehen patenttijuridiikan erikoisasiantuntijaksi ja tekniikan generalistiksi, joka pystyy kuitenkin perehtymään syvälle asiakkaan keksinnön teknisiin yksityiskohtiin.

”Asiakkaiden vaatimustaso on urani aikana noussut koko ajan. Monella alalla tekniikka on tullut koko ajan monimutkaisemmaksi. Perusymmärrys ei enää riitä, vaan tarvitaan syvällisempää tietoa.”

Christofferille rakkaimmat aiheet liittyvät puunjalostusteollisuuteen.

”Tutustuin jo opiskeluaikoina alan perusteknologioihin ja tutkin muun muassa liukosellun sisältämää hemiselluloosaa. Nyt monet asiakkaistamme hyödyntävät lähtökohtaisesti samankaltaisia ratkaisuja ja tekevät esimerkiksi puusta lankaa.”

 

Työtoverit kaikki kaikessa

Sundman on uransa aikana nähnyt Laine IP:n vahvan kasvun neljästä työntekijästä yli 60 alan ammattilaiseen.

Toffe sai eläkelahjaksi kirveen kollegoilta Kristian ja Jari.

”Työtoverini ovat olleet tietenkin minulle kaiken A ja O. Monet kerrat olen todennut, että Laine IP:llä taitavat olla maan parhaat assistentit. He ovat osaavia, sitoutuneita, sitkeitä, rauhallisia, eivätkä he hermostu pahimmankaan määräpäiväpaineen alla.”

”Ja tietenkin patentti- ja tavaramerkkipuolen kollegat ovat olleet tärkeitä. Heiltä olen oppinut asiamiestyöni. Uskallan väittää, että jokaiselta olenkin oppinut jonkun hienon ja hyödyllisen tavan toimia.”

Christofferin mukaan patenttialaa leimaa vahva kollegiaalisuus. Kilpailevankin patenttitoimiston asiamiehelle on voinut soittaa ja kysyä neuvoa.

”Alamme rajuista muutoksista huolimatta koen, että asiamiesten kollegiaalisuus on edelleen pysynyt hyvänä. Rumia temppuja ei harrasteta.”

 

Suomi voi olla ylpeä keksijöistään

Christofferin mielestä asiamiehen työssä on oleellista panostaa patenttihakemuksen huolelliseen laatimiseen ja pyrkiä ottamaan mukaan myös asioita, jotka ehkä vasta tulevaisuudessa nousevat merkityksellisiksi. Se on tehokkain tapa ehkäistä ennalta mahdollisia patenttiriitoja.

Myös asiakkaiden aito kuuntelu ja hyvä keskusteluyhteys keksijöiden kanssa on Christofferin mielestä äärimmäisen tärkeää.

Asiakkaan kanssa ihastellaan paperikangasta.

”Olen kiitollinen siitä, että olen saanut tehdä töitä upeiden keksijöiden ja asiakasyritysten yhteyshenkilöiden kanssa.”

Christofferin mielestä keksijöiden kyky ajatella laatikon ulkopuolella on ollut monesti aivan uskomatonta ja ihailtavaa. Suomalaisten innovatiivisuus näkyy myös keksintöjen määrässä, joka on väestön kokoon suhteutettuna maailman korkeimpia.

”Voimme olla Suomessa ylpeitä täällä tehdyistä keksinnöistä ja innovaatioista. Tähän kannustaa koulutusjärjestelmämme, joka opettaa luottamaan tutkittuun tietoon.”

Tärkeitä kumppaneita Christofferille ovat olleet myös juristit. Hän on kiitollinen siitä, että on saanut tehdä yhteistyötä Suomen johtavien IP-asianajajien kanssa.

”Arvostan suuresti heidän analyyttista ajattelutapaansa, heidän kykyään kirjallisesti ja suullisesti esittää hyvin perusteltuja, loogisia ja vakuuttavia argumentteja.”

 

Patenttiasiamies muuttuu historioitsijaksi

Christoffer on halunnut aina jakaa osaamistaan ja kokemustaan myös muille. Hän on luennoinut säännöllisesti muun muassa AaltoPRO:n, Aalto-yliopiston ja IPR University Center -instituutin kursseilla ja tilaisuuksissa.

Christofferin mielestä kaikkein antoisinta on kuitenkin puhua yleisölle, jolle patenttiasiat eivät ole ennestään tuttuja ja suhtautuminenkin niihin saattaa jopa olla hieman skeptistä.

”On ollut hienoa huomata, että kännykän räpeltämisen sijaan ihmiset alkavat kuunnella ja oivaltavat, että hei, tämähän on kiinnostava ja tärkeä juttu!”

Kesäkuun alussa eläkkeelle jäänyt Christoffer ei ole tehnyt erityisiä suunnitelmia eläkepäivien varalle. Pitkään jatkunut historian harrastus jatkuu takuuvarmasti.

Hän on jo vuosien ajan tutkinut sukunsa historiaa, kerännyt aineistoa ja kirjoittanut artikkeleita kiinnostavista henkilöistä.

Eläkkeellä on aikaa mieluisille harrastuksille.

Yksi sellainen oli Christofferin isoäidin eno Mihail Borodkin, joka oli Venäjän sortokausien aikana kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin hyvä ystävä ja tärkeä avustaja. Suunnitteilla on myös elämäkerta samalla aikakaudella vaikuttaneesta apteekkari-sukulaisesta, jonka elämä kietoutuu kiinnostavalla tavalla Suomen historian käännekohtiin.

”Ja tarkoitus on toki harrastaa puutöitä sekä jatkaa tenniksen pelaamista, mitä olen tehnyt jo lähes 50 vuotta.”

 

Teksti: Matti Remes

Laine IP INTA Annual Meeting -konferenssissa Singaporessa

Maailman suurin IPR-alan tapahtuma, INTA Annual Meeting, pidettiin Singaporessa 16.-20.5.2023. Tapahtuma keräsi lähes 8.000 IPR -ammattilaista sekä brändin haltijoiden, että asiamiesten keskuudesta. INTA, International Trademark Association, on järjestö, jonka tehtävänä on edistää IPR-alan kehitystä ja tunnettuutta, luoda alalle yhtenäisiä toimintatapoja ja lobata näitä toimintatapoja lainsäätäjille ympäri maailman.

Oikea yhteistyökumppani kaikille asiakkaillemme

IPR-alaan, kuten muuhunkin juridiseen neuvontaan, liittyvä toiminta perustuu luottamukseen. Tarjoamme asiakkaillemme palveluita eri maissa, joiden hoitamiseen käytämme paikallisten asiamiesten palveluita. On ensisijaisen tärkeää, että tunnemme yhteistyökumppanimme, jotta voimme varmistaa asiakkaidemme asioiden laadukkaan ja kustannustehokkaan hoitamisen. Lisäksi eri maalaisten kollegoiden tunteminen auttaa meitä löytämään sopivan yhteistyökumppanin vastaamaan jokaisen asiakkaamme juuri omia tarpeita.

Laine IP vaikuttamassa IPR-lainsäädäntöön

Verkostoitumistapahtumien järjestämisen lisäksi INTA järjestää IPR-alan koulutusta, ja on vaikutusvaltainen järjestö IPR-alan lainsäädännön ja käytäntöjen yhtenäistämiseksi. INTA on vaikuttanut mm. EU:n tavaramerkkilain uudistamiseen. INTA:n vaikuttamistoiminta tapahtuu INTA:n komiteoissa, jotka käsittelevät eri kysymyksiä erityisesti brändin haltijoiden etua ajaen. Laine IP:n Joose Kilpimaa on mukana uudessa Data Protection –komiteassa, jonka tehtävänä on tarkastella datan roolia osana yritysten varallisuutta ja sen kaupallista hyödyntämistä.

Komiteoiden jäseneksi täytyy hakea, ja hakijoiden ammattitaidon ja kokemuksen lisäksi pyritään varmistamaan, että jokaisessa komiteassa on edustus eri puolilta maailmaa. Komiteoiden työ koostuu tietyn aihealueen tarkastelemisesta eri maiden ja alueiden lainsäädännön ja oikeuskäytännön näkökulmasta. Komiteat laativat muistioita ja julkaisevat omaan aiheeseensa liittyviä artikkeleita. Tavoitteena on päästä asiassa sellaiseen loppupäätelmään, että komitea voi esittää INTA:n hallitukselle ehdotuksen asian optimaalisesta sääntelystä. Tämän perusteella INTA:n hallitus tekee oman julkilausumansa, jota käyttäen pyritään vaikuttamaan eri maiden lainsäätäjiin. Ideaalitilanteessa lainsäätäjät ympäri maailman ottavat julkilausuman huomioon, ja laativat sellaisia lakeja, jotka olisivat mahdollisimman yhdenmukaisia. Mahdollisimman yhdenmukainen lainsäädäntö kaikkialla maailmassa luonnollisesti hyödyttää yrityksiä IPR-salkkujensa hallinnoimisessa

UPC-päivitys | Järjestelmä käytössä!

Yhdistetty patenttituomioistuin (Unified Patent Court, UPC) on aloittanut toimintansa 1.6.2023. UPC-järjestelmä yksinkertaistaa eurooppapatenttijärjestelmää siten, että myönnetylle eurooppapatentille voi pyytää yhtenäistä vaikutusta UPC-sopimusjäsenvaltioissa (aluksi 17 EU-jäsenvaltiota). Vaikutukseltaan yhtenäistä eurooppapatenttia kutsutaan myös yhtenäispatentiksi (Unitary Patent, UP).

UPC-sopimusjäsenvaltioita ovat (merkitty karttaan vihreällä): Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Latvia, Liettua, Luxemburg, Italia, Itävalta, Malta, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Slovenia, Tanska ja Viro.

Kaikki EU-jäsenvaltiot eivät kuulu UPC-järjestelmään, vaan ulkopuolella jäävät esimerkiksi Espanja, Puola ja Kroatia. EU:n ulkopuoliset maat kuten Iso-Britannia, Norja tai Sveitsi eivät voi olla järjestelmässä mukana.

Oma strategia UPC:hen liittyen

Yhtenäispatentti (Unitary Patent, UP) on automaattisesti UPC-tuomioistuimen toimivallan alla. UPC:n toimivaltaan kuuluvat yhtenäispatenttien ja eurooppapatenttien riita-asiat, turvaamistoimet sekä kieltotuomiot UPC-jäsenvaltioiden alueella.

Voimassa olevat eurooppapatentit tulevat kuulumaan UPC:n toimivallan alle, jos niitä ei erikseen suljeta pois (opt-out). Siirtymäjakson aikana (väh. 7 vuotta) perinteisen eurooppapatentin kansalliset rekisteröinnit voidaan poissulkea UPC:n toimivallan alta, jolloin käsittely tapahtuu kansallisissa tuomioistuimissa. Poissulkeminen on myös mahdollista peruuttaa (opt-in). On kuitenkin hyvä muistaa, että nämä toimenpiteet voi tehdä vain kerran.

Kansalliset patentit eivät kuulu UPC:n piiriin. UPC-järjestelmän vaikutukset on otettava huomioon joka tapauksessa esimerkiksi kilpailijoiden, kumppaneiden ja muiden toimijoiden suojauksien kautta.

Mikäli strategiasi yhtenäispatentin ja UPC:n osalta on vielä suunnitteilla tai tarvitset lisätietoa/suosituksen, Laineen EP-asiamiehesi ja UPC-erityisasiantuntijaryhmämme (upc@laineip.fi) auttaa eteenpäin. 

Lisätietoja: https://www.laineip.fi/ipr-tietopankki/yhtenaispatenttijarjestelma/

Alkuperäinen uutinen löytyy täältä.

IPR:ää iisisti – Muodollisuudet (osa 5)

IPR:ää iisisti -juttusarjamme jatkuu tarkastelemalla minkälaisia muodollisuuksia hakemukseen liittyy.

 

Lisenssisopimus

Sopimus, jolla oikeuden haltija antaa toiselle osapuolelle oikeuden käyttää rekisteröityä suojaa (patenttia, tavaramerkkiä, mallisuojaa, hyödyllisyysmallia). Usein lisenssisopimuksella sovitaan myös esimerkiksi tietotaidon siirtämisestä. Lisenssisopimus voidaan rajoittaa jollekin maantieteelliselle alueelle, ja se voi olla ekslusiivinen (eli lisenssinsaaja on ainoa joka saa käyttää suojaa) tai ei-ekslusiivinen (jolloin oikeuden haltija voi antaa oikeuksia myös muille).

 

Siirtokirja

Asiakirja, jolla oikeuden haltija siirtää oikeuden toiselle osapuolelle. Esimerkiksi keksijä siirtää oikeuden (eli omistuksen) keksintöön hakijalle, tai yritys siirtää tavaramerkin toiselle yritykselle. Yritysten välisissä siirroissa siirtokirja tehdään usein varsinaisen kauppakirjan lisäksi, jottei kauppakirjaa tarvitse toimittaa virastoon.

 

Työsuhdekeksintö

Joissakin maissa, kuten Suomessa, työnantajalla on oikeus ottaa työsuhteessa syntyneiden keksintöjen oikeudet itselleen, kohtuullista korvausta vastaan. Mikäli työsuhdekeksintölaki (tai esimerkiksi tutkimussopimus) ei koske keksijää, voi keksijä vapaasti tehdä keksinnöllä mitä haluaa.

 

Valtakirja

Asiakirja, jolla hakija valtuuttaa asiamiehen toimimaan puolestaan viraston suuntaan. Asiamies hoitaa tällöin kaiken kirjeenvaihdon viraston kanssa.